Puheenvuoro-blogit
Revenio hakee rahaa markkinoilta
Revenio on suomalainen terveysteknologiayhtiö, joka kehittää silmäsairauksien diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita ja ohjelmistoja. Sen tavoitteena on tehdä silmäsairauksien tutkimisesta ja tunnistamisesta nopeampaa, helpompaa ja luotettavampaa.
Nyt revenio hakee omistajiltaan 80 miljoonaa euroa merkintäoikeusannilla. Rahat käytetään Visionix-kauppaa varten otetun siltarahoituksen takaisinmaksuun.
Visionix oli Reveniolta iso yritysosto keväällä 2026, sillä ostettava yhtiö oli ostajaa suurempi. Nyt edessä on tärkeä vaihe: seuraavat pari vuotta näyttävät, saadaanko kaupasta odotetut synergiat ja kannattavuushyödyt irti.
Itse näen annin ennen kaikkea taseen vahvistamisena. Velan lisääminen olisi tässä vaiheessa nostanut velkaantuneisuutta, joten pidän oman pääoman ehtoista rahoitusta järkevänä ratkaisuna.Ja mielestäni koko pörssin idea on juuri hyvien yritysten rahoittaminen.Ei vain osakkkeiden kauppaaminen henkilöltä toiselle.
Oma sijoitusnäkemäni on edelleen positiivinen, mutta riskit ovat nyt aiempaa suuremmat. Suurin kysymys on Visionixin integroinnin onnistuminen. Jos synergiat jäävät odotettua pienemmiksi, kannattavuus ei kehity suunnitellusti tai yrityskaupan hyödyt realisoituvat hitaasti, sijoituscase näyttää aivan erilaiselta.
Myös se, että Visionix oli Revenioa suurempi yhtiö, tekee integraatiosta tavallista merkittävämmän haasteen. Lisäksi osakeanti laimentaa niiden omistajien osuutta, jotka eivät osallistu antiin.
Näistä riskeistä huolimatta osallistuin antiin. Uskon edelleen Revenion pitkän aikavälin tarinaan ja siihen, että Visionixistä voidaan rakentaa merkittävä kasvun ja kannattavuuden ajuri.
Nyt on näyttöjen paikka. Potentiaali on suuri, mutta niin on myös toteutusriski. Minä olen valmis kantamaan tämän riskin, koska uskon yhtiön onnistuvan.
Nähdään!
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Terveysala on yhtä haastava sijoituskohde kuin puolustusteollisuus.
Erityisesti koskee startuppeja.
Mutta myös yrityksiä kuten Terveystalo tai Pihlajalinna joista edellinen on ollut viime vuosina tappiollinen eikä jälkimmäinenkään ole ollut sijoittajalle kovin tuottoisa.
Voisi kuvitella että yritykset jotka keskittyvät ikääntyvän väestön erityisongelmiin kuten sydän, silmä, munuais-sairaudet, muistis. tai syövät voivat menestyä.
Mieleen tulee myös tällä vuosituhannella
turkulainen Biotie Therapies jonka Selincro-lääkkeen kaupalliset oikeudet osti ensin tanskalainen Lundbeck
ja itse Biotie-yhtiön osti lopulta yhdysvaltalainen Acorda Therapeutics vuonna 2016.
Biotie teki tutkimusvaiheessa tyypilliseen tapaan vuodesta toiseen tappiota. Yhtiön pitkäjänteinen työ kuitenkin useiden vaiheiden jälkeen palkittiin mutta Biotien alkuperäiset perustajat ja omistajat eivät juuri vaurastuneet.
Yksi yhtiön toimitusjohtajista yksu – ei kuitenkaan exitissä – oli lukiossa ollessani pari luokkaa alempana TSYKissä.
Yhdysvaltalainen pörssiyhtiö Acorda Therapeutics osti Biotien alkuvuodesta 2016 noin 333 miljoonan euron kauppahinnalla.
Biotien kehittämää toista lupaavaa lääkettä (Parkinsonin tautiin tarkoitettua totsadenanttia) testattiin pitkälle, mutta myöhemmin Acordan alaisuudessa tehdyissä jatkotesteissä ilmeni vakavia potilashaittoja, mikä oli takaisku lääkkeen jatkokehitykselle.
Yhtiön exit tehtiin 2016 omistajien kannalta siis juuri oikeaan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen ollut pitkään Reveniossa ja kyllähän se meno oli huikeaa mutta sitten se hyytyi. Olisi kai pitänyt myydä pois jossain vaiheessa mutta se ei ole tyylini nykyään.
Sensofusion IPO osallistuin myös. 600 kpl anottu ja saakohan murto-osan. Sen takia osallistuin koska lähes koko raha menee yhtiöön (osakkeenomistajat eivät myy)
Ilmoita asiaton viesti
Tämä alue liippaa konenäköyrityksemme perustamista 33 vuotta sitten. Tutkimme tuolloin silmänpohjakuvantamisen digitalisointia yhdessä silmälääkärin kanssa. Hän oli kirurgina sekä julkisella puolella sekä omassa yrityksessään.
Tuohon aikaan oli kaksi teknologiaa käytössä silmänpohjan tilanteen dokumentoinnissa: lääkärin tekemät käsivaraispiirrokset ja silmämikroskooppiin kytketyllä filmikameralla otetut kuvat.
Noissa em. tekniikoissa oli muutama puute: piirros oli silmälääkärin subjektiivinen tuotos ja muutosten seuranta oli vähintääkin hankalaa.
Filmikameratekniikassa otettiin filmi täyteen eri potilaiden silmistä tai silmi3n pohjista, vietiin kehitettäväksi ja saatiin kuvat jonkun viikon perästä. Siinäkin vertauksien tekeminen vei aikansa ja toisen mielipiteen hankkimiseksi piti kuvia lähetellä ja sopia erikseen aikoja milloin tapauksesta keskusteltiin kollegan kanssa. Kiireellisissä tapauksissa potilas (ei ollut vielä tuolloin asiakas) laitettiin taksilla tai ambulanssilla eteenpäin. Näin oli esimerkiksi Jyväskylässä, josta potilaat lähettiin Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan ambulanssilla saattajan kera. Näin tapahtui mm. kesälääkärien kanssa, kun ei vielä ollut kokemusta riittävästi. Tuolloin JKL-Kuopio-JKL keikka ambulanssilla oli noin 10 000 markkaa. Joskus keikka oli tarpeen, joskus Kuopiossa sanottiin, että rasvaa silmään ja lappu päälle ja takaisin Jyväskylään.
Kuvaamisesta kiinnostunut lääkäri teetti mekaanisen adapterin, jolla sai videokameran kytkettyä silmämikroskooppiin omassa firmassaan. Adapteria tarvittiin, koska silmämikroskooppi oli merkkiä A ja videokamera merkkiä B, joissa oli tietenkin eri liitynnät / kierteet.
Minun osuus tässä silmäpuolen kehihyksessä oli kuvien digitointi, kuvien siirto (tuohon aikaan ei ollut verkkoja ja data siirrettiin viheltävillä modeemeilla) ja järjestelmä- ja laskentakehitys. Tai olisi ollut, jos tästä olisi tullut jotain konkreettista. Tekniikasta oltiin kiinnostuneita, mutta sen tuomat hyödyt eivät valjenneet lääkäreille eikä hallinnoille. Pyysivät kyllä jättämään tarjouksen ja lupasivat harkita hankintaa 5 vuoden päästä, kun se tulee hankintavuoroon jahka on selvinnyt budjettikäsittelystä. Me emme olleet vielä perustaneet yritystä, vaan olimme ns. yrityshautomoon johtavalla kurssilla ja kävimme eri mahdollisuuksia läpi, mutta tuolloin kävi kyllä selväksi, että ei meidän lompakot kestä niin pitkiä odotuksia ja jätimme alan vauraammille, vaikkakin sillä olalla onkin laskuissa aina medical-lisä.
Kaikkein pisimmällä tuolloin oli Oulun yliopistollinen keskussairaala, jossa oli hankittu asialliset kuvantamislaitteet sen aikaisilla huipputietokoneilla (merkkiä en muista, mutta jenkkilästä oli), jotka oli suunniteltu kuvien ja videoiden käsittelyyn sekä OYKSin oma rakentama verkko. Oli myös palkattu alan huippuosaaja ylläpitämään ja kehittämään tätä järjestelmää.
Tämä on juttu Oulun tilanteesta 25 vuotta myöhemmin eli vuonna 2018
https://www.duodecimlehti.fi/duo14388
Kun kommunikaattorit tulivat, niin joku (vaasalainen=?) lääkäri kävi pokkaamassa innovaatiopalkinnon alan seminaarissa, kun olivat saaneet siirrettyä röntgenkuvan kommunikaattoriin.
Ilmoita asiaton viesti