AfD haluaa kansalaisvartioston Saksi-Anhaltiin – kuinka vaarallista se on?

Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue aikoo perustaa Saksi-Anhaltin osavaltioon vapaaehtoisia kunnallisia  kansalaispartioita, joka toimisivat paikallisen kunnallisen järjestysviranomaisen (Ordnungamt) alaisuudessa ja poliisin apuna. Puolue käyttää niistä nimeä Bürgerwacht (kansalaisvartiosto)

Historian kokemustensa vuoksi saksalaisia mietityttää, voiko poliittisesti vahvan liikkeen tukemasta kansalaisvartiostosta muodostua ajan mittaan jotain muuta kuin sen perustamisvaiheessa luvataan.

Saksassa kysytään, tekisikö Bürgerwacht  maasta turvallisemman? Vai muodostaisivatko sen jäsenet itse vaaran, koska voisivat aiheuttaa kaaosta tai ylittää toimivaltansa?

Puolue toteaa viime sunnuntain osavaltiovaaleja varten laatimassaan vaaliohjelmassa, että poliisi ja järjestysviranomaiset ovat ylikuormitettuja pyrkiessään pitämään kunnat yhtä ”järjestelmällisinä, siisteinä ja turvallisina” kuin ”ennen oli tapana”. Tämän vuoksi kansalaispartioiden on tarkoitus tukea poliisia hoitamalla ”avustavia tehtäviä” ​​pientä kulukorvausta vastaan.

Asialla on merkitystä, koska AfD sai Saksi-Anhaltin vaaleissa 44 %:a äänistä ja 39 parlamenttipaikkaa 83:sta. Saksi-Anhaltin AfD:n johtaja Ulrich Siegmund on vahvoilla osavaltion pääministeriksi.

CDU: hölynpölyä

Poliittiset vastustajat tyrmäävät AfD:n hankkeen. CDU:n Saksi-Anhaltin parlamenttiryhmän sisäpoliittinen puhemies ǰa poliisi Chris Schulenburg  on sanonut, ettei kukaan kaipaa ”tummiin pukeutuneita väkivaltajoukkoja (dunkel gekleideden Schlägertrupps)”. Schlägertrupp oli Weimarin tasavallassa yleisnimitys oikeiston ja vasemmiston katutappelujoukoille, joista kuuluisin oli natsipuolueen poliittinen taistelujärjestö SA (Sturmabteilung). 

Saksi-Anhaltin nykyinen pääministeri Sven Schulze (CDU) tyrmäsi aloitteen ”hölynpölynä”. Hänen mielestään osavaltiossa on hyvin toimiva poliisi eikä sen rinnalle tarvita ”minkäänlaista modernia kansalaiskaartia (Bürgerwehr, Saksassa pahankaikuinen käsite)”. Schulze on havainnollistanut, ettei halua nähdä ”toisilleen pysäköintisakkoja kirjoittavia naapureita”.

Bürgerwacht ei ole saanut huomiota Suomessa, mutta Saksan mediassa siitä on kirjoitettu näyttävästi. Julkinen keskustelu asiasta kiihtyy, jos Siegmund nousee valtaan. Siitä tullee hänen seuratuimpia ellei seuratuin vaalilupauksensa.

Mitkä ovat Bürgerwachtin valtuudet? Kuka valitsee sen jäsenet? Kuka heitä valvoo? Millainen koulutus heille annetaan? Saavatko he käyttää tunnuksia tai virka-asua?  Voivatko he pysäyttää ihmisiä? Saavatko he kysyä henkilöllisyystodistusta?

Mikä Bürgerwacht?

Saksi-Anhaltin AfD:n vaaliohjelman  mukaan Bürgerwacht koottaisiin vapaaehtoisista. Se olisi Ordnungsamtin eli järjestysviranomaisen alainen ja tekisi poliisia ja järjestysviranomaisia avustavia tehtäviä. Jäsenet saisivat koulutusta.

Ohjelmassa Bürgerwacht määritellään  ”turvallisuusarkkitehtuurin kolmanneksi pilariksi” poliisin ja Ordnungsamtin rinnalle.

Ordnungsamt on Saksan kaupunkien ja kuntien järjestys- ja valvontaviranomainen. Se kuuluu kunnan hallintoon, ei osavaltion poliisiin. Sen tehtävänä on huolehtia ennen kaikkea julkisesta järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä kunnallisten määräysten valvonnasta.

Käytännössä Ordnungsamt esimerkiksi valvoo pysäköintiä, puuttuu melu- ja järjestyshäiriöihin sekä valvoo ravintoloita ja tapahtumia. Se käyttää kentällä järjestyksenvalvojia, jotka ovat palkattuja kunnan virkamiehiä.

Partioita jo Baijerissa ja Brandenburgissa

Baijerissa on toiminut jo 30 vuotta niin kutsuttu turvallisuuspartio  (Sicherheitswacht), joka on tarkoitettu valveutuneille kansalaisille. Siihen kuuluu 1500 miestä ja naista. Suoritettuaan poliisin järjestämän 40 tunnin koulutuksen he partioivat jalkaisin paikallisyhteisöissä, keräävät tietoa kansalaisilta ja ilmoittavat havainnoistaan ​​poliisille tarvittaessa.  Vastineeksi he saavat kulukorvauksen. He käyttävät tummansinisiä univormuja, joissa on Baijerin osavaltion vaakuna – samankaltaisia ​​asuja kuin Ordnungsamtin kunnallisilla järjestyksenvalvojilla. 

He voivat ottaa kiinni itse teossa tavatut lain rikkojat kuten kuka tahansa kansalainen, kunnes poliisi ottaa tilanteen haltuunsa. Vaaran torjumiseksi heillä on oikeus pysäyttää ihmisiä, puhuttaa näitä, tarkistaa henkilöllisyys tai määrätä nämä poistumaan alueelta. Turvallisuuspartion jäsenillä ei ole lupaa kantaa aseita.

Ei ole käynyt ilmi, että nämä vapaaehtoiset olisivat ylittäneet toimivaltansa.

Brandenburgissa on toiminut  niin kutsuttuja ”turvallisuuskumppaneita” (Sicherheitspartner) vuodesta 2017 lähtien. He tarkkailevat ympäristöään tukeutuen oikeuksiin, jotka kuuluvat kelle tahansa kansalaiselle. Näiden ”valppaiden naapureiden” odotetaan ilmoittavan poliisille tai viranomaisille, jos he havaitsevat vaaratilanteita tai epäilyttävää toimintaa taikka näkevät rikoksia. Noin 400 vapaaehtoisen keski-ikä on 61 vuotta.

Poliisi tarkistaa kiinnostuneiden Brandenburgin asukkaiden taustat aiempien rikostuomioiden varalta. Lisäksi hakijoiden on vakuutettava sitoutuvansa liittotasavallan vapaaseen ja demokraattiseen perusjärjestykseen, ja heidän luotettavuuttaan arvioidaan muutoinkin.

Baijeri on ollut pitkään CDU/CSU -johtoinen ja Brandenburg pitkään SPD -johtoinen.

Pitkä historia Saksassa

Mistä sana Bürgerwacht juontaa juurensa? Se on Saksassa vanha termi, jota käytettiin jo ennen 1900-lukua tarkoittamaan kaupungin tai kunnan aseellista kansalaiskaartia tai vartiostoa. Esimerkiksi historiallisissa kaupunkijärjestelyissä Bürgerwacht tarkoitti asevelvollisen tai muuten puolustuskykyisen porvariston muodostamaa vartio-organisaatiota.

Ensimmäisen maailmansodan ja vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen Saksaan syntyi suuri määrä paikallisia Einwohnerwehreja (asukaskaarteja) eli asukkaiden itsepuolustusjoukkoja täyttämään kaoottisten olojen turvallisuustyhjiötä.  Niiden tarkoituksena oli ylläpitää järjestystä ja suojella yhteisöjä levottomuuksien aikana yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa.

Weimarin tasavallan ongelmiin kuului, että valtion sisäisen turvallisuuden tehtäviä ulkoistettiin ja yksityistettiin.  Oli Wehrverbändeja, Freikorpseja ja lopulta natsien SA.

Weimarin tasavallan kokemus osoittaa, että valtion turvallisuustehtävien antaminen kansalaisjärjestöille voi synnyttää ongelmia, jos ryhmät politisoituvat ja irtautuvat valtiollisesta kontrollista.

Tämä on historiallinen tausta, jonka vuoksi Saksassa kavahdetaan edellä mainittujen organisaatioiden kattokäsitettä Bürgerwehria, kansalaiskaartia. Ei ole sattumaa, että saksalaiset asiantuntijat sekä  CDU:n poliitikot rinnastavat Bürgerwachtin Bürgerwehriin, kun torjuvat sen.

Suomalaisten on helppo ymmärtää Bürgerwehr hyvässä ja pahassa – olihan meillä omat kansalaiskaartimme punakaarti, valkokaarti ja suojeluskunta.

Rasistinen sävy huolestuttaa

Saksi-Anhaltin kohdalla hiertää, että osavaltion poliittinen ilmapiiri on erilainen. Siellä ehdotuksen tehnyt AfD on maassa luokiteltu äärioikeistolaiseksi ja puolueen aiempia yhteyksiä ääriaineksiin on tutkittu ja arvosteltu.

Tilanne on toki eri, jos puolueesta nyt tulee osavaltion ylin vallankäyttäjä demokraattisen vaalituloksen kautta.

AfD-puolueen keskeisten osavaltiotason poliitikkojen retoriikka ei hälvennä huolia.

Tämän vuoden huhtikuussa NDR:n toimittaja kysyi puolueen Saksi-Anhaltin  parlamenttiryhmän johtajalta Oliver Kirchneriltä vaaliohjelmassa esitetystä Bürgerwachtista. Kirchner vastasi, että (Saksi-Anhaltin pääkaupungissa) Magdeburgissa on ”vaalipiiri, johon on asettunut paljon itäeurooppalaisia ​​romanialaisia ​​ja bulgarialaisia”. Hän väitti, että siellä vallitsee luonnostaan ​​”poikkeustila”. Kirchner jatkoi: ”Ja voin hyvin kuvitella, että siellä on tarpeen palauttaa hieman järjestystä.”

Tämä ruokki pelkoa, että kansalaispartiointi voisi kohdistua tiettyihin väestöryhmiin ennakkoluulojen tai poliittisen hyödyn tavoittelun vuoksi. 

Myös osavaltion suurimmassa kaupungissa Hallessa AfD:n ehdokkaat lupasivat ”järjestystä ja siisteyttä kaikkialle”. ”Vaadimme sellaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten normien johdonmukaista noudattamista, jotka ovat kehittyneet ja vakiintuneet sukupolvien saatossa”. 

AfD:n Saksi-Anhaltin parlamenttiryhmän sisäpoliittinen puhemies Matthias Büttner sanoi huhtikuussa NDR:n Panorama-ohjelmassa, että kyse olisi ihmisistä, jotka haluavat ”auttaa” turvallisuudessa ja järjestyksessä ja että puolue haluaa ”mahdollistaa tämän Bürgerwachtin avulla.”

AfD:n valtakunnan tason puoluejohtaja Tino Chrupalla kysyi ARD:n haastattelussa elokuussa:  ”Valvovathan yksityiset turvallisuuspalvelutkin kyläjuhlia ja lentoasemia, mikseivät sitten vapaaehtoiset?”. 

Oikeusoppinut: laillista, mutta vaarallista

Saksalainen poliisioikeuden professori Markus Thiel arvioi ZDF:lle, että vapaaehtoinen poliisipalvelu sinänsä voi olla Saksassa mahdollinen, koska tällaisia järjestelmiä on jo useissa osavaltioissa. Hänen mukaansa ongelma syntyy siitä, että AfD kutsuu Bürgerwachtia ”kolmanneksi pilariksi” ja antaa sille turvallisuusarkkitehtuurissa oman aseman.

Thiel nostaa esille Saksan perustuslain 33.  artiklan: julkisen vallan käyttö kuuluu lähtökohtaisesti julkisen palvelussuhteen piirissä oleville henkilöille. Jos yksityisiä kansalaisia koulutetaan ja käytetään turvallisuustehtävissä, heidän toimivaltansa täytyy määritellä erittäin tarkasti.

Hän kiinnittää huomiota myös itse nimeen Bürgerwacht. Thielin mukaan se muistuttaa tarkoituksellisesti tai tahattomasti sanaa Bürgerwehr. Jos tällaiselle ryhmälle annettaisiin julkisen vallan toimivaltuuksia, se olisi hänen mukaansa ongelmallista.

Thiel pitää riskinä. että mukaan pääsisi henkilöitä, jotka ovat aiemmin kuuluneet oikeistolaiseen äärijärjestöön ja että partioinnissa tehtäisiin etnistä profilointia.

Poliisiliitto varoittaa poliittisista motiiveista

Saksan poliisien ammattiliitto GdP suhtautuu AfD:n suunnitelmaan epäillen. Se muistuttaa, että yleisen turvallisuuden varmistaminen on valtion ydintehtävä, joka kuuluu ”hyvin koulutettujen, laillisesti valtuutettujen ja demokraattisesti vastuullisten poliisivoimien” käsiin.

Liiton mielestä poliitikkojen on annettava poliisille ja Ordnungsamtille riittävästi henkilöstöä ja laitteita ”sen sijaan, että perustetaan rinnakkaisia rakenteita, joilla on mahdollisesti epäselvä oikeudellinen asema”. ”Kun vastuualueita ja puuttumisvaltuuksia ei ole määritelty selkeästi, voi syntyä väärinkäsityksiä, toimivallan ylityksiä ja muita konfliktitilanteita”, liitto toteaa. 

Tosin AfD lupaa myös 7500 poliisin vahvuuden Saksi-Anhaltiin.

GdP:n puheenjohtaja Jochen Kopelke sanoo jopa:

”Omankädenoikeutta harjoittavat ryhmät – kuten ne, jotka tunnetaan Puolasta, Englannista ja muualta Euroopasta – ottavat ihmisiä mielivaltaisesti kiinni, pitävät heitä hallussaan, häiritsevät ja pahoinpitelevät heitä. Enkä pidä oikeana sisällyttää tällaista (Saksi-Anhaltin) hallitusohjelmaan.”

Kopelke jatkaa:

”Jos AfD:n johtama hallitus värväisi apupoliiseja vahvistamaan poliisia – hyödyntäen omia rivejään tai puoluetta lähellä olevia tahoja kuten sidosryhmiään, kannattajiaan ja vastaavia – jo pelkkä tällaisen mahdollisuuden olemassaolo antaisi aihetta huoleen”. 

Saksi-Anhaltin Bürgerwacht ei olisi Putinin järjestelmän, Stasin tai Trumpin ICE:n kaltainen kontrolli- ja valvontamalli. Vielä vähemmän se olisi AfD:n oma SA.

Silti voin ymmärtää, miksi Saksassa kysytään, pysyisikö Bürgerwacht kunnallisen viranomaisen kontrollissa vai syntyisikö siitä poliittisesti motivoitunut kansalaisjoukko poliisin rinnalle?