Runoilija Helvi Juvonen

Katri Viitaniemi: Kirkas ja hiljainen, Helvi Juvosen elämä.

Katri Viitaniemen kirja runoilija Helvi Juvosesta on todellinen aarre kaikille hyvän kirjallisuuden ystäville. Viitaniemi valottaa  lempeästi ja myötäeläen runoilijan elämää.

Alku Iisalmessa. Vauraat vanhemmat. Uutiset paikkakunnalla muodostuivat  lähinnä asioista, joita ihmiset saivat urkituksi toisistaan.

Helvin isän kuolema ja lama iskivät Juvosen perheeseen lujaa. Nyt se alkaa, sanoi suutari nälkää.

Helvi Juvosen elämä kirjailijana kesti kymmenen vuotta. Kuolema tavoitti hänet alle 40-vuotiaana.

Köyhyys ja horjuva mielenterveys olivat Helsinkiin muuttanneen kirjailijan todellisuutta.

Emily Dickison: Valitsee sielu seuransa. Helvin ja Sirkka Meriluodon rakkaus oli se valo ja vahvuus, joka synnytti runoilija Helvi Juvosen.

Hän oli vieraita ihmisiä kohtaan arka, epäluuloinen ja hyökkäävä. Harvat hän päästi lähelleen, harvat hyväksyivät hänen asenteensa, elämäntyylinsä.

Ne muutamat, joille hän saattoi olla oma itsensä, kohtasivat lämminsydämisen, älykkään ja leikkisän ihmisen.

Sirkka Meriluodon ja Helvi Juvosen kirjeistä avautuu lukijalle koskettava rakkaustarina.

Kolmanneksi pyöräksi kaksikon elämään liittyy Mirjam Polkunen. Kirjan edetessä myös runoilija Mirkka Rekola pääsee Juvosen taikapiiriin.

Neljän naisen ystävyys kesti tappiin asti. Mirjam Polkusesta tuli Mirkka Rekolan elämänkumppani.

Katri Viitaniemen kirja ui tunteiden syvissä vesissä. Kirjan pohjalta voisi syntyä elokuva tai televisiosarja, joka tuskin jättäisi kylmäksi yhtään katsojaa.

Liikuttava on muun muassa kuvaus siitä, kuinka Helvi ja Sirkka iloitsevat, kun pääsevät muuttamaan omaan osakkeeseensa.

Karhut, myyrät, linnut kimalaiset ja kissat, kaikki eläimet olivat Helvi Juvosen rakkauden lämmössä: hämähäkkejä hän kammoksui, mutta ei silti vahingoittanut niitä.

”En ole kylmä. Minäkin olen lämmin, kun aurinko paistaa.”

Helvi Juvonen sai elämänsä viimeisinä vuosina tunnustusta, taloudellista menestystä. Kun psyyke alkoi vahvistua, fysiikka alkoi pettää.

”Panen jo pitkälleni.”

Helvi Juvosen kuoleman jälkeen Mirkka Rekola meni Hietaniemen hautausmaalle: hän näki Helvin istumassa hautausmaan penkillä.

Kirkas ja hiljainen: Helvi Juvosen elämä. Katri Viitaniemen kirjassa on  ajattomuuden leima.