217 lakia ennen vaaleja — kuka ehtii lukea ne?

Hallitus hyväksyi 1. syyskuuta lainsäädäntösuunnitelman syysistuntokaudelle 2026. Se on vaalikauden 2023–2027 viimeinen, ja siihen mahtuu 217 hallituksen esitystä.

Luvut ovat valtioneuvoston omasta tiedotteesta. Esityksistä 38 liittyy suoraan vuoden 2027 talousarvioon, ja 34 on merkitty kiireellisiksi. Vaalikauden viimeisten hallituksen esitysten antamisen määräaika eduskunnalle on 5. marraskuuta 2026. Näiden lisäksi hallitus antaa syksyllä neljä valtioneuvoston selontekoa.

Lainsäädäntösuunnitelma itsessään ei ole poikkeuksellinen menettely. Hallitus laatii sen kahdesti vuodessa, avoimesti, ja aikataulu on tiedossa hyvissä ajoin. Se, että istuntokaudella käsitellään satoja esityksiä, on tavallista — eduskunta käsittelee vuosittain suuruusluokaltaan samankokoisia määriä. 217 esitystä ei siis sellaisenaan ole hälytysmerkki, ja on reilua todeta se ääneen.

Mutta määrä ja aikataulu yhdessä muuttavat tilannetta. 34 esitystä on merkitty kiireellisiksi juuri sillä istuntokaudella, joka on vaalikauden viimeinen — sillä, jonka jälkeen eduskunta hajoaa vaalien alle. Kiireellisyysmerkintä tarkoittaa käytännössä lyhyempää lausuntoaikaa ja tiiviimpää valiokuntakäsittelyä. Kun sama koskee kolmasosaa kiireellisistä esityksistä samaan aikaan kuin puolueet valmistautuvat kevään 2027 vaaleihin, kysymys kohdistuu käytännön kykyyn: ehtivätkö valiokunnat, lausunnonantajat ja lopulta ne yritykset ja kansalaiset, joita lait koskevat, oikeasti perehtyä sisältöön ennen kuin ne astuvat voimaan?

Tämä ei ole pelkkä periaatekysymys. Moni näistä 217 esityksestä koskee suoraan pk-yritysten arkea — verotusta, lupamenettelyjä, raportointivelvoitteita. Kun sääntely valmistellaan ja käsitellään kiireellä, lausuntokierrokset jäävät lyhyiksi ja yksityiskohtien vaikutusarviointi kevyeksi. Isolla yrityksellä on lakiosasto, joka ehtii reagoida. Pienellä ei useinkaan ole.

Rehellinen myönnytys tähän väliin: osa kiireellisyydestä on aidosti perusteltua. Talousarvioon liittyvät 38 esitystä on saatava eduskunnalle tietyssä aikataulussa joka tapauksessa, budjettiprosessin oman logiikan mukaisesti — se ei ole hallituksen valinta vaan valtiontalouden pelisääntö.

Mutta budjettiin liittymättömien 34 kiireellisen esityksen kohdalla kysymys jää auki: mikä tekee niistä kiireellisiä juuri nyt, viimeisellä istuntokaudella ennen vaaleja — ja onko vastaus asian sisällössä vai aikataulussa? Hallitus hyväksyi suunnitelman avoimesti, ja se ansaitsee tunnustuksen läpinäkyvyydestä. Seuraava askel olisi, että sama avoimuus ulottuu myös siihen, miksi juuri nämä 34 esitystä eivät voi odottaa seuraavaa eduskuntaa.

Lähteet:

• Valtioneuvosto, tiedote 1.9.2026: Hallitus hyväksyi lainsäädäntösuunnitelman syysistuntokaudelle 2026 — https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-hyvaksyi-lainsaadantosuunnitelman-syysistuntokaudelle-2026