Puheenvuoro-blogit
Amazon viherpesee päästöjään rahoittamalla pari tuulivipperää Suomeen
Jättiyhtiö Amazon rakentaa datakeskukselleen 6750 MW tehoisen kaasuvoimalan. Miksi eivät tee sitä sähköä tuulivippereillä siellä jenkeissä? Jos vipperän nimellisteho olisi 5Mw ja kapasiteettikerroin 35% niin eihän niitä tarvita kuin ~4400 kappaletta ja sihen tietenkin säätövoima+varastot päälle kun ei sielläkään aina tuule.
Toi voimalaa päästelee hivenkaasua lähes saman verran vuodessa mitä koko Suomi kaikki päästöt yhteenlaskettuna joten pari vipperää täällä viherpesee todella hyvin. Me saadaan täällä maksaa siirtoverkot jatkuvasti nousevien siirtohintojen muodossa ja jännittää sattuuko tuulemaan ja miten paljon. Ja päälle tietenkin säätövoiman kustannukset jää meidän iloksemme. Ja noista tänne rekennettavista vipperistä ei juuri rahaa jää tähän maahan, siitä pitää huolen yhtiön sisäiset lainat ja muu verokikkailu. Kaikki haitat toki jää tänne.
Tossa HS juttu,
Vihreyttään mainostava Amazon rakentaa jättimäisen saastuttajan
Tänään kun on vielä virallisesti kesä saadaan nauttia jo lähes 200€/Mwh pörssihinnasta kun vipperillä on huilipäivä, jippii. Tämä tarkoittaa sitä että kuluttan sähkölaskussa se hinta on ~35snt/Kwh, onneksi meillä on kuulemmaEuroopan halvin sähkö.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Datakeskukset ovat osa vihreää siirtymää. Ja Suomi hyötyy, kun Wärtsilä saa vihreän siirtymän tilauksia. Väitteisiin ei sovi suhtautua denialistisesti.
Joku voisi kyllä vääntää rautalangasta tai differentiaaliyhtälöin, miten ne Suomeen rakennettavat vipperät oikeasti kompensoivat Amazonin päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
”Väitteisiin ei sovi suhtautua denialistisesti.”
EK näin väittää että olisivat vihreää siirtymää, ei ympäristöliikkeet, tai Vihreät (mitä ei oikein ympäristöliikkeeksi voi edes enää kutsua). Datakeskukset vie älyttömästi energiaa ja vettä, ei kannata kuvitella että niitä Suomessakaan loputtomiin riittää. Tuusulassa ei olla kovin innostuineita uudesta datakeskuksesta.
”Asukkaat huolestuivat datakeskuksesta Tuusulassa, mutta se oli jo liian myöhäistä”
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000012213444.html
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät kyllä näistä tuntuvat innostuvan, kun esittelevät vihreää siirtymää noin yleisellä tasolla mahtavana taloudellisena mahdollisuutena Suomelle. Ei niissä puheissa erotella investointien laatua. Silloin saatetaan herätä, kun hanke tulee omille huudeille.
Ei vihreillä tietenkään tuossa ole monopolia, sama koskee käytännössä jokaista puoluetta. Pienellä varauksella myös persuja.
Ilmoita asiaton viesti
Näytä yksikin lausunto missä Vihreät kehuvat datakeskuksia. Wärtsilän moottoreissa on se etu omasta mielestä että ne voi muuntaa hyvin helposti käyttämään polttoaineena vaikka vetyä, tai muita uusiutuvia.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt jaksa googlata sinulle mutta et ole koskaan kuullut datakeskusten ympäristöystävällisyyttä kehuttavan mm. sillä perusteella, että ne hoitavat kaupungin kaukolämmöntuotannon?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo ihan ok homma, mutta ei se itse datakeskuksen ongelmia poista kuin sen energian osalta minkä tuottavat lämpönä. Olisi kiva tietää paljonko energiasta tulee hukkalämpönä takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisi kiva tietää paljonko energiasta tulee hukkalämpönä takaisin.”
Nyt en varmaankaan ymmärrä kysymystä oikein, mutta :
Datakeskuksen ottama sähköteho muuttuu käytännössä 100%.sti lämpötehoksi.
Jos kysymys oli , kuinka paljon hukkalämmöstä käytetään nykyään hyväksi lämmityksessä, antaa ”Äly” arvioksi 20 – 30 %.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly tuskin tietää esim Espoon datakeskuksen lämpötuotosta kaukolämpöön. Pitäisi siis tietää vastaava kW määrä mitä kuluttaa energiaa sähkönä. Epäilen että 20-30%, kuullostaa todella korkealta.
Ilmoita asiaton viesti
En ole varma mitä prosenttilukua olet vailla, mutta julkisuudessa olleen tiedon mukaan Microsoftin dadakeskukset tulevat tuottamaan 40% kaukolämmöstä Fortumin lämpöverkon alueella, joka ulottuu Espooseen, Kauniaisiin ja Kirkkonummelle.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä datakeskus vie sähkönä kW / mitä antaa ulos lämpönä kW.
TÄTÄ.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki tietokoneiden käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi. Mutta lauhdelämmön lämpötilaa pitää nostaa lämpöpumpuilla ennen kaukolämpöverkkoon syöttämistä. Joten laitokseen syötetään tietokoneiden ja lämpöpumppujen käyttämä sähköenergia ja siitä ulos saadaan lämpöä, jonka energiamäärä vastaa tietokoneiden käyttämää sähköä.
Karkea periaate näin. Tarkemmat tiedot voisi löytyä YVA-papereista.
Ilmoita asiaton viesti
No ei tuo avannut yhtään minulle mitä menee sisään ja mitä tulee ulos. Hyötysuhdetta siis mietin lämmön osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talvella hyötysuhde on sama kuin sähkölämmityksellä, eli kaikki käytetty sähköenergia saadaan talteen lämpöenergiana. Kesällä, kun kaukolämmön tarve on vähäinen, joudutaan lämpöä lauhduttamaan taivaalle.
Ilmoita asiaton viesti
No shit Sherlock.
Ilmoita asiaton viesti
No onko ne prosentit nyt selvillä vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
Minkähän takia sä mulle auot päätäsi nyt? Minä haluaisin tietää kW tuoton lämmöstä / mitä sähköä kuluu, sinä heität ”hei tiedätkö meillä täällä Suomessa on vuodenajat ja lämmityskulut vaihtelee”. Laita vaikka vuoden keskiarvo, tai lopeta muusta jauhaminen, äläkä perkele pidä muita idiootteina. Itse sitten kannatan tuulivoimaa ja noin, mutta en että se energia menee hyvin hähmäisten datakeskusten käyttöön ilman kunnollista arvinointia, minkä voi tehdä alueen kansalainen itse. Sinäkään kun et dataa löydä, ei hyvää kerro.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin ”auon päätäni”? En todellakaan ymmärrä, mistä hermostut.
Datakeskuksen sähkönkulutus vaihtelee. ”Datakeskuksen sähkönkulutuksen huipputehontarve on noin 220 MW. Keskimääräinen sähkönkulutus ei vastaa huipputehoa, vaan on huomattavasti pienempi.” -YVA
Datakeskuksen lämmöntuotto taas vaihtelee lämmöntarpeen mukaan. Lopullinen hyötysuhde selviää sitten, kun laitos on ollut käytössä, olettaen että antavat tiedon julkisuuteen.
Jokohan tämä vastaus kelpaisi?
Ilmoita asiaton viesti
220mw sähkönkulutuksen tiedän, mutta en edes mittaluokkaa mikä se kW teho on lämmön osalta sinne kaukoputkiin on. Et voi näköjään myöntää ettet sinäkäään tiedä, vaan tuot aivan epäolennaisia pointteja jatkuvalla syötöllä esiin mitkä ei liity mitenkään siihen mitä tietoa olen vailla. Sitten paras, ihmettelet miksi hermostun, vähemmästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
”tuot aivan epäolennaisia pointteja jatkuvalla syötöllä esiin mitkä ei liity mitenkään siihen mitä tietoa olen vailla”
Onko käynyt mielessä, että tuo voi johtua myös siitä, että kysymyksesi eivät ole ymmärrettäviä?
220 MW on Espoon datakeskuksen teho, Kirkkonummen 176 MW. Kaukolämpöä taas kuluu reilut 2 GWh vuodessa, joten jatkossa näistä datakeskuksista saadaan lämpöä 0,8 GWh. Näistä luvuista lämmöntuoton hyötysuhdetta voi sitten haluamillaan oletuksilla laskeskella.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ymmärsin kyllä ihan hyvin, mitä Antti kysyi. Sinun vastauksesi nyt vaan ei vastanneet kysymykseen millään tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
No jos tarkoitat tätä: ”mitä antaa ulos lämpönä kW” niin tuo on kyllä epämääräinen kysymys. Oletin siinä tarkoitettavan lämpötehoa suhteessa ottotehoon, mutta ilmeisesti oletin sitten väärin.
Ilmoita asiaton viesti
”Oletin siinä tarkoitettavan lämpötehoa suhteessa ottotehoon, mutta ilmeisesti oletin sitten väärin.”
Miksi sitten et edes tuohon vastannut, vaan puhuit jostain vuodenajoista?
Ilmoita asiaton viesti
Sähköteho on siis 220 + 176 MW.
Lämpöteho näyttäisi olevan 350 MW.
https://aisuomi.fi/liiketoiminta/microsoftin-datakeskus-lammittaa-espoota
Mutta nimellistehojen suhteesta ei löydy vastausta toiseen kysymykseesi, ”paljonko energiasta tulee hukkalämpönä takaisin”, siksi puhe vuodenajoista.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi datakeskukset kuluttavat vettä, siis vesijohtovettä? En ymmärrä. Luulisi jäähdytyksen onnistuvan suljetulla kierrolla samalla vedellä kuten muuallakin vastaavissa prosesseissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Datakeskuksen vedenkulutus on arviolta noin 11 600 m3 vuodessa, joka koostuu talous- ja sadevesistä. Datakeskuksen kosteustasapainon ylläpitoon pyritään käyttämään mahdollisimman paljon sadevesiä. Noin puolet vesimäärästä tarvitaan datakeskuksen ilmanvaihtojärjestelmässä virtaavan ilman kostutukseen ja noin
puolet vesimäärästä talousvedeksi. Lisäksi vettä on varalla sammutusvedeksi. Ilmankostutuksessa pyritään
hyödyntämään mahdollisimman paljon katoilta kertyviä sadevesiä, jotka käsitellään säätämällä pH ja tarvittaessa suodattamalla. Lisäksi tarvittava vesi saadaan paikalliselta veden toimittajalta (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY). Sademäärältään normaalina vuonna kaikki ilmankostutukseen tarvittava
vesi saadaan sadevesistä, vain normaalia kuivempana vuonna tarvitaan lisäksi vesijohtovettä. Lämmön talteenottojärjestelmän vesi (alle 2000 m3
) kiertää suljetussa järjestelmässä ja lisävedentarve järjestelmään on
hyvin vähäinen.
Suomessa datakeskuksella ei ole tarpeen käyttää vettä jäähdytykseen.”
– Espoon datakeskuksen YVA
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi eivät tee sitä sähköä tuulivippereillä siellä jenkeissä?”
Siellä jenkeissä sähkönsiirtoverkot ovat huonommin ylläpidetyt. Kun nyt kiihkeästi rakennetaan lisää datakeskuksia, nopeiten se käy järjestämällä sähkön tuotanto samalle tontille, jolloin riittää, että vedetään sinne kaasuputki.
Ja tämä oli vastaus esitettyyn kysymykseen eikä kannanotto asian puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne siirtoverkot Suomessakaan valmiita ole. EK:n vihreissä investoinneissa vihreisiin siirtoverkkoihin ilmoitetaan yli 14 miljardin euron tulevat investoinnit.
Ilmoita asiaton viesti
Fingrid varautuu sähkönkulutuksen moninkertaistumiseen, onhan silloin selvää, että nykyinen kantaverkko jää vajaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nii-in.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö näin voitaisi toimia Suomessakin että sähkö tuotettaisiin siellä missä on kulutuskin, tai päinvastoin. Ettei tarvitsisi rakentaa puolen Suomen pituisia siirtolinjoja ja putkia joista kustannukset ja haitat maksavat pääasiassa muut jotka eivät näistä varsinaisesti hyödy.
Ilmoita asiaton viesti
Olen monesti ehdottanut tuulivipperöitä Helsinkiin, esimerkiksi Keskuspuistosta saisi mahtavan tuulipuiston sinne missä kulutuskin on. Helenin ei tarvitsisi niitä landelle sijoittaa, ja samalla Helsingin vihreä imago voimistuisi.
Ei se nyt tunnu käyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan näin tullaankin tekemään, esimerkiksi vedyn elektrolyysilaitos voisi sijaita rannikolla merituulipuiston vieressä. Mitä datakeskuksiin tulee, Suomessa kustannusrakenne on toinen kuin Teksasissa. Kaasu on meillä nykyään LNG-kaasua, mikä on kallista jo ilman päästöoikeusmaksujakin.
Tuossa on arvioitu off-grid datakeskuksen energiakustannuksia:
https://doi.org/10.1016/j.energy.2026.141024
Huomiona tähän, että kustannusoptimissa uusiutuvaa sähköä syntyy runsaasti yli tarpeen, ja ilman liityntää sähköverkkoon tämä energia menetetään.
Ilmoita asiaton viesti
”Huomiona tähän, että kustannusoptimissa uusiutuvaa sähköä syntyy runsaasti yli tarpeen, ja ilman liityntää sähköverkkoon tämä energia menetetään.”
Samalla ”säästetään” se energia verkosta, joka muuten imettäisiin datakeskukseen huonolla tuulella ja auringolla. Halutaanko että ongelma on datakeskuksen oma vai osallistuuko siihen kaikki sähkönkäyttäjät, on sitten tietoinen valinta. Nyt on valittu, että kaikki maksavat.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyäänhän datakeskuksiin tulee varavoimakoneet, mutta ne mitoitetaan vain lyhytaikaisia sähkökatkoja silmälläpitäen. Käyttämällä reilumpaa mitoitusta niitä voitaisiin hyödyntää myös reservinä ja mahdollisessa sähköpulatilanteessa datakeskus voisi syöttää energiaa sähköverkon suuntaan. Jos minulta kysytään, jotain tällaista pitäisi suurilta datakeskuksilta edellyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi toki. Melko massiivinen reservi vaan pitäisi niiden rakentaa, jos se kattaisi kulutuksen vaikkapa vuorokaudeksi tarvittaessa.
Nykyisten suunnitelmien kanssa tuolla vaan ei ole mitään tekemistä. ”Vihreässä siirtymässä” kun ne ratkaisut ovat aina nurkan takana.
Ilmoita asiaton viesti
” massiivinen reservi vaan pitäisi niiden rakentaa”
Kuten sanottua, varavoimakoneet siellä jo ovat. Joten periaatteessa lähinnä polttoainetta pitäisi varastoida tontilla enemmän. Varmaankin myös varavoimakoneisiin tarvittaisiin hieman järeämpi mitoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Noi eihän meillä sitten ole mitään hätää. Datakeskushankkeiden myötä meillä on sitten sähkön tuotantoreserviä moninkertaisesti yli nykyisen huippukulutuksen.
Uskotko ihan oikeasti näihin?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan Kalevin puolesta, uskoo niin kuin aika moni muukin tähän viherhuumaan hurahtanut tai siitä tienaava. Näillä ei ole juuri mitään väliä kuinka kalliiksi tämä kaikki viherhörhöily maalle tulee vaikka mitään laskettavissa olevaa ”ilmastohyötyä” näillä ei ole eikä koskaan tule olemaan.
On kyllä superhauskaa että maailman puhtaimmat hiilivoimalat on tuhottu ja nyy tehdään sähköä puutteeseen polttomoottoreilla 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Nyt alkaa kuulostamaan siltä, että laitat sanoja suuhuni. Kuten jo kirjoitin, ”jotain tällaista pitäisi suurilta datakeskuksilta edellyttää”. Ajatus siitä, että toisimme gigawattikaupalla uutta joustamatonta kulutusta ilman että mikään muu samalla muuttuisi, on tietenkin mahdoton. Olen myös korostanut sitä, että energiajärjestelmä on kokonaisuus, joka sisältää kaikki energiamuodot, tuotannon, kulutuksen sekä niiden välisen vuorovaikutuksen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajatus siitä, että toisimme gigawattikaupalla uutta joustamatonta kulutusta ilman että mikään muu samalla muuttuisi, on tietenkin mahdoton.”
Minustakin se kuulostaa mahdottomalta mutta ainoa joka tällä hetkellä on muuttumassa ovat siirtolinjat ja kulutuksen kasvun ja sitä myötä sähkön hinnannousun myötä lisääntyvä tuulivoimarakentaminen.
Pitäisi ja pitäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikissa datakeskuksissa on UPS-järjestelmä ja varavoimakoneet kulutusta vastaavasti ja ne pidetään vieläpä +70C lämpötilassa jatkuvasti. Tämä on alan standardi yleisesti.
Akusto hoitaa datafloorin kulutuksen sen ensimmäiset 30 sekuntia, kun varavoimakoneilla kestää käynnistyä ja synkronoitua, jonka jälkeen sähkö syntyy löpön avulla kunnes fingridin verkko kykenee taas toimittamaan sähköä.
Ei matkapuhelinverkkokaan kippaa, jos verkkosähkö katoaa sekunnin murto-osaksi ja buuttaa itseään sen jälkeen kun sähkö palaa. UPS on kaikissa kriittisissä järjestelmissä vakio.
Datakeskukselle on katastrofi, jos sen palvelimet kyykkäävät sähkönsyötön katkeamiseen, sillä järjestelmien ylösajaminen on sellainen stanan savotta, etteivät tämän keskustelun osanottajat edes tajua sitä, että yhteiskunta pysähtyy, jos datakeskukset kyykkäävät.
Joskus muinoin lankapuhelinten aikana, niillä oli vaatimus toimia 48h ilman sähkönsyöttöä (laki) ja nykyisin matkapuhelimet toimivat ~2h akustolla…
Ilmoita asiaton viesti
Edellisessä pureskeltiin lähinnä ajatusta, että tämä datakeskusten varavirta toimisi sähköverkossa reservinä ja syöttäisi verkkoon sähköä tarvittaessa. Se on eri asia kuin sähkökatkot.
Ilmoita asiaton viesti
”Edellisessä pureskeltiin lähinnä ajatusta, että tämä datakeskusten varavirta toimisi sähköverkossa reservinä ja syöttäisi verkkoon sähköä tarvittaessa. Se on eri asia kuin sähkökatkot.”
Teoriassa mahdollista, mutta järjestelmiä ei ole suunniteltu tekemään asiaa niin. Asian muuttaminen sellaiseksi on mahdollista, mutta stanan työlästä ja arvaa, kuka maksaisi viulut siinä tapauksessa?
Keskuksien sisäisen sähköverkon taajuus ei ole missään määrin riippuvainen fingridin verkon taajuudesta ja vaihe-ero voi olla aika huima…
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyäänhän datakeskuksiin tulee varavoimakoneet, mutta ne mitoitetaan vain lyhytaikaisia sähkökatkoja silmälläpitäen. Käyttämällä reilumpaa mitoitusta niitä voitaisiin hyödyntää myös reservinä ja mahdollisessa sähköpulatilanteessa datakeskus voisi syöttää energiaa sähköverkon suuntaan. Jos minulta kysytään, jotain tällaista pitäisi suurilta datakeskuksilta edellyttää. ”
Täyttä höpötystä!
Jokaisessa datakeskuksessa on UPS-järjestelmä ja se kykenee toimimaan täysin itsenäisesti valtakunnan verkosta riippumatta. Se kuinka niitä ajetaan onkin sitten omistajan päätös taloudellisista intresseistä riippuen.
Sähkönsyöttäminen valtakunnan verkkoon on täysin toinen tarina ja nykyiset järjestelmät eivät ole siihen suunniteltuja, sillä sieltä 400ACV jännitteestä syöttäminen 110/400kV verkkoon on hitusen erilaista, kuin sieltä tehonottaminen.
Teoriassa mahdollista mutta satojen tai vaikka vain kymmenien ~3MW generaattoreiden tahdistaminen valtakunnanverkon kanssa ja kaikki muu huomioiden onkin jotain aivan muuta kuin pyörittää OL3:n 1900MW generaattoria verkon tahdissa…
Jopa spandex on ajanut keskuksiaan ihan puhtaasti löpöllä pitkiäkin aikoja tässä 2020-luvulla syistä, jotka pystyt arvaamaan…
Ilmoita asiaton viesti
Muistutan nyt kuitenkin, että meille on ehdotettu moottorivoimaloita reserviksi, vaikkapa tässä:
https://lammolla.fi/professori-esa-vakkilainen-tietaa-miten-suomi-pysyy-sahkossa/
Ja sähköpula voi syntyä vaikkapa tilanteessa, jossa korkean kulutuksen aikaan se erinomainen OL3 ei ole käytettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpula voi syntyä vain kun ydinvoima häröilee ei koskaan silloin kun tuulivoima on pois pelistä, aika kummaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai sähköpula on mahdollista syntyä myös vähäisen tuulivoiman tuotannon aikana (tai paremminkin heikko tuulituotanto taitaa olla ainoa olosuhde, jossa sähköpula on nykyään mahdollinen). Ero on siinä, että tuulivoiman heikko tuotanto voidaan ennustaa, spontaania teknistä vikaa ei voida.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän off-grid systeemissä ole mahdollista syöttää verkkoon.
Ja vaikka olisi liityntä kantaverkkoon, ei siitä ole apua.
Sähkölle pitää olla myös käyttäjä tälle sääriippuvaisen ”kustannusoptimi tuotolle”.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sähkölle ei ole käyttäjää, tuotantoa rajoitetaan, kuten mm. tuulivoimalat tekevät toisinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki sähköntuotanto toimii juuri niin, eli vastaa kulutukseen. Eri asia on se, millä nopeudella. Minun oma varavoimakoneeni vastaa alle millisekunnissa kulutuksen muutokseen ja siihen kykenevät myös tuulivoimalat, mutta se miten niiden inverttereitä ohjataan on oma tarinansa, joka ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua huoltovarmuuden näkökulmasta.
Tahtikone on aina tahtikone, onneksi…
Ilmoita asiaton viesti
Orpo petteri ja ulkomaalainen pööoma.
Ilmoita asiaton viesti
Se yksi iso kaasuvoimala on yksinkertaisesti järkevämpi kuin 10 000 tuulivoimalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Amazonilla on kyllä meneillään ydinvoimalaprojektejakin, mutta edistymisestä en tiedä. Mahtaako olla vielä rakentaminenkaan aloitettu?
https://www.aboutamazon.com/news/sustainability/amazon-nuclear-small-modular-reactor-net-carbon-zero
Ilmoita asiaton viesti
Trumppi varmaankin vaatii niitäkin höyryvoimaloiksi, kun on mieltynyt höyryyn.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimalat ovat höyryvoimaloita….
Ilmoita asiaton viesti
Ja myös lentotukialukset kulkee höyryvoimalla, jännää että aikuiset ihmiset ei tällaista tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosia sitten käsitin tämän lehden toimittajan olleen siinä uskossa , että sähkö syntyy ydinvoimalassa jotenkin suoraan ydinsäteilystä.
Kovasti toivoin , että olin ymmärtänyt toimittajan kirjoituksen väärin, mutta yrittäessäni mahdollisimman kohteliaasti oikaista toimittajaa, en saanut mitään vastausta.
Jäi silloin sellainen tunne, että taas kerran otetaan asiasta sillä varmuudella kantaa , jonka vain lähes täydellinen asiantuntemattomuus voi antaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia tietoviisaita taitaa olla myös ylläpidossa jakamassa banneja.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalla on rakennettua aurinko- ja hiilivoimaa suuret määrät odottamassa käynnistämistä. Länsi jää vääjäämättömästi jälkeen laskentatehossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja joku muulinsilta yhdistää tämän siihen että täällä viherpestään usassa tupruteltavia päästöjä?
Ilmoita asiaton viesti