Psykiatriset diagnoosit stigmatisoivat

Psykiatristen diagnoosien stigmatisointi vaikuttaa laajasti ja on monitahoinen ongelma.  Se koskettaa yksilöitä, perheitä, terveydenhuollon ammattilaisia ja koko yhteiskuntaa.  Ominaista tälle ongelmalle on stereotypiat, ennakkoluulot ja syrjintä, jotka voivat vaikuttaa hoidon viivästymiseen, lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja elämänlaadun heikkenemiseen mielenterveysongelmista kärsiville. Mielenterveystietoutta on tärkeä edistää maailmanlaajuisesti, että voidaan ehkäistä nämä stigmatisoinnin vaikutukset yksilöön, perheisiin, terveydenhuollon ammattilaisiin ja koko yhteiskuntaan.

Leimautuminen ja leimatuksi tuleminen saattavat aiheuttaa mielenterveyspalveluiden välttelyä. Tämä taas vaikuttaa avun saamisen nopeuteen, joka useimmissa tapauksissa viivästyy tai estyy kokonaan. Viistäytyminen ja avun saamisen estyminen useimmiten pahentavat mielenterveysongelmia ja heikentävät hoidon laatua. Terapeuttisen suhteen luomiseen tulee myös helposti vaikeuksia, jos leimautuminen ja stigmatisointi hankaloittavat tätä.  Hyvä luottamuksellinen hoitosuhde voi jäädä haaveeksi. Kysymyksenä voikin esittää: Miten leimatuminen eli stigmatisointi tapahtuu? Minkälainen dynamiikka siellä on taustalla? (Hazell CM, Berry C, Bogen-Johnston L, Banerjee M.)

Mielestäni taustalla kummittelee vanhakantainen kulttuuri, jossa ihmisiä leimattiin ”hulluiksi”. Tämän päivän ”hullu” ei ole enää entisajan yhteiskunnan ulkopuolelle suljettu sekasikiö, vaikka sisäiset asenteet painavat harteilla kuin tiiliskivet. Näistä asenteista ei ole vielä päästy, vaikka mielenterveyskuntoutujan odotetaan selviävän kuin kuka tahansa. Totta on, että tänä päivänä on paljon hoitoa ja lääkitystä saatavilla, mutta jos sinulla on mielenterveysongelma, et välttämättä saa samantasoista palvelua ja apua esim. terveydenhuollossa tai mm. työllisyyspalveluissa kuin ns. terve yksilö.

Mielenterveysongelmainen voi elää hyvinkin oman näköistä elämää.  En pidä ajatuksesta, että meitä määritellään diagnoosien kautta ja lähtökohtaisesti laitetaan johonkin lokeroon. Jossakin tapauksessa tai jollekin tämä voi myös olla pakenemiskeino. Määritellään itsensä diagnoosin kautta, kun voisi ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestään, oppia uusia keinoja tulla toimeen itsensä kanssa, löytää vertaisryhmiä, joissa voi olla oma itsensä, oppia tuntemaan omaa itseään. Tilanteet riippuvat paljolti siitä, mihin sukupolveen olet syntynyt. Iäkkäämmät ihmiset ovat tottuneet peittämään ja olemaan kertomatta ongelmistaan. Tänä päivänä mielenterveyshaasteet ovat räjähtämässä käsiin ja niistä puhutaan!

Tässä YLE:n podcast tämän päivän muotidiagnooseista ADHD, autismi, ahdistus, masennus jne. Diagnoosien aika – tarvitaanko ADHD- tai autismi-diagnooseja? | Uutispodcast | Yle Areena Podcastin pitäjä on sitä mieltä, että joistakin näistä diagnooseista voitaisiin luopua kokonaan, koska määritelmä tiettyyn diagnoosiryhmään kuulumisesta on erittäin lavea.

Sukupolvien välinen kuilu tulee nyt näkyviin. Ennen  mielenterveysongelmat piilotettiin tai ryypättiin pois. Nyt ei ryypätä, piiloteta. Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta tilalle ovat tulleet huumeet.  Mielenterveyshaasteista puhutaan huomattavasti avoimemmin. Siinä, kuin muistakin terveysongelmista, onko tämä sitten hyvä näin?

Elämässäni ja työssäni kohtaan mielenterveyshaasteita kokevia lähimmäisiä koko ajan. Olen hoitanut mielenterveytensä kanssa kamppailevia, henkistä kipua kokevia yksilöitä erilaisia terapeuttisia keinoja hyödyntäen.  Tilanteet vaikuttavat minuun, mutta ennen kaikkea nämä ihmiset ovat rakkaita ja heitä ei tule tuomita heidän diagnoosiensa perusteella. Sisällä voi olla mitä upein ihmisyksilö, joka viestittää omaa herkkyyttään juurikin mielen ongelmalla. Psykologian opiskelu ja terapeuttinen osaaminen ovat auttaneet minua ymmärtämään ongelman juurisyitä.

Mielenterveysongelmat ovat perinnöllisiä sairauksia. Tässä esimerkinomaisesti tietoa yhdestä vakavimmasta mielenterveydenhäiriöstä, skitsofreniasta. Duodecimin artikkelissa kuvataan skitsofrenian perinnöllisyyttä (Onko skitsofrenia perinnöllinen sairaus?). Onhan se perinnöllistä. Ympäristö geenien ohella vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Käypähoitosuosituksissa mainitaan genetiikan ja ympäristön lisäksi stressi-alttiusmalli, jossa skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöillä vuorovaikutuksessa ympäristöstä tulevien stressitekijöiden kanssa (Käypähoito: Skitsofrenia).

Eikä se aina puhkea.  Ihmiselämän lotossa ympäristötekijät ja geenit yhteistyössä muovaavat aivoja. Perinnöllinen alttius skitsofrenialle saattaa tehdä lapsesta herkemmän epävakaan kasvuympäristön ja muiden ympäristöriskitekijöiden vaikutukselle. Nuorilla riskiryhmäläisillä on kohonnut sairastuvuus päihteiden, kuten kannabiksen käytön yhteydessä (Uutta skitsofrenian riskitekijöistä) ja Käypähoito: Skitsofrenia. Sillä tavalla meidän sairaus tai terveys muokkautuu. Jokaisella meistä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Täysin tervettä ihmistä tuskin joukostamme löytyy. Mielenterveys, – sairaus on joustava, liukuva, elävä käsite.

Diagnoosit pahimmassa tapauksessa voivat olla lyömäase, syyllisyys kerääntyy jo ennestään heikoimmalle yksilölle, joka muiden mielestä ansaitsee sen pelkällä olemassaolollaan. Meidän; yksilöiden, perheiden, terveydenhuollon ja yhteiskunnan toiveikkuutta ja turvaa tarvitaan enemmän kuin koskaan! Skitsofreniastakin voi parantua, vaikka lääketiede ei siihen uskokaan. Tässä lopuksi kirjavinkki Arnhild Lauvengin kirja ”Huomenna olin aina leijona”, jossa hän kertoo omasta paranemisprosessistaan. Tosin lääkärit olivat sitä mieltä, että diagnoosi oli väärä Voiko skitsofreniasta parantua? – Potilaan Lääkärilehti.

Lähteet:

Duodecim: Onko skitsofrenia perinnöllinen sairaus? https://www.duodecimlehti.fi/duo70570, Uutta skitsofrenia riskitekijöistä https://www.duodecimlehti.fi/duo98743.

Hazell CM, Berry C, Bogen-Johnston L, Banerjee M. Creating a hierarchy of mental health stigma: testing the effect of psychiatric diagnosis on stigma. BJPsych Open. 2022;8(5):e174. doi:10.1192/bjo.2022.578

Käypähoitosuositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Potilaan lääkärilehti: Voiko skitsofreniasta parantua? https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/voiko-skitsofreniasta-parantua/

YLE Areena; Diagnoosien aika – tarvitaanko ADHD- tai autismi-diagnooseja? https://areena.yle.fi/1-78477143