Liberalismin perustelu (vaihteeksi)

Oikeasti piti käsitellä vapaata tahtoa (VT), sen oletuksen vaarallisuutta (VT-OV).

Lyhenteistä (tekarismi), tarvitse tässä kerronnassa välittää, vaikka jotain kahvoja tai sen mahdollisia ovat kirjoittajalle, tai kuka näihin voi tarttua.

Vapaata tahtoa ei mielestäni ole.

Tuo on varsin selkeästi arveltavissa (”gray-extrapolaatio”), mitä käytäntöön tulee,… Ellei töiksi ja ulotteluiksi ajatella rintamallisia, mitä joko ei toteudu yleensä (deffismi effasti), tai toteutuu, mutta tosiaan överinä (effdeff).

Elämästä kannattaa ajatella rajoittuneesti, vaikka elämää kuvaisikin systeemisesti se, mikä näkyy ruohon tunkeutumisena asfaltin läpi,… ottamatta kantaa siihen, miten häck-tapahtuma milloinkin aina teknismahdollisia kohtia koskien toteutuu.

Kasvun ihme menee labileilla, tilassa,.. ei tilattomasti, ei mahdottomasti.

Oletus muusta tuntuu oudolta, vaikka peruskohdan mahdollista varmaan yhtä vaikea lähteä todistamaan, kuin mitä D-arwinin tuomisia, siten kuin tulkinnat Dstä tolkkua, epätolkun sijaan.

Mikäli kasvu on se juttu, varmaan myös liberalismi, siinä kun tämä liittyy (”)vapauteen(”), joka elämän yhteyteen välttämättömäksi liittää.

Liberaalius kun näkyy käytännössä ongelmana, ei ole tosi outoa, sillä kyseessä kun kasvu, ja toisaalta sen jälkeinen sulkutila mitä käytännöksi tulee kuten mainittu (EffDeff).

Rintamallinen osuus vaikka merkitsee, hyvin rajatusti,… muun jäädessä sen alle, minne elämää ole perus-rakenne mahdollisesti enää liittää.

Että jotain siirtyy jatkuvasti kuolemalle, muuten ihan elävä-korostetussa ympäristössä,… on nimikkeenä vaikkapa sitä zombismaation ilmiötä. Eläviä, mutta toisaalta jo kuolleita, mitä elämän peruskaavan ykkösehtoon kuuluu.

Jos liberalismi, niin johdonmukaisesti sinne, missä tätä ajatellaan tarvittavaksi.

Aihe on vaikuttavuudeltaan laajaa, mutta asiallisesti ilmaisten ympäristöllis-otettavaa, ei sen ihmeempää.

Että tätä vaikutusta tuottaa ihminen, ja että menee effadeffana,… Tarkoittaa ihmisen osuutta samalla kuin sitä, mitä on ottaa luontona.

Mitä ulottuvuuksiin tulee, rintamallisen kautta mennään luonnon universaalistoon, vaikkakin asymptootilla.

Toteutus-keskeneräisyyttä vaikka jäisi, tai jotain yleis-lägiä pakollisen seurattaviin nähden,…

Hengailun onnistumisesta kertoo se, mitä on olemassaolevana nähdä, ts tätä kasvun ihmettä tai tapahtumaa, jos ilmiötä ajattelee neutraalisittain.

Koska jalkaa on ikiaikaisen seurattavissa,…

Toisaalta myös siinä, mikä tuollaiseen nähden ei asetu olemaan kasvua, vaikka enemmänkin tukea, tukena otettavaa, mutta kuolleen oloista, kuolleeksi päätyvää, sen arveltavaa.

Rakennetta on kasvavan (1), sekä kuolleeksi päätyvän (2), kasvua jollain tapaa tuellisen roolisesti kontribuoivasti (2)…

Ilmenee paitsi yksilöiksi erottautuvissa (erotettavissa), myös kokonaisemmassa toimijuudessa.

Toimijuus on näissä tärkeää, oli isoa tai pientä. Tässä mielessä rakenteesta ei ole tulematta mieleen rekursio.

Käytännössä jos ongelmia ajattelee, ts viimein sitä, mikä kasvun ongelma on, ja samalla kärsimyksen ja kuormituksen,…

Kyse tosiaan ympäristöllisyydestä, mutta sillä tavoin hankalana, että vaikka periaatteellisia mahdollisuuksia luonnon kaikkeuteen ilman ihmisen osuutta periaatteessa helpompana,..

Myös sillä tavoin vaikuttavasti ja vaikuttavan mahdollisesti, mitä on ympäristön vaikeus luontona, että ihmisen järjestämänä osuutena, joka aikojen alusta saadun kasvun perusteella mahdolliseksi on saattaa,… ts selviämisen avuksi, tai sen esteeksi.

Kun puhuttu paljon resurssien ongelmista paraikaisesti, ja aiemminkin ollut lebensraum-hakevia perustellusti, että kuvitteellispohjaisemmin,…

Lebensraum on jotain reunaehtoarveltavaa…

Paitsi olemassaolevana must-kohtana, että tavalla, jossa koettelemus tyyppiä max, vaikka rajoitteista olisi hetkittäisesti ajatella vähätellen, kasvun osuutta kun on ottaa johdonmukaisesti vastaan, ilman sisäisiä ristiriitoja.

Kerronnan sovellusta on mahdollisena siinä, millä tavoin maksimaalinen valta voi päätyä olemaan ongelmaa.

Esimerkkinä perusolevien relevantista huomioimisesta voidaan mainita jenkit, tai pohjois-amerikan osuus, jossa elämää on voitu kokea entisestä poikkeavasti, mutta myös rehoittavan runsaudellisesti, jossa tilanteessa on olettaa kasvun mahdollisuuden avautuessa ne riskit, joita vähemmän onnistuvalle käytässä helposti on odottaa jääväksi.

Länsi vaikka terävimmillään raatoa,… Myös tällaisen peruskuviollisen huomioimista. Päinvastaiset näkyy, tai on hahmottaa esim EUna.

Missä muualla ajatellaan rajattomasti, ts myös kasvu/elämä -seurailevasti,…

Perustilanne näkyy ahdinkoisella, sen kokemuksen onnistuneella sisäistäjällä, joka osaa ottaa elämää todellisena tavan luottamuksella ja toivolla, koska juurikin elettävyys jos muodostunut kuvana mahdottomaksi, mille tosiaan perusteita (tavalla ja ajalla miten menikin), jolloin…

Päätymäksi jää sen haku, mitä ei suoranaisesti ole seurattavissa tavanomaisin havainnoin, ja konkretia-kytkeytymisin.

Vaikka vaihtoehto (non-eff = ?) olisi kuvitteellisesta,…

Samalla myös kokonaisemman mahdollisesta, kokonaisemman seurailevaa, kokonaisemmasta avaruudesta etsmistä kuin mitä havainnoksi, tai etenkään yhteisemmäksi on konkreettisesti ottaen asettaa.

Vaikka kaikki materiaalinen elää viimein konkretiasta,..

Jännitteellä (j-mode) on merkityksensä, nimesi tätä paino-osuutta tunteina, hengellisyytenä, tms. Mitä jännite, ei ole välttämättä suora-konkretisoituvaa, muttei myöskään sitä, joka olemassaolematonta, tai liikkeelle saattamattomaa.

Mitä jännitteisyyteen tulee, sitä maailmaa koskeviin ilmentymiin, havaittaviin ja viimein huomioitaviin,… kyse mm empatiasta, ihmiskeskeisesti (hums) ottaen.

Vaikka toinen olisi toiselle konkretiaa ja materiaalista, myös sitä ja sen otettavaa, johon jää hakevuutta, siinä kun elämää ilmenee, jopa zombi-reitillisillä, joita kuolevien voi joka tapauksessa ajatella yksilökaarellisesti olevan.

Mutta ne apokat, joita vaikka siirretään tosi kaukaiseksi,…

Mutta joita ei voi ajatella järkevästi maailmaa kokevana jättää omaan toimintarauhaansa ilman jotain relevanttia varautumista, jolle todellisuudessa aina pohjaa, ja jota osuutta jatkuvasti myös vedetään jonkun puolesta, vaikka toimijuus hyvin sekavalta ja kyseenalaiseltä näyttävää,…

Suurtoimijuuksista syytä ajatella vaarallisesti kuten ollut tapanakin, ja mitä sovellukset, suurvallan ja sen syntymisten suhteen.

Kyse mm demokratian aiheisiin yltävistä, mutta myös ihan vapauden teemoina käsiteltävät, joista ei kovin paljoa matkaa elämään ja kuolemaan, … ennenaikaisittaisesti, jos nyt ei kärsimystä, tai turhaksi otettavaa sellaista lasketa mukaan.

Sosiologiaksi vietyinä, sovelluskanta paljon selkeämpi ja puhuttelevampi, vaikka tätä ei kerronnan lähdöksi, eikä oikein jatkoksikaan ole suoraan liittää.

Puhuttelevuus tässä sitä, mitä kerronnasta tulisi löytää, samalla kun tarkoittaa osuvuutta, ja sen ymmärtämisen ja seuraamisen paikkaa.

Kyse ei siis markkina-tavoitteellista, vaikka todellisuuttakin voidaan ajatella markkinoitavaksi. M-menetelmässä jotain ei mene kuten tavoite voisi olla.

Tavoitteen puolesta, vaikeus samaa kuin mitä on mitattavuuden yhteydessä olevat herkkyydet, joissa suojausta tehtävä siltä, mitä pyrkimys on, rikkoontumattoman väistämättä.

Blogin kerronta ajatusvirran tasolle tyytymistä.

Se, millä tavoin voimakertymälliset vaikuttaa jo suoran olemassaolon kautta. Kyse on kuin siitä varteenotettavan nimetystä sota- … mikä se sana nyt olikaan,.. aseteollinen kompleksi.

Että on tukholmalaisen otettavaa ilman että kukaan järjestää tai suoranaisesti vinkkaa tuon vahvuisiin,… tämä on välttämätön osa sellaista boksiintumaa, jota elämä merkityksellisimpiä vaikutuksia koskien on.

Mitä toimijuutta ja toimija-yhteyttä imaginaaris-suvereniteettien taakse on liittää,… tästä on tietää jotain, ja myös soveltaa. Listaan mahtuisi sukupuolten väliset dilemmat, joissa lähinnä oireillaan.

Samaan voi viitata vanhempi-lapsi suhteena, jossa rakenne on varsin yksipuolisesti otettavaa, mutta joka näkyy patologioina harvemmin suoran tartuttavasti, mutta joskus sitäkin radikaalimman puututtavasti, vaikka perusvaikutus olemassaolevana, jäisi yleisesti hahmottamatta.

Mitä on yli-asema, mitä YA yleisen vaikuttavana suoraan, ilman että tätä on mitenkään näyttää toteen, koska kyse suoraan jo olemassaolon kautta toteutuvasta.

Perusarkipelillisesti, liittymää on arvella nousevaksi esim tällaisten kautta:

— boomerit, eläkeläiset, nuoret, rikolliset, hyvis-pahikselliset, perinne, avoimuus, rehellisyys, asema, traditio, kumulalliset, marginaaliutuvat, menestyvät, häviäjät, syrjäytyvät, suoruus, peittely, pidätys, salaus, haavoittuvuus, riskit, kuoret, aseet, voimankäyttö, pakenemiset, …

Peruskuvio rangan puolesta tuskin on tosi vaikea.

Käytännössä kun vaikutuksia koetaan, ja näitten kanssa on yritettävä tulla toimeen,… kompleksit seuraavat, mutta secundaari… jne-aaltoisempina.

Prosessien kannalta kattavuus-askeleet ovat tärkeitä, mutta pysähtyvänä, sitäkin vaarallisempia. Kyseessä on vaikka se AI, vaikka peruskuvioillisesti sen asema on myös välinettä, jonka perusteella kokonaisuudesta on tehdä mm parempaa tulkintaa, ja jatkoa.

Jos uutta, niin myös ”kilvan” (relevantin mahdollisesti = ”eiveristi”) sitä uutta, uuden uutta. Mitä johdonmukaisesti ottaen tarkoittaa?

Kerrontaa on liittää yhteyteen, jota viime kerralla tuli käsiteltyä, varsin erikoisen mutta ajankohtaisen välineen kautta:

— https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/tekoalyn-2-kayttoehtoa/

Julkkiksena käsittelytasollisista kertoo mm Harari.

Kokonaisuudellisuus noin kulttuuri-kytkentäisesti enemmän mm idässä, länsi kun asettautunut enemmän täsmään, mutta myös sen tiivistämiseen laajemmasta toteutuksellisuuden täsmä-potentiaalista.

On kulttuureja ja toimijuuksia, joissa kokonaisuudellisuus on abstraktimman liityntäistä, mutta jotenkin automaagisesti turvaa tuovaa,…

Jota ei ole kaikissa ympäristöissä samalla tapaa olettaa, koska reikäisyys voi huomioitavana asettaa aivan omanlaista toteutus-huomioitavaa, jota sinänsä ehyissä ja ehyt-tavoitteisissa voi samalla tapaa olettaa ilmenevän.

Mitä ”mallien”, autosti auto-otettaviin (AAO) ”kopsailuihin”, vyöryihin (kr-r) tulee,…

Noita voi tulkita kopioimisellisena imagiriikkana, jostain kuvitteellisen irtaantuvasta tilanteessa, jossa jotain tulisi löytää, mutta jota ei ole itselle saatavana ilman oman tilanteen sijoittamista kartelle.

Aihetta piti joskus avata suoraan uskontojen ja kulttuuri-vahvuuksien kautta, joita tosiaan ismit,… ja mitä yhteisen taakse on asettaakkin. Vähän epämääräisen lähestyttäväksi asetettuja teemattomuuksia, tällä kertaa liberaalius-aiheen kautta puskettuna (lähestyen).

Vaikuttavimmat ovat varmasti niitä relevanteimpia, jos kaiken määräävän mahdollisista puhutaan.

Näitä käsitellään tuonteina helposti (mistä eff), tosin ”mittavuus” kun mukana…

Samassa suhteessa ähkäätymä-oletteiset, vaikkakin ä-otto aivan,.. jos ei väistämättömän pakollista,…

Niin kiertämättömän lähtevää, jolloin suojautumiset, suora-kieltämiset, jne.. voi nähdä täysin relevanttina ajanottona, tilan luomisena, joka paikka myös otettava, jahka aikaansaatua.

Vaikka apoka-arvoiset ja väistämättömät,… liittymällisesti erilaisissa kuvauksissa on isoja potentiaalieroja.

Kyse sovellettavuudesta, ja myös tilanteen tasaisuuden mahdollisuudesta, ja relevantista pärjäämisen odotteista, mistä on jokaisen arvella jotain, mutta jota vaikeampi soveltaa ihan missä vain.

Näitä joutuu väistämättä hakemaan eri tavoin.