Perussuomalaiset oli oikeassa – bensapaketti on pettymys, ja syy ei ole heissä

Perussuomalaiset oli oikeassa – bensapaketti on pettymys, ja syy ei ole heissä

Hallituksen 60 miljoonan euron “bensasopu” on juuri se, mitä Jani Mäkelä ja perussuomalaiset ovat siitä sanoneet: mittaluokaltaan liian pieni, vaikutuksiltaan riittämätön ja ennen kaikkea väärin kohdistettu. Mäkelän antama kouluarvosana vitonen osuu kohdalleen.​

Paketti sisältää 30 miljoonaa euroa kuljetus- ja maatalousalan polttoainetukeen, 20 miljoonaa ajoneuvoveron perusveron pysyvään alennukseen sekä 10 miljoonaa työmatkakuluvähennyksen ylärajan korottamiseen 7 800 euroon. Lisäksi jakeluvelvoitteeseen tulee joustoja (ristiintäyttö ja ylitäyttö nostetaan 100 prosenttiin). Pumppuhintoihin näillä ei ole juuri mitään vaikutusta – sen myönsi jopa kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.​

Tavallinen autoilija, pitkiä työmatkoja ajava, logistiikkayrittäjä tai maaseudulla asuva ei näe helpotusta tankilla. Juuri se oli koko keskustelun ydin: korkeat polttoainehinnat (taustalla Lähi-idän tilanne) iskevät suoraan ihmisten arkeen ja talouteen.

Perussuomalaiset esitti jo viime keväänä selkeää ja vaikuttavaa keinoa: jakeluvelvoitteen keventämistä niin alas kuin mahdollista. Alan järjestöjen mukaan tämä olisi voinut laskea pumppuhintoja jopa 15 sentillä litralta ja samalla lisätä valtion verotuloja, koska kalliimman uusiutuvan osuuden sijaan olisi käytetty enemmän fossiilista polttoainetta.​ Mäkelä on toistanut tätä johdonmukaisesti. Kokoomus ja RKP eivät suostuneet, vedoten ilmastotavoitteisiin, investointinäkymiin ja viiveeseen.

Viiveargumentti on ontuva, kun vaihtoehtona on tehdä käytännössä ei mitään. Jos kevennys olisi tehty keväällä, vaikutukset näkyisivät nyt. Nyt joustot ovat marginaalisia ja tulevat hitaasti. Multala itsekin totesi, ettei paketilla ole käytännössä nopeita, kustannustehokkaita keinoja pumpulla.​

Pääministeri Petteri Orpon julkinen syyttely perussuomalaisista “jarruttamisesta” neuvottelujen aikana oli Mäkelän sanoin absurdia ja hallituskumppanin heittämistä bussin alle. PS halusi nimenomaan alennusta bensan hintoihin – mutta ei tällaista näennäisratkaisua, joka ei muuta käytännössä mitään. Mäkelä totesi osuvasti, että kun hallitus on muutenkin toimintakyvytön, jonkun piti kantaa vastuu ja “pelastaa pääministerin kasvot” nielemällä paketti.​

Sanna Antikainen tiivisti monen tunteen: “Tämä ei laske pumppuhintaa sentin senttiä. Perussuomalaisten vaatimus sen sijaan olisi laskenut aidosti pumppuhintoja.”​

60 miljoonaa euroa on valtiontalouden mittakaavassa pieni summa, ja siitäkin osa rahoitetaan perusväylänpidon säästöillä. Jos tavoite oli helpottaa ihmisten ahdinkoa, tarvittiin vaikuttavampaa toimea. Jakeluvelvoitteen keventäminen olisi ollut juuri sitä: suora vaikutus hintaan ilman valtavia uusia menoja, ja jopa positiivinen budjettivaikutus.