Puheenvuoro-blogit
Upea Paimon tubekuloosiparantola – Alvar Aalto
Oli ilo saada tutustua yhteen Alvar ja Elisa Aallon mestariteokseen, maailman perintökohteeseen Paimion sairaalaan, joka rakennuksena on säilytetty pääosin ennallaan. Sijainti oli aikanaan valittu huolella luonnon rauhaan, mäntymetsien keskelle raikkaaseen otsonipitoiseen ilmaan. Potilaat lepäsivät kesät, talvet vällyissään, 100 pitkällä katetulla, kattovesilämpöä hohkaavalla ulkoparvekkekeella.
Sisällä oli kaikki niin kuin ennenkin, väreineen, wessoineen, lavuaareineen. Kalusteet ovat Aalon alkuperäisiä, Thynellin lamput ym.. Värikkäät portaat olivat suorastaan ”itse vievät” askelemmiltaan ylös aina 6 kerrokseen. Erikoisuutena oli Suomen ensimmäinen näköalahissi.
Tuberkuloosilääkettä ei ollut v. 1933, kun sairaala valmistui, vaan hoito oli ”luomua”; luonto, terveellinen ruoka, kauneus, liikunta, lähihoito ja kirurgia pahimmissa tapauksissa. Kävimme leikkaussaleissa, joissa nukutus tapahtui hengitys”humauksella”. Sairas keuhkon osa täytettiin typpikaasulla, suljettiin ja leikattiin pois.
Miksi silloiset potilaita jatkuvasti hoitaneet sairaanhoitajat eivät sairastuneet huolimatta siitä, ettei heillä ollut ”maskeja” ja lääkkeitä ? He altistuivat hiljalleen tubivirukseen ja saivat oman immunipuolustuksensa aktivoitua ja immuniteetin suojakseen kuten rokotuksetkin toimivat.
Asiantuntijana ja oppaana oli siellä aikanaan toiminut sairaanhoitaja, jonka mies oli ollut myös tämän sairaalan lääkäri. Opastus yksi parhaista, mitä voi saada.
Rakennus säilyy lähes ennallaan huolimatta siitä, että osa siitä tulee toimimaan hotellina.
Paimion parantola – Paimio Sanatorium
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Tuolla pitäisi minunkin käydä. Tiedän rakennuksen toki ja lienee yksi Aallon tunnetuimpia töitä maailmanlaajuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon tapaisella parvekkeella aikoinaan kirppuna makoilin Lasten Linnassa, kun olin keuhkokuumeessa. Kuka lienee suunnitellut Lasten Linnan?
Ilmoita asiaton viesti
Elsi Borg, Otto Flodin ja Olavi Sortta.
Ilmoita asiaton viesti
En halua valittaa elokuussa saamastani opastuksesta, mutta se ei ollut noin omakohtainen kuin sinun tapauksessasi. Toki tarjolla on erilaisia tutustumiskierroksia, ja minä olin valinnut 60-minuuttisen, ehkä hiukan suppeamman paketin.
Alemmassa valokuvassa näkyy erinomaisesti rakennuksen kattoon tehty ”jatke”, teräsrungon varaan toteutettu lisäräystäs. Se rakennettiin tuoreeltaan, kun oli havaittu parvekkeella lepäilleiden potilaiden olevan alttiina sateelle. Muutokselle saatiin Aallon toimiston hyväksyntä, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta se todellakin puuttui. Nyt tuo epämääräinen rautaristikko-mineriittihässäkkä on osa Unescon maailmanperintöä siinä kuin parantolassa kaikki muukin.
Hieno kohde kaiken kaikkiaan; majesteettinen rakennus!
Ilmoita asiaton viesti
Tämä opastus kesti reilut 1,5 h ko. oppaalta. Heitä on kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä keuhkotautisairaaloita oli lisäksi Nastolan harjulla, yksi kulkutautisairaala lähes naapurissa Tampereen Koulukadulla.
Nastolan upea kokonaisuus on saneerattu näköisenään ja pääosin asuntoiksi.
Koulukaudun suojeltu kulkutautisaisaala on myyty saneerattavaksi asuin/ taidekäyttöön.
Yleensäkin useat vanhainkodit, b-mielisairaat ym. sijaisivat luonnonkauniilla paikollla ja yksi hoitomoto oli puutarhanhoito, omatarve maanviljely ja karjanhoito.
Ilmoita asiaton viesti
Kinkomaa Keski-Suomessa ja Tiuruniemi Etelä-Karjalassa ovat myös alun perin tuberkuloosiparantoloita.
Ilmoita asiaton viesti
Linkistä löytyy tämäkin lisäkurkistus sisälle:
https://paimiosanatorium.com/fi/koe/opastetut-kierrokset/
Punkaharju:
https://areena.yle.fi/1-220554
Ilmoita asiaton viesti
Alvar Aallon ainutlaatuisisuus onnistuu välttämään oman kauneustajuni. En ymmärrä, mitä tuossakaan sisältä kamalan värisessä kerrostalossa on niin hienoa.
Olin tuolla seminaarissa yläkerrassa kertaalleen. Aurinko porotti sisälle ja tila oli aika sietämätön ja täysin sopimaton käyttöönsä, niiden ikkunasermien piti laskeutua automaattisesti mutta joku jumi oli ja henkilökunta pyyteli anteeksi. Työmaaruokalan tapaisessa ”ravintolassa” safka oli kovin vaatimatonta, tyyliin makaronilaatikkoa ja jäävuorisalaattia noutopöydästä.
Ruokatarjoilu ei ole Alvar Aallon vika, mutta se arkkitehtuuri on täysin yliarvostettua. Jonkinlainen pyhä lehmä suomalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Jugend- muotojen jälkeen tuli tämä funktionalismi, funkkis suoraviivausuudessaan, joka edelleen johti tämän päivän viivasuoriin tehomuohoihin ja tilojen tehokäytyöön.
Aallon tilat oliva ilmavia, mutta ei suinkaan viihtyisimmistä päistä.
Tuo vakoisuus ja kardiinit olivat sen ajan ilmastointia.
Ilmoita asiaton viesti
Funkkis tavallaan antoi tekosyyn halvemmalle elementtirakentamiselle jugendin/art nouveun ja art decon jälkeen.
Alvar Aallon asema vaan on se joka häiritsee, kun se on Aaltoa se on hienoa. Olisiko esim. Erottajan ”pömpeli” oikeasti arkkitehtuurisesti merkittävä rakennus, jos joku muu olisi se piirtänyt:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erottajan_paviljonki
Tähän jotain keisarin vaatteista.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni faktan korjaus: Alvar Aalto suunnitteli Paimion paparantolan vaimonsa Ainon kanssa, ei Elissan. Aino Aalto kuoli vuonna 1949 ja leskeksi jäänyt Alvar avioitui Elissan kanssa vuonna 1952. Kävin Paimion parantolassa opastetulla kierroksella pari vuotta sitten ja silloin Aaltojen funktionalistisen arkkitehtuurin merkitys valkeni uudella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti