Daavidin linko – entä Ukraina?

Yllä kuva (lähde: wikipedia/wikimedia.org) maalauksesta esittää Daavidia linkoineen ja vastustajaa filistealaisten jättiläismäistä Goljatia.

Suomen ilmaisu-ja toimintavapautta vähentää Suomen Israelin-suhteet, joihin Daavidin linko-ilmatorjuntajärjestelmä meidät sitoo sekä Lähi-idän- että Ukrainan-tukemispolitiikassa, kun joudumme ennakoimaan Israelin valtiojohdon mielialat oman valtiomme poliittisissa mielenilmaisuissa ja ratkaisuissa Israelin käsitykset. Näin on sekä koskien Palestiinan että Ukrainan tukitoimia ajatellen. 

Suomessa maailman parhaaksi tai – aikakin meille parhaimmaksi – ilmatorjunnalliseksi järjestelmäksi väitettyä Daavidin linko- järjestelmää ei käytetä Ukrainassa – vaikkakin juuri siellä luulisi käytettävän Daavidin linkoa. Onko syy sen käyttämättömyyteen järjestelmän joissakin heikkouksissa vai missä?

Eikö Daavidin linkoon juuri siellä luoteta, kuten Suomessa? Ehkä Ukrainassa luotettaisiinkin Daavidin linkoon, jos se olisi toimitettu Ukrainalle. Järjestelmää ei liene toimitettu Ukrainalle tai Georgialle sen vuoksi, että nämä ovat Venäjän rajanaapureita – kuten Suomikin.

Daavid ja Goljat-tarun vertauskuvan mielessä Ukraina on Daavid verrattuna Goljatiin, Palestiina Israeliin ja Iran Yhdysvaltoihin. Tätä taustaa vastaan artikkelini kuva on hauska. Anekdootin jälkeen asiaan!

Emme tiedä, puuttuuko meiltä tähdellistä tietoa siitä, miten saattaa vaikuttaa meihin se, millaiset Israelin ja Venäjän suhteet milloinkin ovat. Toivoisi, että asiaa käsiteltäisiin julkisuudessa myös Suomessa. Ukrainan sodan mittaan epäilyksiä on herättänyt se, ettei Israelin tuki ole ollut sellaista kuin olisi toivonut.

Toivottavasti myöskään Suomelle ei koidu haittoja siitä, että Suomi on Venäjän rajanaapuri, Daavidin lingon käytölle Venäjän ilmavoimia vastaan. Asiaan saattaa vaikuttaa ehkä se, missä tilanteessa tai millä perustein Venäjän hyökkäys Suomeen tapahtuu.

Venäjän rajanaapurien tapa ottaa huomioon Israelin ja Venäjän poliittiset suhteet?

Venäjän rajanaapurina olemisesta näyttää olevan vaikutuksia siihen, millaisia Israelin suhteet maahan on, kun Venäjällä on sukset ristissä naapurimaansa kanssa. Mikä on se tapa, millä Suomi voi varmistaa sen, että Israelin nykyjohto tai jokin muu johto arvioi etunsa mukaiseksi täyttää omasta puolestaan sopimuksen, jonka Suomen kanssa on tehnyt?

Suomi joutuu tasapainoilemaan ristivedossa Israelin kanssa, jonka paheksuttavaan politiikkaan Palestiinan ja Lähi-idän suhteen Daavidin linko vetää Suomea, ja Israelin oikeutetusti tuomitsevien liittolaisvaltioidemme kanssa, joille nykyisen Israelin hallituksen palestiinalaisia vahingoittava, suorastaan kansaamurhaava politiikka on myrkkyä. Nämä liittolaisemme ovat meille myös elintärkeitä.

Meidän on syytä muistaa, että Daavidin linko-ilmatorjuntajärjestelmä – Suomelle toimitettu israelilaisvalmisteinen järjestelmä – on puoliksi yhdysvaltalainen, minkä vuoksi sen tilaajat – Suomikin mukaan lukien – ovat epävapaita myös suhteessa Yhdysvaltoihin aivan samalla lailla kuin Israeliinkin – jolloin riippuvuus on kahden valtion yhteisestä tahdosta.

Edellä sanottu siis lieventää riippuvuuttamme pelkästään Israelista ja lisää maamme vapautta Israelista. Yhdysvaltojen mukana oleminen muuttaa tilannetta Suomelle edullisemmaksi kuin muutoin olisi.

Myöskään kansainvälisissä suhteissa ei edellä sanotun perusteella vallitse ainakaan vapautta siinä vaativassa mielessä, että valtiot olisivat riippumattomia toisen valtion mielivallasta. Tämä vapaus selvästi usein puuttuu, koska huomioon otamme vain itsemääräämisoikeuden, joka turvaa  toteutuessaan ulkoisesti vapauden puuttumattomuutena, mutta ei edellä toivomaani vapautta alisteisuudesta. Näin ainakin Suomi näyttää olevan vapaudeton suhteissaan Israeliin.

Joitakin suomalaisia, maamme hallitusta, näyttää painavan huoli siitä, ettei Israel jatkaisi Suomelle hankitun Daavidin lingon toimittamista, ellei Suomella olisi jokin määrä hyväksymistä Israelin Lähi-idän politiikkaa kohtaan.

Eri vapauskäsityksissä, joista käydään aiheellisesti keskustelua, voidaan erotella paitsi negatiivisen ja positiivisen vapauden piirteitä, myös piirteet, jotka tuovat vapauteen modaalisen, mahdollisuudet huomioon ottavat näkökulman.

Tämän hetken vapautta vähentää tai lisää myös se, millaisena odotamme vapautemme jatkuvan tulevaisuuteen, vähenevänä vai vähintään säilyvänä myös tulevaisuudessa. Otamme huomioon sen, missä määrin muut kykenevät puuttumaan vapauteemme ja miten toimien suojaamme sitä.

Puuttuminen vapauteemme lyhyellä tähtäimellä voi jollakin pitemmällä aikavälillä, mikä se sitten onkaan, voi vaikuttaa vapautta säilyttävästi tai jopa lisäävästi. Puuttuminen voi vankentaa vapautta pitemmän aikaulottuvuuden kannalta.

Perustuslakien merkitys liittyy juuri tähän. Kansalaishyveet ja näiden institutionaalinen suoja ovat olleet vapauden se aspekti, joka juuri liittyy tähän vapauden ja ihmisten järkevän elämänsuunnittelun yhteyteen.

Kun siirrytään pelkkien fyysisten ja asenteista riippumattomien esteiden tarkastelun piiristä normeihin, kieltoihin ja sallimiseen, sen arvioiminen, mikä on ja miten se on puuttumista vapauteen, riippuu myös haluistamme, peloistamme tai uskomuksistamme. Mahdollisuudet ovat mukana kuvassa niiden kautta.

Daavidin linko Israelin ulko-ja turvallisuuspolitiikan väline ja keino edistää maansa asiaa!  

Suhteissaan Israeliin Suomi – ja Daavidin lingon menettämisestä huolestuneet suomalaiset ja Suomen eräät hallituspiirit – on vapaa Israelin yrityksistä estää Suomen harjoittamaa ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa tai puuttua tähän, mutta epävapaa tekemään jotakin, mistä pelätään olevan seurauksena, että Daavidin lingon toimittaminen lakkaa tai hankaloituu.

Sen vuoksi Israel voi rajoittaa Suomen itsenäistä päätösvaltaa omaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan puuttumatta tähän tosiasiallisesti. Suomalaisten ja heidän valtionsa tosiasiallinen riippuvuus Israelin mahdollisesti harjoittamasta mielivallasta tekee heidät ja Suomen alisteiseksi Israelin tahdolle.

Näin ollen emme ole eikä Suomen valtio ole vapaita ilmaisemaan aitoa tuomitsevaa kantaamme Israelin politiikkaan, vaikkakin haluaisimme ilmaista kantamme. Suomella ei ole sananvapautta Israelin tekemien ihmisoikeusloukkausten tai mahdollisten kansanmurhatekojen suhteen. Peittääksemme nykyisen rajoitetun sananvapauden voimme vain olla olevinamme samaa mieltä Israelin kanssa tai teeskentelemällä tyhmää maailmanpolitiikan areenoilla.

Vapaus riippumattomuutena menetettävissä, vaikkakin vapaus puuttumattomuutena säilyisikin

Viittaan Quentin Skinnerin puolustamaan ehdotukseen nähdä ilmaisu- tai toimintavapaus laajempina kuin pelkästään jonkun puuttumattomuutena jonkun toisen sanomisen tai toimintaan. Kun puuttuminen on vapautta rajoittavaa, se on tätä vain siinä määrin kuin merkitsee tai osoittaa alistussuhdetta puuttujalle, jolloin vapautta jo rajoitetaan ilman puuttumista mainitun alistussuhteen vuoksi.

Daavidin linko on saattanut synnyttää Suomelle riippuvuussuhteen Israelin valtiojohdon hiljaiselle mielivallalle. Sovellan tätä ideaa Suomen Israelin-suhteisiin ja Israelin Venäjän-suhteiden epäsuoraan vaikutukseen.

Israelin Suomen suhteen saavuttama ylivalta- eli hegemonia-suhde.

Ulko-ja turvallisuuspoliittista ilmaisuvapautta Suomen valtiojohdolla ei ole siis entiseen tapaan sen vuoksi, että Daavidin lingon käyttömahdollisuudet ovat sen toimittajamaa Israelin mielivaltaisen kontrollin vallassa – Suomelta puuttuu kontrolli Daavidin lingon käyttökunnon ja huollon varmistamiseen. Samoin kuin Ukraina tai Georgia ei ole saanut Daavidin linkoa käyttöönsä siten kuin Suomi sai, Suomikaan ei ehkä saa jatkaa Daavidin lingon käyttöä jossakin olosuhteissa.

Ukraina on halunnut 1923 Daavidin lingon käyttöönsä, mutta Israel ei ole halunnut toimittaa tätä ilmapuolustusjärjestelmää Ukrainalle. Tämä ei olisi palvellut Israelin etua tuolloin, kun Syyrian sota oli vielä käynnissä. Myös Georgia on jäänyt paitsi Daavidin lingosta samoista syistä Venäjän kanssa sotiessaan.

Israel voi saada aikaan päivitysten, huollon tai tuen toimitusvaikeuksia Dasvidin lingolle, minkä vuoksi joudumme ottamaan toiminnassamme Israelin kyvyn hallita niiden avulla ilmapuolustusmahdollisuuksiamme Venäjän joskus hyökätessä. Vapauden modaalinen eli mahdollisuuksiin ja asenteisiin liittyvä puoli on sen vuoksi maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisesti ohittamaton.

Kahdella muulla (Suomen lisäksi) edellä mainitulla Venäjän rajanaapurimaalla on ollut Venäjä-suhteidensa vuoksi tilanne, missä Israel on joutunut kieltäytymään Daavidin lingon toimittamisesta niiden ilmatorjuntaan.

Venäjän ja Israelin välillä on yksituumaisuutta, joka ilmenee ymmärtämyksenä toistensa pyrkimyksille kansainvälisessä politiikassa. Siinä, missä ymmärtämyksen mukaan Israel on hegemoninen mahti, tunnustettu sellainen, Lähi-idässä, Venäjä on hegemoninen mahti omilla lähialueillaan.

Vielä ei näkyne  mustia pilviä Suomen taivaalla …toistaiseksi 

Suomen suhteet kaikkine ongelmineen Venäjään ovat olleet toistaiseksi ainakin sellaisella tolalla, mikä ei ole estänyt Israelin Venäjän-suhteiden vaarantumista niin paljon, ettei ole ollut Israelin etujen vastaisia antaa Suomen käyttää Daavidin linkoa.

Sen vuoksi, että Suomi on saanut  tämän, maamme tulee huolehtia siitä, että Venäjää kohtaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on myös Israelin Venäjän-suhteiden kannalta Israelin hallitusta miellyttävää. Suomen Ukrainan-tukemispolitiikassa toimintavapauttamme siis rajoittaa se, mitä mieltä Israel siitä on.

Suomella ei ole vapautta toimia tavoin, mikä voisi johtaa siihen, että Israel poistaisi Daavidin lingon käytön mahdollisuuksia maamme ilmatorjuntaan Venäjää vastaan tämän hyökättyä Suomeen. Suomen hallituksen on viisasta aina varmistaa se, että Suomen tukipolitiikka Ukrainalle on myös Israelin toivomaa Ukrainan tukemista.

Suomen ei kannata joutua sukset ristiin Israelin kanssa. Tähän tilanteeseen joutuminen ei kuulu Suomen toimintavapauden piiriin. Juuri sen vuoksi, että Israel voi kontrolloida Suomen mahdollisuuksia käyttää Daavidin linkoa ilman että kukaan voi kontrolloida israelin harjoittamaa kontrollia meihin suomalaisiin, emme ole vapaita, kun käytämme Daavidin linkoa. Sen vuoksi suumme on supussa emmekä puhu valaistua sanaa, joka ei olisi mieleen, suorastaan hunajaa Israelin hallitukselle. Näin on.

 

 

 

 

 

 

 

 

timoandersson
Muut Helsinki

Olen valtiotieteen maisteri, valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineena käytännöllinen filosofia. Olen tohtoriopiskelijana Helsingin yliopistossa alallani käytännöllisessä filosofiassa. Kiinnostunut olen sen mukaisesti politiikanfilosofiasta ja laajemmin etiikasta ja arvokysymyksistä. Mistä kirjoitankin, kirjoituksistani tuskin tulee puuttumaan filosofin ajatuksenjälki.

Oma facebook- osoitteeni on http://www.facebook.com/timo.andersson; https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/...

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu