Datakeskusten banaanivaltio Suomi

usjussi Heikki Karjalainen 16.10.2026 07:36 | (Päivitetty 16.10.2026 07:58)
Eilen 15.10.2026 Yle- A-talk  käsitteli Suomen tulevia datakeskushankkeita hyvin kriittisesti. Oli yllättävää, että kaikki neljä eri tahojen edustajaa olivat huolissaan hankkeiden etenemisestä ilman päivän tasalla olevaa lainsäädäntöä ja siitä, että Suomeen jää vain kuopat maaperään.
Toinen kriittinen osio oli sähköntuotannon pysyminen reaaliaikaisesti Suomen kysyntää vastaavana hintojen karkaamatta pilviin. Datakeskusteollisuuden näkemys kysynnän ja tarjonnan laista ei vastaa sähköntarpeen reaaliaikaa.
Nyt on kiire saada rakennuslaki 109 ja YVA synkronoitua ja oikeaan järjestykseen.
—–
”Ylen A-talk-ohjelmassa (15.10.2026) käytiin kriittinen keskustelu Suomen datakeskusbuumista. Keskusteluun osallistuivat LUT-yliopiston professori Lassi Linnanen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sekä kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. [1, 2].
Termi ”datakeskusten banaanivaltio” on peräisin professori Lassi Linnaselta. Hän esitti huolensa siitä, että Suomi toimii digijäteille lähinnä halvan sähkön ja maapinta-alan kaltaisten raaka-aineiden tarjoajana, kun taas varsinaiset taloudelliset hyödyt ja liiketoiminnan voitot kotiutetaan ulkomaille. [1]
Minja Koskelan ja vasemmistoliiton keskeiset linjaukset:
Minja Koskela on vaatinut datakeskusten rakentamiselle tiukempaa kansallista sääntelyä ja strategiaa, sillä nykyisellään kehitys on hallitsematonta ja sen riskit voivat langeta suomalaisten kuluttajien maksettaviksi. Koskelan ja vasemmistoliiton keskeiset vaatimukset ovat: [1, 2]
    • Datakeskusvero: Suomeen halutaan erillinen vero varmistamaan, että datakeskuksista jää maahan konkreettisia verotuloja. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan esimerkiksi Googlen jättimäisestä 13 miljardin euron investoinnista vain noin 20–30 prosenttia kohdistuu suomalaiseen tuotantoon ja talouteen. [1, 2, 3]
    • Kuluttajahintojen suojaaminen: Koskela painottaa, ettei datakeskusten massiivinen sähkönkulutus saa nostaa suomalaisten kotitalouksien sähkölaskuja. Professori Linnanen tuki tätä näkemystä toteamalla, että kasvanut kysyntä nostaa sähkön hintaa, vaikka uutta tuotantoa rakennettaisiinkin. [1, 2, 3]
    • Kryptolouhinnan kieltäminen: Suomen tulisi Koskelan mukaan valita tarkemmin, millaisia hankkeita maahan sallitaan. Esimerkiksi puhtaasti kryptovaluutan louhintaan keskittyvät keskukset tulisi kieltää, sillä ne eivät tuota yhteiskunnallista lisäarvoa. [1, 2]
    • Ympäristö- ja energiavelvoitteet: Datakeskuksille halutaan velvoitteet pitkäaikaisista uusiutuvan sähkön hankintasopimuksista, säätövoimasta huolehtimisesta, ympäristövaikutusten korvaamisesta ja hukkalämmön pakollisesta hyödyntämisestä. Esimerkkinä kritiikistä on käytetty Googlen laajamittaisia metsähakkuita, joita on tehty ennen lopullisten ympäristöarviointien valmistumista. [1, 2, 3]
Vastapuolen argumentit ja hallituksen toimet:
Datakeskusteollisuuden (toiminnanjohtaja Antti Poikola) ja kokoomuksen edustajien mukaan datakeskukset ovat Suomelle suuri taloudellinen mahdollisuus. Niiden katsotaan houkuttelevan maahan miljardiluokan investointeja, luovan pohjaa muulle teknologiaviennille sekä vauhdittavan tariffivapaan uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, rakentamista. [1, 2]
Keskustelu ja poliittinen paine ovat kuitenkin johtaneet siihen, että myös Petteri Orpon hallitus valmistelee parhaillaan uutta lainsäädäntöä ja kriteeristöä sähköverkkoon liittyjille. Suunnitteilla olevassa lakiluonnoksessa kotitaloudet ja kriittinen kulutus asetettaisiin etusijalle sähköliittymien saamisessa suurten datakeskusten ja muun teollisuuden ohi. [1, 2] ”

usjussi
Sitoutumaton Tampere

Kansainvälinen kulutustuote- brand-ammattilainen, lehdistöihminen niin aikakauslehdissä kuin sanomalehdissä, luova welho uudessa teknologiassa ja niissä, mitä ei vielä ole keksittykään.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu