Mikä on Venäjän Keskuspankin vastaus 23.10.2026 maan talouden kipupisteiden haasteeseen?

• Pääskenaario: Suurin osa ekonomisteista (esimerkiksi markkinoiden ennusteissa noin 66 %) odottaa, että keskuspankki pitää ohjauskoron ennallaan 14,00 prosentissa. Syyskuussa keskuspankki jo pysäytti aiemman koronlaskusyklinsä. [1, 2, 3]
• Nostopaine ja huhut: Markkinoilla liikkuu kuitenkin varovaisia veikkauksia mahdollisesta koronnostosta. Elvira Nabiullina on aiemmin varoittanut hallitusta siitä, että jos valtion sota-ajan menot paisuvat liikaa, keskuspankin on pakko reagoida tiukemmalla rahapolitiikalla. [1, 2, 3]

• Huonot uutiset: Vuotuinen inflaatio kiihtyi lokakuun alussa 7,13 prosenttiin (syyskuun lopun 6,35 %:sta). Suurin syy tähän oli asuntomarkkinoiden ja julkisten palvelujen hintojen suunnitellut korotukset. Myös Ukrainan iskujen aiheuttama polttoainekriisi ja jalostamovauriot ovat nostaneet energian hintoja, mikä heijastuu muihinkin tuotteisiin. [1, 2, 3]
• Tuore ”vihi” (21. lokakuuta): Aivan viimeisimmän, keskuspankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan venäläisten kotitalouksien inflaatio-odotukset laskivat lokakuussa 13,2 prosenttiin (syyskuun 14,2 %:sta). Tämä antaa Nabiullinalle hieman hengitystilaa ja tukee päätöstä pitää korko ennallaan sen sijaan, että sitä nostettaisiin heti. Keskuspankin virallinen tavoite on yhä painaa inflaatio 4 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. [1, 2] – –
• Keskeinen kysymys luonnollisesti on: Miten paljon näitä Keskuspankin teettämiä kyselytutkimuksen lukemia on hallinnollisesti ”peukaloitu”, jotta jännite Kremlin keskushallinnon ja Keskuspankin välillä ei puhkeaisi jälleen julkiseksi tuittuiluksi. Pääjohtaja on jo ollut lähtemässä hyvin ansaituille eläkepäivlle, mutta ylin johto ei suonut hänelle sitä ylellisyyttä, koska kiistaton tosiasia on se, että pääjohtaja Elvira Nabuillina on oikeastaan Venäjän teknisenhallinnon TOP-100 -kaartissa, joka nauttii aitoa luottamusta, ja rahamarkkinoiden ja kaikkiaan kansantalouden finanssien kannalta sellaisen henkilön imazo on kallis kenelle hallitsijalle tahansa, – ja niinpä muodoin myös vaikeaan nurkkapaikkaan itse itsensä vetäneelle Putinille. Tämä kuvio on myös yksi selitys sille, että Nabiullina on kesäkuun 2026 korkeantason linjaerimielisyyksien jälkeen ”pidetty verhoissa”, niin että imazo säilyisi, eikä Kremlin tuiverrukset kuluttaisi hänen kasvojaan. [v.h.]

• Kreml vs. Keskuspankki: Kokouksen suurin seurattava asia on se, miten keskuspankki reagoi Venäjän hallituksen uuteen kolmivuotiseen budjettiraamiin. Budjettimenot ja valtiontalouden alijäämä kasvavat jatkuvasti sotateollisuuden paisuttamisen vuoksi.
• Poliittinen taustatuki: Vaikka Putin on aiemmin toivonut korkojen laskua, hän antoi syyskuussa julkisen tukensa Nabiullinan tiukalle linjalle ja totesi, että talouden ylikuumeneminen ja rahan ”pumppaaminen” markkinoille olisi vaarallista. Nabiullinan odotetaan perjantaina arvioivan suoraan sitä, vaativatko valtion uudet menolisäykset tiukempaa linjaa loppuvuodeksi. [1, 2, 3, 4] – –
• Tässä on johonkin mittaan perusteltua nähdä mahdollinen kuvio: Putin ulkoistaa talouden kiristämisvaatimukset omista käsistään KP:n pääjohtajalle, ja voi siten pyrkiä pesemään omat kätensä ”likaisista ratkaisuista”, jotka ilman muuta tässä tilanteessa herättävät kiukkua ja pahennusta. Tähän näkemykseen saa lisätukea, mikäli muistaa, että nykyinen korkeimman vallan haltija ei ole hänkään ikuinen, ja monet vakavat tahot ovat jo hyvän aikaa katsoneet, ”kuka remmiin” sitten kun ”Putin on estynyt”. Presidentilläl ei tietenkään ole osaa eikä arpaa tämänkaltaisiin pohdintoihin, mutta hänen on vain näyteltävä tietämätöntä, vaikka hyvin tietää, ja tietää jopa sen yksinkertaisen asian, että etenkin kesän tapahtuien jälkeen, kukaan perimaskuliinisen Kremlin sisimmän kehän (inner circle) miehistä ei ole onnituntu vakiinnuttamaan asemaansa ”kruununprinssinä”, mikä on ikäänkuin luonnonvoimaisesti ja automaattisesti vahvistanut Naibiullinan asemaa lähelle eräänlaista ”itsestäänselvyyttä”. Huomioiden hänen lähtökohtansa, kuten ikä ja sukupuoli ja julkituotu eläkehaave eläkkeelle pääsystä, eivät heikennä, vaan itsestäänselventävät hänen asemaansa väliaiksena maan päämiehenä siinä epätodennäköisenä, mutta ei-kaikkien-mahdollisten-tapahtumien ulkopuolle jäävänä tilanteena, jona ”Putin on estynyt”.
• [«в тот момент, когда Путин стойко неспособен исполнять свои обязанности» – (v tot moment, kogda Putin stoiko nesposoben ispolnjat svoi objazannosti) – Suoraan: ”sillä hetkellä, kun Putin on pysyvästi kykenemätön hoitamaan velvollisuuksiaan”
  (Tämä on suora viittaus Venäjän perustuslain pykälään 92, joka käsittelee tilannetta, jossa presidentti on terveydellisistä tai muista syistä pysyvästi estynyt hoitamasta virkaansa).]

*