Julkinen talous kuntoon karsimalla menoja – veroja ei kannata kiristää

Suomen valtio on todella velkainen (202 mrd). Olemme EU:n ”tarkkailuluokalla”. Julkisen talouden velkasuhde on noin 90 % suhteessa kokonaistalouteen, kun terve Pohjoismainen taso on noin 30-40 % ja EU-maiden yhdessä sopima raja 60%. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan yli 13 miljardia.

Velkaantuminen on pakko kääntää laskuun, tai se uhkaa hyvinvointimme pohjaa. Mikään yhteiskuntamalli ei voi perustua pysyvään hurjaan velanottoon.

Kustannukset ovat aitoja ja jo toteutuneet. Tänä vuonna korkoja maksetaan 3,2 miljardia euroa. Se on suoraan pois suomalaisten palveluista ja etuuksista. Suomen julkisen talouden korkolasku voi nousta vuoteen 2040 mennessä jo yli 18 miljardiin euroon vuodessa. Se on pysäyttävä luku, suurin piirtein yhtä paljon kuin käytämme sosiaaliturvaan (pl. eläkkeet). Velkataakka on lasten niskassa vuosikymmeniä.

Jatkuessaan holtittomasti velkaantuminen kasvattaa riskiä todellisesta kriisistä, jossa suomalaiset eivät enää ole kuskin paikalla. Meillä on vielä mahdollisuus laittaa omat asiamme kuntoon, itse.

Eduskuntapuolueiden selvä enemmistö on onneksi vihdoin sopinut yhteisestä taloustavoitteesta. Niin kutsuttu velkajarrutyöryhmä on linjannut, että alustavasti julkista taloutta pitää vahvistaa 8-11 miljardia vuoteen 2031 mennessä. Sen jälkeenkin jää vielä sopeutettavaa.

Keinoista on suuria erimielisyyksiä. Näitä harkitessa on syytä pitää kaksi faktaa mielessä. Ensinnäkin, Suomessa on karkeasti maailman korkeimmat julkiset menot suhteessa talouteen (58,4%). Jos kaikki muut maailman maat pärjäävät pienemmällä, miksemme me? Toiseksi, Suomi on maailman kireimpiä verottajia. Kokonaisveroaste on yli 42 %. Veroja kerätään yli 120 miljardia. Silti otamme valtavasti velkaa. Tulot eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan menoja.

Sopeutus on siis syytä kohdistaa täysimääräisesti menoihin. Julkiset menot ovat yhteensä noin 160 miljardia vuodessa. Siitä 8-11 miljardia on noin 5-7 %. Se tarkoittaa, että noin joka 16 euro täytyy säästää – 15 euroa kuitenkin edelleen jää käyttöön. Urakka on siis suuri – mutta täysin tehtävissä.

Valtavat veronkiristykset haittaisivat talouskasvua menoleikkauksia enemmän. Verottamalla Suomi ei puuttuisi itse juurisyyhyn eli liian kalliiseen valtioon vaan hoitaisi oiretta. Veronkiristykset haittaavat kannustimia tehdä töitä, yrittää, olla toimelias ja pyrkiä eteenpäin elämässä.

Monet kauhistelevat leikkauksia. On hyvä muistaa, että veronkiristys on yhtä lailla leikkaus – leikkaus ihmisten omalla työllä ansaitsemista rahoista. Verot eivät ilmesty tyhjästä – ne otetaan ihmisten palkasta, yrittäjän tulosta tai ihmisten arjen kulutuksesta.

Kun suomalainen tekee töihin lähtiessään oman osuutensa ja maksaa palkastaan verot, poliitikkojen tehtävä on käyttää ne rahat mahdollisimman vastuullisesti. Ei voi olla niin, että ahkeran ihmisen palkkapussista otetaan aina vähän enemmän, ja kun huomataan, ettei velkaantuminen vieläkään loppunut, otetaan vielä taas lisää.

Ei voi olla niinkään, että jokainen nykyinen valtion maksama palvelu ja etu on koskematon ja ainoa mahdollinen ratkaisu olisi kerätä ihmisiltä lisää veroja. Täytyy uskaltaa kysyä mikä on tärkeintä ja mitä voimme tehdä fiksummin.

Suomen talous ei ole valtion talous. Elintaso voi parantua, yritykset voivat työllistää, palkat voivat nousta ja Suomi voi menestyä oikein hyvin, vaikka valtiontaloutta laitetaan kuntoon. Hyvinvoiva yksityinen sektori on ainoa kestävä pohja hyvälle yhteiskunnalle – emme kaikki voi olla töissä valtiolla tai elää etuuksilla. Tarvitaan työtä ja yrittämistä, hyvinvointi pitää ansaita joka päivä. Tätä kaikkea kireä verotus kurittaa.

Karsitaan mieluummin menoja kuin kiristetään veroja. Rakennetaan pienempi mutta parempi valtio – sellainen johon meillä on varaa. Terve talous on hyvinvoinnin perusta.

Ville Valkonen (kok)

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja