Suomi pärjää vain korkealla osaamisella – perusasiat on laitettava kuntoon

Suomi tarvitsee vahvaa koulutusta ja korkeaa osaamista pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Tämä on maamme menestyksen ehto, mutta myös jokaisen suomalaisen pärjäämisen ja hyvän elämän perusta.

Tuoreet PISA-tulokset kertovat, että nuortemme osaaminen on edelleen heikentynyt. Vuosituhannen alussa olimme vielä osaamisen kärkimaa. Kaikkien aikojen huippuvuosi oli 2006, kun nuoremme olivat ykkösiä luonnontieteiden osaamisessa ja aivan maailman kärjessä lukutaidossa ja matematiikassa. Meidän tuloksia ihasteltiin ja niistä haluttiin ottaa oppia.

Mutta meillä itsellä, tuosta lähtien, nuorten osaaminen ja kansainväliset sijoituksemme ovat laskeneet. Joka kerta syytä on etsitty ja tuloksia selitelty ja muita syytelty. Yksitoista eri hallitusta ja kymmenen eri opetusministeriä on näiden kahdenkymmen vuoden aikana toiminut.

Nyt Pisa-tutkimuksen pääalueena olivat luonnontieteet. Siinä nuortemme osaaminen on yhä OECD-maiden keskitasoa parempaa, mutta suunta alaspäin. Myös lukutaidossa ja matematiikassa osaaminen on laskenut. Lukutaidon heikentyminen voi osaltaan selittää myös muiden aineiden osaamisen heikentymistä. Nyt Pisa-tutkimuksen vaihtuvana aineena oli digitaalinen oppiminen ja siinä nuoremme pärjäsivät vielä keskiarvoa paremmin.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttotaustaisten ja kantaväestön osaamisero on edelleen suuri. Myös oppilaiden sosioekonomisella taustalla on tutkimuksen mukaan selkeä vaikutus osaamiseen. Vaikuttavia tekijöitä on siis paljon.

Syyttely tai syyllisten etsiminen ei kuitenkaan auta. Siksi olemmekin tarttuneet toimeen. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituskaudella peruskouluun on lisätty rahoitusta 200 miljoonaa euroa. Myös uudella osaamistakuulla vahvistetaan oppimistuloksia ja halutaan parantaa koulutustasoa ja varmistaa, että jokaisella peruskoulun päättävällä on valmiudet jatko-opintoihin. Tämä on ennen muuta lupaus oikeudesta oppia.

Osaamisen perusta luodaankin jo varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisillä koululuokilla. Siksi olemme lisänneet tuntimäärää painottaen erityisesti perustaitoja eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Tavoitteenamme on ollut antaa oppilaille ja opettajille enemmän aikaa ja työrauhaa perustaitojen syvällisempään oppimiseen.

Myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen, mukaan lukien erityisopetuksen, suuri uudistus varmistaa valtakunnallisesti yhtenäiset ja tasavertaiset tukitoimet ja toisaalta vähentää opettajien hallinnollista taakkaa. Resursseja ja aikaa halutaan suunnata lasten ja nuorten kanssa toimiseen. Jokaisella lapsella tuleekin olla oikeus oppia joka päivä jotain uutta. Tämän pitää koskea niin erilaista tukea tarvitsevia oppilaita, mutta myös lahjakkaimpia oppilaita.

Ja se oppiminen ja myös opettaminen edellyttää työrauhaa ja siksi säädimme voimaan myös kouluille kännykkäkiellon. Perusopetuslain muutos kieltää kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla ilman opettajan lupaa on kerännyt vain kiitosta. Nyt arvioidaan olisiko kaikkien etu jatkaa opintuntien kännykkäkieltoa myös lukioihin ja ammattikouluihin?

Se on selvää, että nämä toimet eivät vielä riitä. Koulutuksen kunnian palautusta tulee jatkaa myös ensi vaalikaudella, vaikka taloutemme onkin tiukkaa.

Timo Heinonen

kansanedustaja

luokanopettaja, KM