Mikä meitä vaivaa?

Teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti nyt kaksi vuotta. Vienti vähintäänkin hipoo kaikkien aikojen huippua.

Perinteisen ajattelun mukaan nousukausi lähtee liikkeelle vientiteollisuuden kasvusta. Vienti tuo maahan jakovaraa, joka siirtyy kaupan ja palveluiden kautta koko yhteiskuntaan ja kasvavien verojen kautta myös julkiselle sektorille. Työllisyys paranee ja työttömyys alenee.

Ansiokehitys onkin ainakin vakituisessa työssä olevilla ollut ihan siedettävää. Mutta siihen se sitten näyttää tällä kertaa jäävän. Työllisyystilanne ei ole kohentunut ja eilen saatiin aika ikävää mittausdataa kuluttajien luottamuksesta.

Kuluttajaluottamusindikaattori ei ihan ehtinyt nousta positiivisen puolelle ja nyt tipahti melkein kymmenen pistettä negatiiviseksi. Ei nyt ihan kevään pohjiin, mutta lähelle niitä.

Ikävintä tässä on se, että tämä on itseään toteuttava ennuste. Talous ei varmasti lähde nousuun, kun mielialat ovat alhaalla. Ja kaikki tämä on korvien välissä. Meillä olisi täydet edellytykset paljon parempaan.

Tilastokeskus poimi mittausaineistosta seuraavat seikat esiin:

• Lokakuussa 2026 näkemykset kuluttajan omasta ja varsinkin Suomen taloudesta heikkenivät edelleen.
• Arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sen tilasta vuoden kuluttua olivat hyvin heikot. Odotukset Suomen taloudesta olivat vaisut.
• Ajankohtaa pidettiin entistäkin epäotollisempana kestotavaroiden hankinnalle ja lainanotolle. Aikeet rahankäyttöön vähenivät hyvin niukoiksi, myös auton ja asunnon oston suhteen.
• Arviot ja odotukset inflaatiosta nousivat.
• Näkemykset työttömyyskehityksestä synkkenivät jälleen, ja omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin edelleen suureksi.