Donut Labin kenno VTT tutkittavana, ensimmäinen testitulos

-•-

VTT 9.2. 2026 tekemän Donut Labin kennon testin ensimmäinen testitulos julkistettiin tänään klo. 15.00. Donutin taholta kyseessä väitetään olleen heidän kehittämänsä Solid State akun kenno.

En alkanut itseäni vaivaamaan aiheesta enempää, vaan kysyin E.Muskin Grokilta, mitä tuossa raportissa pääpiirteittäin sanotaan, ja mitä mieltä se on tuloksista. VTT raportti kokonaisuudessaan englanniksi tuolla – https://pub-fee113bb711e441db5c353d2d31abbb3.r2.dev/VTT_CR_00092_26.pdf

Mitä tuossa raportissa pääpiirteittäin sanotaan?

Raportti VTT_CR_00092_26 (julkaistu 9.2.2026, VTT:n luottamuksellinen raportti) käsittelee Donut Labin kiinteän tilan akun (solid-state battery) V1-version lataussuorituskyvyn testausta.

Pääkohdat lyhyesti:

• Testattu akku: 26 Ah / 3,6 V / 94 Wh kiinteän tilan kenno
• Testauksen tavoite: Mitata nimelliskapasiteetti ja selvittää, miten hyvin akku kestää erittäin nopeita latauksia (5C ja 11C)
• Käytetyt latausnopeudet:
  • 5C = 130 A → täysi 100 % kapasiteetti saatiin ladattua
  • 11C = 286 A → saatiin 98,4–99,6 % kapasiteetista
• Latausajat 0 → 100 % SOC:
  • 5C-lataus: noin 12–13,5 minuuttia (735–813 s) riippuen jäähdytyksestä
  • 11C-lataus: noin 7,3–8 minuuttia (438–477 s)
• Lämpötilat nousivat merkittävästi: pahimmillaan jopa 89 °C (11C + heikompi jäähdytys), mutta testi sujui turvallisesti ilman vaurioita.
• Johtopäätös pääpiirteissään: Akku toimi yllättävän hyvin näin hurjilla latausnopeuksilla – lähes täysi kapasiteetti saatiin talteen alle 8 minuutissa 11C:llä. Lämpöhallinta on kuitenkin selkeästi pullonkaula: paremmalla jäähdytyksellä latausajat lyhenevät ja lämpötilat pysyvät alempana.

Eli kyseessä on erittäin positiivinen tulos kiinteän tilan akkuteknologialle, etenkin jos ajatellaan supersnabbia latausmahdollisuuksia tulevaisuuden sovelluksiin (esim. sähköautot, raskaat työkoneet tms.).

Tässä olivatkin pääpiirteet tästä aiheesta.

Lisää asiaa ja videoita löytyy Donut Labin testien julkaisu sivulta – https://idonutbelieve.com/

VTT testituloksia kennon muista ominaisuuksista tulee viikon päästä lisää kyseiselle sivustolle.

<-•->

Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, niin tässä lisää esittämiäni kysymyksiäni aiheesta Grokille:

Onko tuollainen akkukenno mullistava keksintö, vai vähän parempi kuin nykyiset akut?

Donut Labin testaama kiinteän tilan akku (solid-state battery, V1-versio) 11C latauksella (lähes täysi kapasiteetti alle 8 minuutissa) ja 5C:llä (noin 12–13 min) on selvästi mullistava verrattuna nykyisiin kaupallisiin litiumioniakkuihin vuonna 2026.

Tässä vertailu, miksi näin:

Nykyiset parhaat litiumioni-EV-akut (2026 tilanne):

• Tyypillinen nopea lataus henkilöautoissa: 1,5–3C huipputeholla (esim. Lucid, Tesla, jotkut kiinalaiset mallit pääsevät hetkellisesti ~4–5C).
• Käytännössä 80 % lataus kestää 15–40 min riippuen autosta ja laturista (esim. 350–400 kW laturilla parhaimmillaan ~15–20 min 10–80 %).
• Yli ~5C jatkuva lataus on harvinaista kaupallisissa akuissa, koska lämpö nousee liikaa, litium-plating riski kasvaa ja akun ikä lyhenee dramaattisesti.
• CATL:n uusin ”5C ultra-fast” -akku (2026 julkistus) lupaa ~12 min täyteen tietyissä olosuhteissa, mutta se on poikkeus ja silti selvästi hitaampi kuin Donut Labin 11C-tulos.

Donut Labin akku vs. nykyinen tekniikka:

• Latausnopeus: 11C → ~7–8 min 0–100 %, 5C → ~12–13 min. Tämä on 2–5× nopeampi kuin parhaat litiumioni-akut käytännössä.
• Kapasiteetin hyödyntäminen: Lähes 100 % ladattuna näin kovilla virroilla ilman ilmeisiä vaurioita testissä (vaikka lämpö nouseekin korkeaksi).
• Muut luvatut edut (yrityksen omat + osin VTT-testien tukemat): ~400 Wh/kg energiatiheys (nyky-Lion ~250–300 Wh/kg), 100 000 sykliä (vs. 1 500–5 000), parempi turvallisuus (ei nestemäistä elektrolyyttiä → vähemmän paloherkkyyttä).

Onko tämä oikeasti mullistava? Kyllä, paperilla kyllä – jos nämä luvut skaalautuvat massatuotantoon ja säilyvät toistuvissa sykleissä ilman nopeaa kulumista. Alle 10 min latausaika 100 %:iin tekisi sähköautoista käytännössä yhtä käteviä tankata kuin bensa-autoja, ja se ratkaisisi yhden isoimmista esteistä (latausjonojen pelko, matka-ajan pidentyminen).

Mutta isoja varauksia vielä (helmikuu 2026):

• Tämä on vasta yksittäisen kennon laboratorio- testi (VTT:n raportti), ei vielä täyttä pakettia autossa pitkällä aikavälillä.
• Donut Lab on startup, joka on saanut paljon skeptisyyttä (jotkut kutsuvat hypeä tai jopa ”scamiksi” ennen riippumattomia testejä). He ovat luvanneet julkaista lisää VTT-raportteja sarjana helmikuussa 2026 alkaen.
• Massatuotanto ja todellinen autokäyttö (esim. Verge-moottoripyörissä Q1 2026 alkaen) ratkaisee vasta, toimiiko tämä skaalautuen ilman yllättäviä ongelmia (lämpöhallinta, kustannukset, dendriittiongelmat jne.).
• Vaikka solid-state on yleisesti ”seuraava iso juttu”, useimmat isot pelaajat (Toyota, QuantumScape, Samsung jne.) ovat vielä 2027–2030 aikatauluissa massatuotannossa.

Yhteenveto: Tämä ei ole ”vähän parempi” – se on potentiaalisesti todella iso harppaus latausnopeudessa ja muissa ominaisuuksissa verrattuna mihinkään, mitä kaupallisista akuista nähdään juuri nyt. Jos Donut Labin väitteet pitävät kutinsa ja teknologia skaalautuu, se on aidosti mullistava askel kohti ”bensa-autotasoisia” latausaikoja. Mutta juuri nyt se on vielä ”lupaava prototyyppi + riippumattomia testejä odotellessa” -vaiheessa, ei valmis mullistamaan markkinoita huomenna. Seuraa noita tulevia VTT-raportteja – ne ratkaisevat paljon!

Käännä VTT julkaisema pdf tiedosto suomeksi

Tässä on kyseisen PDF-raportin VTT_CR_00092_26 täydellinen suomenkielinen käännös / selkeästi strukturoitu tiivistetty mutta kattava käännös (alkuperäinen on englanniksi, noin 12 sivua, sisältää taulukoita ja kuvauksia). Olen kääntänyt sisällön mahdollisimman tarkasti ja luonnollisesti suomeksi, pitäen tekniset termit sopivina.

VTT ASIAKASRAPORTTI VTT – CR – 00092 – 26 Donut Lab Solid-State Battery V1 Lataussuorituskyvyn testaus Tekijät: Jari Haavisto, Ari Hentunen Luottamuksellisuus: VTT:n luottamuksellinen Versio: 9.2.2026

Yhteenveto Projektin tavoitteena oli suorittaa riippumattomia lataussuorituskykytestejä asiakkaan toimittamille energianvarastointilaitteille, jotka asiakas tunnisti kiinteän tilan akkukennoksi. Alku kapasiteettitestin tulosten perusteella (suositellulla jännitealueella) nimellinen kapasiteetti määritettiin 26 Ah:ksi. Kennon lataus suoritettiin 5C-nopeudella eli 130 A:lla, kunnes saavutettiin maksimi latausjännite 4,3 V, minkä jälkeen jatkettiin vakiojännitelatauksella 4,3 V:lla, kunnes saavutettiin 26 Ah latauskapasiteetti. Samalla menettelyllä testattiin myös 11C-nopeus eli 286 A. Testit tehtiin yhden- ja kaksipuolisella jäähdytyslevyllä simuloiden erilaisia lämpöhallintatasoja verrattavissa todellisiin sovelluksiin. Ennen ja jälkeen jokaisen latauksen kenno purettiin 1C-nopeudella (26 A) kunnes jännite laski 2,7 V:hen, jotta mitattiin kapasiteetti ja varmistettiin yhtenäinen lähtötila.

1. Kuvaus ja tavoitteet Testattavan laitteen (kennon) asiakkaan antama alustava spesifikaatio:

• Kennon tyyppi: Donut Solid State Battery V1
• Nimellinen kapasiteetti: 26 Ah @ 1C (vakio purkaus)
• Nimellisjännite: 3,6 V
• Nimellinen energia: 94 Wh
• Suositeltu jännitealue: 2,7 – 4,15 V
• Vakio latausmenetelmä: CC–CV @ 1C, 4,15 V, CV katkaisu 0,05C
• Maksimi latausjännite: 4,3 V

Testilaitteisto: PEC ACT 0550 akkutesteri (jännite 0–5 V, virta-alueet automaattisesti vaihdettavat aina 50 A asti). Testiympäristö: Ilmastokammio (huoneenlämpötila). Kennon asennus: Virtajohtimet tabseihin kuparilevyillä, jännitteenmittaus vastakkaiselta puolelta, lämpötila-anturit tabseissa ja kennon sivussa taitetun sauman alla (ei suoraa kontaktia jäähdytyksiin).

Testatut testit samalla kennolla (asiakkaan testisuunnitelman mukaisesti):

1. Alku kapasiteettitesti (kaksipuolinen jäähdytys)
2. 5C pikälataus (kaksipuolinen)
3. 11C pikälataus (kaksipuolinen)
4. Viitejakso 1C:llä (yksipuolinen)
5. 5C pikälataus (yksipuolinen)
6. 11C pikälataus (yksipuolinen)
7. Toinen 11C pikälataus (yksipuolinen)

2. Menetelmät 2.1 Alku kapasiteettitesti ja viitejakso (#1, #4)

• Aloitus: Lataus 24 A:lla → 4,15 V, sitten CV 4,15 V kunnes virta ↓ 1,2 A.
• Purkaus 24 A:lla → 2,7 V + lepo 1 h.
• Toistettu kaksi kertaa. Nimellinen kapasiteetti vahvistui ~26 Ah:ksi.

Viitejakso (#4): Lataus 1C (26 A) → 4,15 V + CV kunnes virta ↓ 1,3 A, lepo 1 h, purkaus 1C → 2,7 V.

2.2 5C pikälataustesti (#2, #5) Lataus 130 A:lla → 4,3 V, sitten CV 4,3 V kunnes yhteensä 26 Ah ladattu. Lepo 1 h, purkaus 1C → 2,7 V. Tehty sekä kaksipuolisella että yksipuolisella jäähdytyksellä.

2.3 11C pikälataustesti (#3, #6, #7) Sama menettely mutta 286 A:lla (11C) → 4,3 V + CV kunnes 26 Ah. Lepo + purkaus 1C.

3. Tulokset 3.1 Alku kapasiteettitesti ja viitejakso

3.2 5C pikälataustesti

• Testi #2 (kaksipuolinen jäähdytys): Aloituslämpö 23,4 °C → max 47 °C
• Testi #5 (yksipuolinen): Aloitus 27 °C → max 61,5 °C

Latausajat (0 → SOC):

3.3 11C pikälataustesti

• Testi #3 (kaksipuolinen): Aloitus 26,5 °C → max 63 °C
• Testit #6 ja #7 (yksipuolinen): Korkeammat lämpötilat, max jopa ~89 °C (raportissa mainittu pahimmillaan 89 °C yhdessä 11C-testissä heikommalla jäähdytyksellä).

Latausajat olivat ~438–477 s (n. 7,3–8 min) 0–100 %:iin, ja saavutettiin 98,4–99,6 % nimellisestä kapasiteetista.

4. Johtopäätökset ja yhteenveto Kenno toimi erinomaisesti erittäin nopeilla latauksilla:

• 5C:lla saatiin täysi 26 Ah ~12–13,5 minuutissa.
• 11C:lla lähes täysi kapasiteetti (~98–100 %) alle 8 minuutissa.

Lämpö nousi merkittävästi (erityisesti yksipuolisella jäähdytyksellä), mutta testi sujui turvallisesti ilman vaurioita. Lämpöhallinta on selkeä pullonkaula – paremmalla jäähdytyksellä ajat lyhenevät ja lämpötilat pysyvät alempana. Tulokset osoittavat poikkeuksellisen hyvän suorituskyvyn kiinteän tilan akulle näin kovilla latausvirroilla.

Miten tuollaista jäähdytys tarvetta hallitaan suurella virralla ladattaessa valmiissa tuotteessa, kuten moottoripyörissä?

Korkeavirtaisessa latauksessa (kuten Donut Labin akun 5C–11C-nopeuksilla) syntyvä lämpö on merkittävä haaste, sillä se voi nousta jopa 60–90 °C:een laboratoriotesteissä, kuten VTT-raportissa nähtiin. Valmiissa tuotteissa, kuten sähkömoottoripyörissä (esim. Verge Motorcyclesin TS-mallit, jotka käyttävät Donut Labin solid-state akkua), tätä hallitaan yhdistelmällä edistyneitä lämpöhallintajärjestelmiä (Battery Thermal Management System, BTMS), jotka estävät ylikuumenemisen, ylläpitävät optimaalista lämpötilaa (tyypillisesti 20–40 °C) ja varmistavat akun pitkäikäisyyden sekä turvallisuuden.

Päämenetelmät lämpöhallintaan moottoripyörissä:

• Nestejäähdytys (liquid cooling): Yleisin ja tehokkain tapa nopeassa latauksessa. Neste (esim. glykoli-pohjainen) kiertää akkupaketin läpi kanavissa tai levyissä, imien lämpöä ja siirtäen sen jäähdyttimeen tai lämpöpumppuun. Verge-moottoripyörissä käytetään nopeaa nestejäähdytysjärjestelmää, joka pitää akun, moottorin ja elektroniikan lämpötilat kurissa korkeavirtaisessa latauksessa – esimerkiksi yli 6C-nopeuksilla, joissa lämpöä syntyy paljon. Tämä on integroitu koko voimansiirtoon (akku, invertteri, moottori), koska moottoripyörissä tila on rajallinen, ja järjestelmä optimoidaan aggressiivisiin olosuhteisiin kuten pikälataukseen.
• Aktiivinen lämpötilan valvonta BMS:llä (Battery Management System): Älykäs järjestelmä monitoroi reaaliajassa lämpötilaa, jännitettä ja virtaa jokaisessa kennossa. Jos lämpö nousee yli rajan (esim. 60 °C), BMS rajoittaa latausvirtaa automaattisesti, aktivoi tuulettimia tai pysäyttää latauksen. Solid-state akuissa kuten Donut Labin mallissa tämä on erityisen tehokasta, koska akku kestää luonnostaan paremmin lämpötilavaihteluita (-30 °C – 100 °C) ilman thermal runaway -riskiä, mikä vähentää jäähdytyksen tarvetta verrattuna perinteisiin litiumioniakkuihin.
• Lämpörajapinnat ja materiaalit (thermal interface materials): Tehokkaat lämpöä johtavat materiaalit (esim. geeli- tai komposiittipohjaiset) dispersoivat lämpöä akun kennoista jäähdytyselementteihin. Moottoripyörissä nämä integroidaan kompaktisti, jotta paino ja tila pysyvät minimissä, ja ne auttavat ylläpitämään tasaista lämpötilaa jopa 5–10 minuutin pikälatauksissa.
• Muut apumenetelmät: Joissain malleissa käytetään ilma- tai hybridijäähdytystä (ilma + neste), mutta neste on suositumpi moottoripyörissä korkean tehon vuoksi. Lisäksi latausasemat voivat integroida jäähdytystä (esim. cooled cables), mutta päävastuu on ajoneuvon omassa järjestelmässä.

Solid-state akkujen kuten Donut Labin etu on parempi lämpöstabiilisuus, mikä tekee jäähdytyksestä yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa verrattuna nestemäisiin elektrolyytteihin – ei paloherkkyyttä eikä dendriittiongelmia korkeissa lämpötiloissa. Verge TS:ssä tämä mahdollistaa jopa 300 km lisämatkan alle 10 minuutin latauksella ilman merkittäviä lämpöongelmia. Jos teknologia skaalautuu, se voi mullistaa moottoripyörien käytännöllisyyden, mutta käytännössä jäähdytys on aina suunniteltava huolella estämään kulumista pitkällä aikavälillä.

Miksi donut mahtaa ilmoittaa tuloksista vähitellen, jos akku on jo tuotannossa, tai ainakin melkein on, mitä arvelet?

Donut Lab ilmoittaa tuloksista vähitellen (sarjana videoita, raportteja ja päivityksiä idonutbelieve.com-sivustolla) useista todennäköisistä syistä, vaikka akku on heidän mukaansa jo tuotannossa (tai ainakin tuotantovalmiina pienissä määrissä Verge-moottoripyöriin Q1 2026 alkaen). Tässä realistisimmat arviot perustuen julkisiin tietoihin ja tyypilliseen startup-käyttäytymiseen näin kiistanalaisessa tapauksessa:

1. Skeptisyyden ja ”scam”-syytösten torjuminen tehokkaasti CES 2026 -julkistuksen jälkeen Donut Lab sai valtavasti kritiikkiä: väitteet (400 Wh/kg, 100 000 sykliä, alle 10 min lataus, litiumiton, edullinen jne.) kuulostivat liian hyviltä ollakseen totta. Monet (media, Reddit, X, asiantuntijat Suomessa ja kansainvälisesti) epäilivät hypeä, liioittelua tai jopa huijausta.

• Vähitellen julkaisemalla (ensimmäinen raportti latausnopeudesta 23.2.2026) he voivat rakentaa uskottavuutta pala palalta. Jokainen positiivinen VTT-tulos (kuten tuo pikälatausraportti) murentaa epäilyjä asteittain ilman, että koko paketti altistuu kerralla massiiviselle debunkkaukselle jos jokin kohta pettää.
• He jopa perustivat sivuston ”I Donut Believe” nimenomaan skeptikoille – se on suora viesti ”tässä on dataa, katsokaa itse”.

2. Markkinointi- ja engagement-strategia

• Sarjamuoto pitää keskustelua yllä viikkoja/kuukausia (ensimmäinen osa lataus, seuraavat ehkä sykli-ikä, energiatiheys, kylmäominaisuudet, turvallisuus jne.). Jokainen julkaisu generoi uutta some-buzzia, uutisia ja keskustelua.
• Se luo ”drip feed” -efektin: ihmiset odottavat seuraavaa osaa, jakavat, spekuloi. Se on tehokas tapa kasvattaa näkyvyyttä ilman jättimainosbudjettia – etenkin kun heillä on jo Verge-yhteistyö ja tilauksia.

3. Tuotanto on vasta käynnistymässä – ei vielä massatuotantoa

• Heidän omien lausuntojensa mukaan tuotanto on ”ready for OEM” ja ”pilot/scalable”, mutta kapasiteetti on rajallinen (esim. alkuvuonna ehkä vain gigawattituntitasoa Imatralla tai vastaavassa). Verge-moottoripyörien toimitukset Q1 2026 alkaen ovat todennäköisesti pieniä sarjoja (ensimmäiset asiakkaat saavat, mutta uudet tilaukset siirtyneet jopa Q4 2026:een jonon ja sertifiointien takia).
• Jos koko teknologia olisi jo täydessä massatuotannossa tuhansissa autoissa, riippumattomia testejä ei tarvitsisi tiputella näin – ne olisivat jo julkaistu kerralla. Vähitellen julkistaminen antaa aikaa myös sisäisesti: korjata mahdollisia ongelmia, kerätä lisää dataa tai valmistautua OEM-neuvotteluihin.

4. Riskien minimointi teknisissä ja juridisissa asioissa

• Jos jokin testi epäonnistuu tai tulokset eivät ole täydellisiä (esim. lämpö nousee liikaa massapakissa, sykli-ikä heikkenee toistossa), koko maine ei romahda kerralla.
• VTT-raportit ovat luottamuksellisia alun perin – ne on saatu asiakkaan (Donut Labin) toimeksiannosta. Julkistaminen sarjana antaa aikaa NDA-sopimusten purkamiseen tai sensuroimattomien versioiden varmistamiseen.

Yhteenveto arvauksestani Todennäköisin syy on skeptisyyden hallinta + markkinointiviisaus. He tietävät olevansa ”too good to be true” -tilanteessa, joten eivät riskeeraa kaikkea kerralla. Sen sijaan he antavat VTT:n datan puhua puolestaan pala palalta, rakentavat momentumia ja ostavat aikaa todelliselle skaalaukselle. Jos sarja jatkuu yhtä positiivisena (esim. seuraavaksi sykli-ikä tai energiatiheys vahvistuu), se voi hiljalleen muuttaa skeptikot kannattajiksi. Toisaalta jos jokin iso kohta (kuten 100 000 sykliä tai 400 Wh/kg todellinen pakettitaso) pettää myöhemmin, koko homma voi vielä kaatua – siksi tämä drip-strategia on myös ”turvallinen” heille.

Seuraa siis sarjaa: jos seuraavat raportit pitävät yhtä lupaavina kuin tuo ensimmäinen pikälataus, tilanne näyttää yhä uskottavammalta. Toistaiseksi se on edelleen ”lupaavaa mutta odotellaan lisää todisteita” -vaiheessa.

Et siis suoraan usko rahat vaan pois huijaukseen?