Arvorakennus Puistolan Kansakoulu asukkaiden hyötykäyttöön!

Arvorakennus Puistolan Kansakoulu asukkaiden hyötykäyttöön!

Puistolan Kansakoulun ympärille muodostettiin 23.8. ihmisketju, jossa oli 132 henkeä. Ihmisketjuprotesti vaatii hylättyä koulua asukkaiden käyttöön.

Ihmisketjuprotesti vaatii hylättyä koulua asukkaiden käyttöön | Uusi Suomi Puheenvuoro

Puistolan Kansakoulun puolesta järjestetään tilaisuus Puistolan Tuulen Tuvalla lauantaina 26.9. klo 18-22. (Kuva).

Helsingin Puistolan vanha kansakoulurakennus toimi kouluna vuoteen 2015 asti. Jalmari Peltosen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1930. Rakennuksessa on toiminut myös sivukirjasto. Se oli myös erilaisten kansalaistilaisuuksien näyttämö varsinkin ennen vuotta 1946, jolloin Puistola liitettiin Helsinkiin..

Nyt siis tämä rakennus on ollut ilman käyttöä jo yli 10 vuotta. Talo on lähialueen ainoa kerrostalo, jossa on suuria saleja vaikkapa urheilu- ja musiikkikäyttöön. Eipä siis ihme, että puistolalaiset ja lähiseutujen asukkaat ovat alkaneet vaatia, että tuo mahtava rakennus saataisiin kyläläisten käyttöön.

Kansakoulu sijaitsee noin 5 000 neliömetrin tontilla, joka on varattu koulurakennuksille. Samalla tontilla on myös 1960-luvulla rakennettu Puistolanraitin ala-aste, joka tullaan purkamaan lähivuosina.

Asukkaiden huoli johtuu siitä, ettei vanhaa kansakoulurakennusta ole virallisesti suojeltu nykyisessä asemakaavassa. Periaatteessa se voitaisiin siis purkaa maan tasalle, jos tilalle haluttaisiin esimerkiksi asuinrakennuksia.

Jonkinlaisena esikuvana Puistolan Kansakoulun ystävillä on ollut Tapanila, jossa vanha koulurakennus on neuvoteltu seuratoiminnan käyttöön nimellä Tapanilan Kylätalo.

Puistolan Kansakoulun suojelupäätös olisi vaatinut alkuperäisen asemakaavan muutoksen. Siksi Helsingin kaupunki päätti olla muuttamatta asemakaavaa vain yhden lakkautetun koulun vuoksi.

Kaupunki ei ole ilmoittanut, että se olisi aikeissa purkaa koulun. Päinvastoin. Sille halutaan uusi omistaja ja vuokralaisia. Helsingin kaupungin päätöksistä selviää, että ”rakennuksen arvo pyritään turvaamaan tulevassa kaavoituksessa ja myyntiehdoissa”.

Näissä huolestuneissa tunnelmissa Puistolan Kansakoululla käytiin keskusteluja. Paikalla oli myös eräitä kaupunginvaltuutettuja. Toivottavasti he ymmärtävät, että tyhjänä seisova rakennus tuottaa myös kaupungille kuluja.

Puistolan kansakoulun saaminen yhteisöjen käyttöön

vaatii valtavasti ilmaista työtä ja myös paljon rahaa

Kansakoulun ympärille 23.8. muodostetun ihmisketjun osanottajat eivät todellakaan halua astella taloon alkaen käyttää sitä välittämättä, kuka maksaa viulut. Kolme puistolalaista järjestöä (PuiU, Puistola-Seura ja PKY) sekä oppilaitoksia pyörittävät Pohjois-Helsingin Bändikoulu ja Pukinmäen taidekoulut neuvottelevat kaupungin kanssa talon ostamisesta. Kaupunginympäristölautakunta päätti 10.2.2026, että tälle viisikolle annetaan etuoikeus neuvotella talon ostamisesta ennen sen viemistä huutokauppaan. Viisikko on järjestänyt joukkorahoituskampanjan (osoite: mesenaatti.me/4260), jonka kautta on nyt saatu kasaan n. 19.000 € talon ostoa ja käyttöönottokustannuksia varten. Kampanja jatkuu ainakin syyskuun loppuun asti.

Viisikko on saanut viitisentoista vuokraustarjousta talossa olevista tiloista. Vuokratuloilla on mahdollista kattaa talon hoito- ja korjauslainakustannukset. Lisäksi omistusoikeuden siirron jälkeen ostajien on mahdollista saada kaupungilta merkittävä määrä asukasosallisavustusta sekä urheilu- ja ulkoilupaikkarahastosta lainaa osaan korjauskuluista. Välittömistä ja pitemmän ajan korjaustarpeista ja niiden kustannuksista viisikko on saanut kokeneiden ammatti-ihmisten lausunnot. Kaupunki tekee vielä omia selvityksiään.

Koko ostoprojekti on rakennettu perusteellisten selvitysten pohjalle. Lähiaikoina menemme neuvottelemaan kaupunkiympäristön toimialan tiloihin. Kaupunki hankkii parhaillaan asiantuntija-arviota siitä, mikä on kaupungin hintapyyntö talosta ja vuokrapyyntö tontista.
Viisikko valmistautuu myös luottoneuvotteluihin rahoittajien kanssa lainan saamiseksi käyttöönoton kannalta välttämättömien korjausten tekemiseen. Taloa on vain lämmitetty viimeisten 11 vuoden aikana. Tuon ajan vesi- ja viemärijohdot ovat olleet kuivina, ilmanvaihtokoneet pois päältä ja pätkivä sähköjärjestelmä huoltamatta. Talo on kohdannut vahinkoja, kun sinne on tunkeuduttu levyesteiden läpi. Ulkoikkunoita on rikottu ja sisäovien laseja. Yli 180 alueen asukasta siivosi maaliskuussa 2025 talosta satoja kiloja lasinsiruja. Lasit täytyy uuden omistajan uusia. Talon kellarissa on tehtävä siivous- ja ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä töitä.

Talon huonetilat, käytävät ja jumppasali ovat hyvin asiallisessa kunnossa, koska kaupunki teki rakennuksessa vuosina 2004 – 2007 3 – 4 miljoonan euron perusparannusremontin. Vain muutama vuosi sen jälkeen, v. 2015, koulu lakkautettiin ja se jäi tyhjilleen. Yritys muuttaa se yksityisen päivähoitoyrityksen päivähoito- käyttöön kariutui muutosten korkeisiin kustannuksiin.

Ihmisketju oli mielenilmaus koulun suojelemiseksi ja sen saamiseksi asukkaiden, kulttuuriväen ja pienyrittäjien käyttöön ja ihmisten kohtaus-, harrastus- ym. paikaksi kahviloineen. Taloa tullaan hallitsemaan pitämällä huolta sen käyttö- ja korjauskuluista ilman voiton tavoittelua Puistolan ja Koillisen väen hyväksi.

Ystävällisin terveisin

Juhani Viilo, Puistolan Kansakoulun Ystävät ry, puheenjohtaja

ASIASANAT: Arvorakennukset, Kulttuuri, Helsinki, Puistolan Kansakoulu