Puheenvuoro-blogit
Laitetaan ilmainen työ maksulliseksi
Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok) suhtautuu suopeasti varauksella työttömien velvoitteeseen tehdä työtä työttömyysturvaa vastaan. No siitä sitten Facebookissa väännettiin asia heti päälaelleen, että ministeri olisi täysillä ajamassa työttömiä risusavottaan.
Voiko maailmassa vain suhtauua myönteisesti johonkin, joutumatta väärinymmärretyksi?
Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sitä ehdotti, että työttömiltä voitaisiin edellyttää täyden etuuden saamiseksi työnhaun ja opiskelun lisäksi vapaaehtoistyöhön osallistumista esimerkiksi järjestössä tai urheiluseurassa. Mutta oppositio saa ilmeisesti sanoa mitä vaan, ilman että siihen puututaan. Mutta jos ministeri vähänkään on asialle myötä, niin paskaämpärit kaatuvat niskaan.
Sehän on Tansakn mallin lähestymisyritys Lohelta!
Jos ei se käy, niin esittäkää oma malli.
Minun mielestä työttömyyskorvaus on etuus joka ei sisällä velvoitetta risusavottaan tai ilmaistyöhön urheiluseuroissa. Tämä siksi, että jos jossain on ilmaista työtä ja siihen pakotetaan työtön ilmaiseksi, niin sehän on paradoksi, eli työtön vie siinä oman työpaikkansa ja valtio on siinä tyhmyydessä osallisena.
Maailmassa on vain kahdenlaista työtä, sitä josta maksetaan käypää palkkaa ja vapaaehtoista ilmaista talkootyötä korkeintaan ruokapalkalla.
Ihminen saa vapaasti valita meneekö talkoisiin vai ei, siihen ei valtion pidä mennä väliin söheltämään.
Sen sijasta tämä ilmaistyö josta Markus Lohi puhuu on laitettava maksulliseksi, eli siihen Lohen haaveilemaan ilmaispaikkaan on palkattava tekijät normaalisti palkkaa maksamalla. Se silloin pienentää työttömyyttä. Rakenteet on oltava siinä kunnossa, että jos jollain on nyt työtä ilmaiseksi tarjolla niin tulevaisuudessa hän pystyy maksamaan siitä käypää palkkaa. Ei ilmaistyöllä yötön saa voita leipänsä päälle.
Ja niille jotka aina tyrmäävät kaiken henkilöhävystelyn alle, niin pohtikaa joskus jotain rakentavaa itsekin.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Mistäköhän tämä risusavotta taas putkahti esiin?
Ei se risusavottakaan mitään ilmaistyötä ole kuin metsänomistajalle itselleen.
Tuskin tulisivat thaimaalaisetkaan niihin hommiin, vaikka pääsisivätkin.
Minä olin nuorena poikana risusavotassa vesurin kanssa.
Ei sekään ihan ilmaistyötä ollut, vaikka markkaakaan ei ollut tuntiliksa, mutta jotain kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntiliksaa ei tullut, mutta metsän arvo nousi kasvun myötä. Suomenkin arvo nousee kun vesotaan turhat kulut hiiteen.
Ilmoita asiaton viesti
> Maailmassa on vain kahdenlaista työtä, sitä josta maksetaan käypää palkkaa ja vapaaehtoista ilmaista talkootyötä korkeintaan ruokapalkalla.
Entä jos työttömyyskorvaus korvattaisiin työntekokorvauksella (eli pienellä palkalla) niin, että valtiolla olisi työllistämisvelvollisuus (vapaaehtoinen työntekijälle) nykyisen järjestelmän sijaan? Palkittaisiin siis tekemisestä, tuon tekemättömyydestä palkitsemisen sijaan. Talkootyöt ennallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vastaa minun käsitystä maailman oikeaoppisuudesta, mutta en vastusta vapauttasi olla tuota mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Asian vierestä taas:
Kaatamani suurten pihakuusten oksat vesuroin tarkasti klapipinoon. Kuusenoksan tiheys on lähentelee koivuklapin tiheyttä eli poltoarvo on sen mukainen. Pikkuoksat vesuroin silpuksi kompostiin eli risusavotta voi olla pieneläjälle tärkeä työvaihe.
Ilmoita asiaton viesti
Jo pentuna sen opin, että oksissa on paljon enemmän lämpöenergiaa kuin runkopuussa. Alaoksat ovat yhtä vanhoja ja yhtä monta vuosirengasta kuin tyvipuukin, eli suhteessa oksa on paljon tiiviimpi otos tyvestä.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos tämän saman ajattelee toisinpäin? On työtön joka haluaa tehdä ilmaistyötä ihan vaan aikansa kuluksi tai harrasteeksi. Kun se tulee Kelan korviin, saa työtön varautua selvittelemään asioitaan melko perusteellisesti, työkkärit katkeaa viikoiksi tai kuukausiksi ja päälle lätkäistään vielä karenssikin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon tyylin byrogratian kukkasia puhkeaa kukkaan holhousyhteiskunnassa helpostikin.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa on käytössä minijob (ansio max. n. 550 euroa/kk) ja midijob (550-2000)
Näissä on kevennetty sosiaalivakuutusmaksu, joka midijobissa nousee asteittain kohti normaalitasoa. Minijobin piirissä olevat saavat päälle jonkinlaisia tukia.
Britanniassa käydessäni huomasin, että Tescossa oli aamusella lähinnä eläkeiän saavuttaneita kassatyöntekijöitä. Ilmeisesti sielläkin on jonkinlaisia kannusteita tähän.
Jotain pitäisi tehdä, että useammat pääsisivät töihin, vaikka sitten alhaisia tuntimääriä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannuste on aivan eri asia kuin teettää työttömyyskorvauksella ilmaistöitä, ei se kannusta kuin korkeintaan vitutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos valtiolla olisi työllistämisvelvollisuus, niin ainakin työttömyyden torjumiseksi tarvittavat rahasummat nousisivat aivan toisiin sfääreihin kuin nyt valtion kassasta maksettavat työttömyyskorvaukset. Eli tarjottujen työpaikkojen kohdalla pitäisi selkeästi harkita, että kyse on nimenomaan tarvittavasta mielekkäästä työstä, josta on yhteiskunnalle hyötyä.
Risusavottakin voi joskus olla sellaista, samoin marjojen poimiminen, kun sitä työtä tullaan tekemään jopa toiselta puolelta maapalloa. Mutta on kapeakatseista ajatella, että tällaiset työt olisivat niitä ainoita vaihtoehtoja,
Yrityksiin ei pitäisi valtion palkata työttömiä töihin, koska yritykset kyllä osaisivat tuollaista mahdollisuutta hyödyntää siten, ettei se konaisuuden kannalta olisi kansantalouden etu. Kyse pitäisi siis olla yleisista töistä, joihin tarvitaan työvoimaa. Palkka voisi olla nykyhetkellä jotain 1700 €:n luokkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tämä malli on työtakuu, ”job guaratee” ts valtio / kunnat työllistää kaikki halukkaat minimipalkalla (vai onko yli?).
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi vanhusten kaupassakäynti-, ulkoilu-, asioidenhoitoavustaja, jonka palvelusta vanhus itse maksaisi esimerkiksi 10 euroa tunnilta suoraan käteen? Ilman sosiaaliturvamaksuja ja palkka.fi byrokratiaa.
Varmaan tätä tehdäänkin jo aika paljon, mutta laki ei salli.
Ilmoita asiaton viesti
Olen toiminut vapaaehtoisesti aanopin ja appiukon tarvittavia kauppareissuja ja muita palveluja, kuten ruohonleikkuu ja räystäsrännien puhdistu, lunityät ja muu kunnossapito. En siis ole ottabnut heiltä rahaa, joskus ovat antaneet ”bensarahaa” jonka olen kauniisti kiittäen aina ottanut vastaan. Koska tuleehan siitä kuluja kun tekee palveluksessaan noin 100 km lenkin omalla kustannuksella. Olen myös toiminut koululla lukuvaarina ilman hetinkään korvausta, eikä se minua vituta, kun minulla on eläke, jolla tulen toimeen. Työttömilläkin on työttömyyskorvauksensa ja heillä on oikeus tehdä ilmaista työtä, mutta että heidät siihen pakotettaisiin korvauksen menettämisen pelossa ei ole mielestäni oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkana saa olla. Jos tyhjennät itse pulloja ja tölkkejä ja palautat automaattiin, niin saatavat rahat ovat verottomia, mutta jos keräilet näitä hylsyjä roskiksista tai vaikka siivoat metsiä näistä roskista, niin niistä saatavat rahat pitää ilmoittaa verottajalle. Kukaan ei tietenkään ilmoita, mutta jos saa esim. työttömyyskorvausta, niin voi huonosti käydä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on sitä mitä ei pitäisi olla, eli sellaisia pykäliä tehdään joita ei pystytä valvomaan. Roskisdyykkauskin tulisi laittaa tasa-arvon mukaan silloin verolliseksi. Jos dyykkaat kuukauden ruoat roskiksista se on sinulle etu ja siitä vain vero päälle. Minulle riittää jos al-verolla valtio ja julkinen talous pärjäisi, eikä mitään muita veroja olisi lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiolla ei tietenkään ole eikä voi olla mitään työllistämisvelvollisuutta.
Työllistymisvelvollisuus on jokaisella itsellään elantonsa hankkimiseksi.
Valtion velvollisuus on huolehtia siitä että yhteiskunta on sellainen että siellä voi ja kannattaa harjoittaa toimintaa joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa.’
Me olemme nähneet, vai olemmeko, mihin ”valtion työllistämisvelvollisuus” johtaa?
Ihmiset kyllä menevät työpaikalle mutta eivät tee mitään ja jos käsketään niin kyse on fasismista.
Tähän sortui sosialistien ihannevaltio.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjimmiltaan valtion työllistämisvelvoite ei kuitenkaan olisi sen huonompi asia kuin valtion korvausvelvoite työttömille. Jos joku ei suostu töitä työpaikallaan tekemään, niin sitten hänet potkitaan pois ja palkanmaksukin loppuu siihen. Eli entisten sosialistimaiden mukaiseen systeemiin ei ole tarkoitus mennä, vaikka tätä työttömyysorvausmenettelyä hiukan rukattaisiinkin. .
Ilmoita asiaton viesti
Jos joskus on ollut varaa ansiosidonnaisiin, ei se välttämättä ole aina mahdollista, tilannetta on voitava katsoa molempiin suuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on ennen muita sosialisteilla ja valitettavasti myös nuorilla ihmisillä käsitys että ns. ”saavutetut edut” ovat ikuisia eikä niitä voida muokata saati poistaa.
Ei vaikka rahaa ei olisi euroakaan niin ko. edut täytyy valtion, veronmaksajan, maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on siinä, minkä aika on opettanut ja pitäisi opettaa muillekin, että kun saadaan pää auki eli avataan se kuuluisa Pandoran lipas niin lisäämällä yksi, usein pieneltä vaikuttava asia, ollaan lopulta siellä minne alkujaan ei ollut tarkoitus, juhlapuheissa.
Mikä asia meillä ei ole mennyt noin?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi ansiosidonnaisen alkuperäinen tarkoitus oli turvata ansiotaso, mutta nyt sen pitäisi turvata elintaso.
Ilmoita asiaton viesti
> Jos joku ei suostu töitä työpaikallaan tekemään, niin sitten hänet potkitaan pois ja palkanmaksukin loppuu siihen.
Oletan että myös takuutyömallissa olisi vielä yksi alempi tukitaso niille, jotka eivät halua tehdä mitään työtä. Hekin saisivat ruokaa, ja katon päänsä päälle, mutta heidän etuutensa olisivat tietenkin vielä pykälää huonommat, kuin noiden takuutöissä olevien.
Ilmoita asiaton viesti
> Jos valtiolla olisi työllistämisvelvollisuus, niin ainakin työttömyyden torjumiseksi tarvittavat rahasummat nousisivat aivan toisiin sfääreihin kuin nyt valtion kassasta maksettavat työttömyyskorvaukset.
Tuossa työllistämisvelvollisuusmallissa tulisi lähteä liikkeelle siltä pohjalta, että tuohon malliin kulutetaan aluksi rahaa vain saman verran, kuin nyt kulutetaan työttömyyskorvausmalliin. Palkat voisivat olla suunnilleen työttömyyskorvausten suuruisia. Kyse olisi tavallaan vastikkeellisista ”työttömyyskorvauksista”.
Pidmmällä tähtäimellä siitä voisi syntyä valtiolle taloudellista etua, kun osa nykyisistä työttömistä hakeutuisi vapaiden markkinoiden töihin takuutöiden sijaan (koska sama työmäärä, mutta suurempi palkka).
> Yrityksiin ei pitäisi valtion palkata työttömiä töihin, koska yritykset kyllä osaisivat tuollaista mahdollisuutta hyödyntää siten, ettei se konaisuuden kannalta olisi kansantalouden etu.
Jos noin menetellään, parametrit pitää virittää riittävän hyvin, jotta mainitsemaasi ongelmaa ei synny. Tuolta mahdolliselta ongelmalta voi välttyä myös niin, että ihmisiä palkataan ”yleishyödyllisiin” töihin.
> Palkka voisi olla nykyhetkellä jotain 1700 €:n luokkaa.
Kuten jo totesin, liikkeelle voi lähteä suunnilleen työttömyyskorvausten suuuruisesta palkasta. Jos malli toimii hyvin, ja osa ”työyyömistä” siirtyy vapaiden markkinoiden töihin, palkkatasoa voisi jossain vaiheessa korottaakin (maan talouden tilan sallimissa puitteissa).
Ilmoita asiaton viesti
Tanskan malli sisältää myös paljon mahdollisuuksia työttömän näkökulmasta. Meillä tuo ehdotus kuulostaa mallilta: ”ota tämä, tai karenssi.” Mistä taiotaan paikat tuolle toiminnalle? Kuinka varmistetaan, ettei työhön kouluttamaton työtön joudu tekemään sen koulutetun ammattilaisen hommia (esim. hoivatyö)?
Ilmoita asiaton viesti
Mika toi tärkeän pointin esiin tähän keskusteluun. Eli Suomessa helposti kopioidaan malleja Tansakasta ja nimetään ne täällä Tanskanmalliksi, mutta ne ovat yleensä hyvin riisuttu torso tansakanmallista, eli kaikki se mikä niissä on hyvää on jätetty pois.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri kun kaikenlaiset palkkatuet on virtaviivaistettu olemattomiin ja saavuttamattomiksi järjestöille, niin jo aletaan kaivata jotain vastaavaa. Ennen yhdistykset saivat palkattua ihmisiä palkkatuella, yhdistelmätuella ja hararahalla ja jopa STEA tuki yhdistysten toimintaa. Yhdessä vaiheessa yhdistysten varainhankintaa eli pienimuotoista bisnestäkin säädettiin arvonlisäverovelvollisuuden piiriin. Verottaja varmaan ajatteli, että otetaanhan se marjakin maasta…
Niin, nythän eletään erilaista aikaa kuin ennenvanhaan ja ihmiset tarvitsevat rahaa asumisensa, ruokansa, puhtauden ylläpitonsa sekä vaatetuksensa vuoksi, kun elämme rahataloudessa. Kukaan ei elä pelkällä hyvällä mielellä tehdystä vapaaehtoistyöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Martti, olet pysynyt itsellesi uskollisena, ja puhut aina asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Virtaviivaistusta kaivataan vielä moneen paikkaan. Kunnille rätkäistyt monenlaiset turhat velvoitteet pitäisi käydä täikamman kanssa läpi.
Synnyinkuntaani palkattiin ensimmäinen kunnanjohtaja vasta 70-luvulla. Sitä ennen oli pelkkä kunnansihteeri, joka hoiteli kunnantoimiston hommat yksin vielä 60-luvulla.
Isäni sai kunnanjohtajalta audienssin. Kunnanjohtaja marisi vähän väliä, kuinka kiire on kunnantoimistossa.
Isäni kysyi. ”Kuinka monta virkailijaa toimistossa on?”
36 kuului vastaus.
Isäni ihmetteli, että miten tuolla virkailijamäärällä voi olla kiire, kun vielä 60-luvulla kunnansihteeri Nurminen, hoiti yksin kaikki hommat ja jokaisen asiakkaan ehti kättelemään tullen mennen.
”Mutta kun nyt on niin paljon uusia velvoitteita.” Näinpä, mutta kuinka moni velvoite on tarpeellinen?
Ilmoita asiaton viesti