Puheenvuoro-blogit
Israel: minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa
Kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967 Israelin miehittämäksi päätyi laajoja alueita naapurivaltioista sekä Länsiranta ja Gaza entisestä Palestiinan mandaatista. Yleisradion toimittaja Paula Porkka teki seuraavana vuonna sodan seurauksia koskevan laajan reportaasin[1], jossa haastatellaan myös israelilaisviranomaisia. Haastattelut ovat valaisevia, kun niitä vertaa Israelin toimiin nykypäivänä (jos kaikki osat kuuntelee, kriittisiä huomioita voi tehdä myös muiden konfliktin osapuolien toimista).
Vielä vuonna 1968 Israelissa oltiin rehellisiä. Sotilashallinnon edustaja myöntää auliisti Länsirannan olevan kansainvälisoikeudellisesti miehitettyä aluetta, jolla arabien siviiliväestö saa rauhassa jatkaa elämäänsä sotilashallinnon sitoutuessa tiukasti noudattamaan kansainvälistä oikeutta (osa 1 10:23 – 12:42):
Porkka:
“Lieutenant Colonel (nimi jää epäselväksi), the spokesman for the Israeli Military Government on the West Bank. It is now about one year since the war. How is the situation now in the occupied territories?”
Everstiluutnantti:
“Generally we would say that life is going on normally. There are about six hundred thousand inhabitants living in the West Bank, or as we call it Judea and Samaria and I think that in their daily life they hardly feel that they are in an occupied territory. Namely, if you’ve been to the area, you hardly see any Israeli soldiers in the civil centres and we are intervening in the internal life of the population only as less as necessary. If I’ll tell you that the Israelis involved in the administration of the West Bank, the number is about two hundred, that’s all. Two hundred Israelis are governing the whole area.
We have got the headquarters in Jerusalem and as we are functioning strictly according to international law in the area, this is an occupied territory, so therefore for the time being it’s the military which is responsible for the area and we have therefore a military officer as the commander. He has got a staff composed mainly of civilians, namely experts dealing each one with his special field.
For instance, we have got an official dealing with all the agricultural problems, somebody is dealing with all the problems of commerce, education and so on. These are Israelis but all the other functions are run by the Arabs themselves, namely the mayors, the local mayors, are exactly the same ones as before the occupation. The judges are the former Jordanian judges and their verdicts are given according to the former Jordanian Constitution. The policemen are the former Jordanian policemen, the teachers and so on.”
Kansainvälisen oikeuden vastaiset siirtokunnat ovat kuitenkin jo nupullaan. Ulkoministeriön edustaja Gershon Avner kertoo Hebronin tapahtumien olevan häpeä Israelille ja että asiaan on puututtu hallinnollisin toimin niin, ettei asia enää toistu (osa 1 15:45 – 16:12):
Porkka:
”Miehitetyille alueille on lähtenyt Israelista sionistisia siirtolaisia, joita palestiinalaiset eivät ole hyväksyneet.
Did the fact that there are settlers going to Hebron to the occupied territory in Jordan make you a political problem?”
Avnery:
“Yes. It has been embarrassing to the Government. We were unable to prevent it. We have now, as you know, isolated these settlers and the Government has passed an administrative order which would make any such future action impossible.”
Siirtokuntien laittomuus tiedettiinkin heti ja tieto meni myös Israelin pääministerille:
“From the point of view of international law, the key provision is the one that appears in the last paragraph of Article 49 of the Fourth Geneva Convention. Israel, of course, is a party to this Convention. The paragraph stipulates as follows:
“The occupying power shall not deport or transfer parts of its own civilian population into the territory it occupies”.
– – –
7. In terms of settlement on the [West] Bank, we are trying not to admit that here too it is a matter of “occupied territory”. We argue that this area of the Mandate on the Land of Israel was divided in 1949 only according to Armistice Lines, which, under the Armistice agreements themselves, had merely military, not political, significance and were not determinative until the final settlement. We go on to say that the agreements themselves were achieved as a temporary measure according to Security Council action based on Article 40 of the United Nations Charter. We also argue that Jordan itself unilaterally annexed the West Bank to the Kingdom of Jordan in 1950 and that the Armistice Lines no longer exist because the agreements expired due to the war and Arab aggression. We must nevertheless be aware that the international community has not accepted our argument that the [West] Bank is not “normal” occupied territory and that certain countries (such as Britain in its speeches at the UN) have expressly stated that our status in the [West] Bank is that of an occupying state. In truth, even certain actions by Israel are inconsistent with the claim that the [West] Bank is not occupied territory. For example, Proclamation No. 3 of the IDF Forces Commander in the West Bank of 7.6.67, which brings into force the order concerning security regulations (in Section 35), states that:
“A military court and the administration of a military court will observe the provisions of the Geneva Convention for the Protection of Civilians in Time of War in everything relating to legal proceedings and where there is conflict between this order and the aforementioned Convention, the provisions of the Convention will prevail”.
With regard to Gush Etzion, settlement there could to a certain extent be helped by claiming that this is a return to the settlers’ homes. I assume that there are no difficulties here with the question of property although the matter requires close examination. With regard to Gush Etzion too, we have to expect, in my view, negative international reaction on the basis of Article 49 of the Geneva Convention. Furthermore, in our settlement in Gush Etzion, evidence of intent to annex the [West] Bank to Israel can be seen.
On the possibility of settlement in the Jordan Valley, the legal situation is even more complicated because we cannot claim to be dealing with people returning to their homes and we have to consider that problems of property will arise in the context of the Hague Regulations. I cannot go further into this question without having a lot more detail.”[2]
Israelilaisarvion oikeaan osuneisuus näkyy useissa Haagin kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisuissa; kts. esim. kappaleet 78 (s. 35), 86 – 101 (s. 39 – 177) ja 115 – 122 (s. 49 – 52) tuomioistuimen neuvoa-antavasta lausunnosta 9.7.2004[3]. Sanoma on lyhyesti tiivistettynä: toisen maalle ei saa rakentaa. Israelin kehittämän kiistanalaisuusdoktriininkin kannalta asuttamisen viisaus on helposti kyseenalaistettavissa: jos varmuutta omistusoikeudesta ei ole, onko tuollaiselle alueelle viisasta rakentaa?
Kansainväliselle yhteisölle, Israel mukaan luettuna, on siis jo vuodesta 1967 alkaen ollut selvää, että Länsiranta ja Gaza ovat miehitettyjä alueita, joille ei saa siirtää miehittäjävaltion siviiliasutusta (Gazan nykystatukseen en puutu enempää). Tämä ei kuitenkaan ole estänyt Israelia edistämästä uudisasutusta viime aikoina jopa pogromeilla[4] eikä häpeästä ole enää tietoakaan – paremminkin on kyse röyhkeydestä. Israel toimii siis kuin joskus varastettu olisi muuttunut omaksi omaisuudeksi.
Äskettäin 12 valtiota, Suomi muiden muassa, julkaisi Israelin toimia Länsirannalla koskevan kannanoton:
“1. The Government of Israel’s actions in the West Bank are undermining the possibility of a two-state solution. The situation is rapidly deteriorating amid unprecedented levels of settler violence and settlement expansion, including the unacceptable decision to publish tenders for the E1 settlement project. UK Prime Minister Andy Burnham, the President of France Emmanuel Macron and Prime Minister of Canada Mark Carney have agreed on the need to take action to prevent further damage.
2. Today,Canada, Denmark, Finland, France, Iceland, Ireland, Norway, Poland, Portugal, Spain, Sweden and the UKconfirm their intention to introduce national and/or support European restrictions on trade in goods with settlements which are illegal under international law, or that they are actively considering these and other measures, in accordance with their national procedures. In this regard, the UK, France and Canada welcome the important action already taken by Ireland, Spain, the Netherlands and Norway and will bring forward national measures to ban trade in settlement goods.
3. Together, we are resolute: the two-state solution must be protected, and we will take action in pursuit of a just and lasting peace, based on the principles enshrined in the New York Declaration adopted one year ago. We firmly oppose actions tantamount to the annexation of Palestinian land and forcible displacement of the Palestinian population.
4. The Government of Israel must immediately halt the expansion of settlements and civilian administrative powers, ensure accountability for settler violence, and investigate allegations against Israeli forces.
5. We recognize Israel’s legitimate security interests and reiterate our condemnation of the Hamas 7 October terrorist attack, the worst antisemitic massacre since the Holocaust. We are clear in our determination to tackle antisemitism wherever it occurs. We are unequivocally committed to the two-state solution, in accordance with relevant UN Security Council resolutions, that enables Israel and a sovereign, democratic and viable Palestinian state to live side by side in peace, security and mutual recognition within secure and internationally recognised borders.”[5]
On jo korkea aika toteuttaa YK:n Palestiinan jakoehdotuksen idea vuodelta 1947 kokonaisuudessaan; puolitiehen jättö on jo tuottanut aivan liikaa kärsimystä kaikille osapuolille.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
[1] Vuosi kuuden päivän sodan jälkeen 1: Voittiko Israel?;
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/29/vuosi-kuuden-paivan-sodan-jalkeen
[2] Ministry of Foreign Affairs Jerusalem,13 Elul 5727 18 September 1967 Subject: Settlement in the Administered Territories; https://www.militarycourtwatch.org/files/server/file48485.pdf
[3] https://www.icj-cij.org/sites/default/files/case-related/131/131-20040709-ADV-01-00-EN.pdf
[4] France 24 24.7.2026 “Netanyahu orders new West Bank settler outposts, legalises existing ones after deadly clash”;
https://www.france24.com/en/middle-east/20260724-four-palestinians-and-one-israeli-killed-in-occupied-west-bank-shooting, oma blogini 17.9.2026 ”Israel: pogromi on pogromi, vaikka voissa paistaisi”; https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/israel-pogromi-on-pogromi-vaikka-voissa-paistaisi/
[5] https://um.fi/current-affairs/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/statement-of-the-foreign-ministers-of-canada-denmark-finland-france-iceland-ireland-norway-poland-portugal-spain-sweden-and-the-uk-on-the-two-state-solution/35732
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Vuoden 1967 sota alkoi Neuvostoliiton tukemien arabimaiden hyökkäyksestä Isrsaelia vastaan. Tällaisesta yksipuolisesta antisemitistisestä aggressiosta oli seurauksensa, joista hyökkääjä joutuu kärsimään.
Ilmoita asiaton viesti
Esitäpä näkemyksesi kansainvälisen oikeuden näkökulmasta niin keskustelu ehkä etenee.
X
Ilmoita asiaton viesti
Näkökulma on juuri kansainvälisen oikeuden mukainen, jota monen siksi väittämä ei todellakaan ole.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, blogini on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kirjoitettu.
X
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisesta yksipuolisesta antisemitistisestä aggressiosta oli seurauksensa, joista hyökkääjä joutuu kärsimään.
———————————————-
Miten se hyökkääjä nyt sitten määritellään. Israel kun otti Palestiinan sisällissodassa alueita haltuunsa enemmän kuin YK oli sille luvannut, mikä sekin oli epäreilu palestiinalaisia kohtaan. Antisemitismistä tässä sodassa ei ollut kysymys.
Mutta jokainen moraalinen ihminen ymmärtää, ettei nykyisillä palestiinalaisilla ole osaa eikä arpaa historian tapahtumiin ja heille kuuluu samat ihmisoikeudet kuin meille kaikille muillekin, minkä edelleen jatkuva miehitys estää.
Ilmoita asiaton viesti
”Muuten, ei vain Gaza ole miehitetty… se on myös A-alue, joka on Oslon sopimuksen mukaisen PA:n täydellisen turvallisuusvalvonnan alainen.” Eugene Kontoroviz
Ilmoita asiaton viesti
Se on Israelin saartama, niin kuin hyvin tiedät. Valheitasi toistamalla teet vain itsesi idiootiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Laillisesta syystä, aseiden virran estämiseksi, niinkuin Egyptikin tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Kuikalta todella likainen vale! Kuuden päivän sodan aloitti Israel hyökkäämällä Egyptiin 5.6.1967 klo 07:45 israelin aikaa. Israel ilmoitti heti aamulla YK:lle ja valehteli Egyptin hyökänneen ja Israelin vastanneen. Myöhemmin tarina muutettiin YK:ssa USA:n silloisen presidentin Lydon B. Johnsonin suulla Israelin turvallisuuden kannalta välttämättömäksi ennaltaehkäiseväksi iskuksi mikä oli myös likainen vale.
Ilmoita asiaton viesti
Jääpä Nealtakin viimeinen lause perustelematta.
Todettakoon, että YK:ssa Neuvostoliiton vaatimus Israelin julistamisesta hyökkääjäksi sai puolelleen 36 ääntä, vastaan äänesti 57 maata. Äänestämästä pidättyi 24 valtiota.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä nyt ei ole mitään merkitystä ketä äänestettiin hyökkääjäksi, ketä ei 😎 Minulle riittää hyvin tuolloin CIA:n tiedusteleanalyytikkona toimineen Melvin Goodmanin julkaisemat artikkelit koskien signaalitiedustelua joka kertoi ettei liikahda edes kamelia Siinailla, jenkkien stratosfäärissä lentäneen vakoilukoneen valokuvista tehty analyysi paljasti Egyptin koneiden olleen parkissa kenttien laidoilla siipi kiinni toisen koneen siivessä ei minkäänlaista vipinää kentillä ei niiden läheisyydessä, sotilastiedustelulta tullut raportti kertoi, että n. kolmannes Egyptin joukoista osallistuu sisällisotaan Jenenissä. Nämä tiedot Lydon B. Johnson jakoi CIA:n tuolloisen johtajan Richard Helms’in kautta Mossadin johtaja Meir Amit’lle antaen ymmärtää, että Israel toimii jos niin parhaaksi näkee. Israelin johto ei kuitenkaan luottanut tähän täysin vaan lähetti silloisen ulkoministeri Abba Ebanin varmistamaan asia suoraan Johnsonilta joka antoi vihreää valoa saatesanoin, ette jää missään tilanteessa yksin josta Lydon B. Johnson kertoo itse kirjassaan The Vantage Point: Perspectives Of The Presidency 1963-1969. Näine eväine Eban palasi Israeliin ja loppu on historiaa. Tuolloin IDF:n komentajan toiminut Yitzhak Rabin antoi myöhemmin ranskalaiselle Le Monde -lehdelle haastattelun jossa totesi ettei usko että Nasser olisi hyökännyt ne kaksi panssari divisioona Siinailla ei olisi kyennyt meitä uhkaamaan, hän tiesi sen ja me tiesimme sen, päätimme vain hyökätä. Israelin pääministeri Levi Eshkol oli antanut jo aiemmin, lokakuussa 1967, haastattelun israelilaiselle Yedioth Ahronoth -lehdelle luonnehti Egyptin joukkojen siirtojen olleen osin poliittinen paraati osin puolustuksellinen liike rajan turvaamiseksi.
Tältä pohjalta annan pitkät piut paut poliittiselle pelille YK:ssa se on ollut alusta asti vain pelkkä valuvika.
Ilmoita asiaton viesti
Kansakunta, joka toimii sotaisasti ja julistaa aikovansa tuhota naapurivaltionsa, katsotaan kansainvälisen oikeuden mukaan hyökkääjäksi.
Viikkoina ennen 5. kesäkuuta 1967 Egypti mobilisoi varareservinsä, keskitti joukkoja Israelin rajalle ja karkotti YK:n rauhanturvaajat. ..
Kontoroviz.
Sotaa edeltäneet toimenpiteet arabimaissa:
19.5.1967 YK-joukot poistuvat Nasserin vaatimuksesta.
22.5.1967 Egypti sulkee jälleen Tiranin salmen israelilaisilta
25.5.1967 Egyptin rohkaisemana Syyria, Irak, Jordania ja Saudi-Arabia siirtävät joukkojaan Israelin rajoille.
31.5.1967 Egyptillä on 100 000 miestä ja 1 000 tankkia Israelin vastaisella ”puskurivyöhykkeellä”. Kairolainen El Akhbar-sanomalehti: ”Jordanian kanssa solmitun sotilaallisen sopimuksen mukaan Jordanian tykistö toimii koordinoidusti Egyptin kanssa ja Syyria on asemissa valmiina katkaisemaan Israelin kahtia Kalkilyan kohdalta, missä Israelin alue Jordanian aseleporajan ja Välimeren välillä on vain 13 km leveä.”
4.6.1967 Israelin rajoille keskitettyjen arabijoukkojen määrä oli kolminkertainen Israelin armeijan miesvoimaan nähden.
WikipediaIlmoita asiaton viesti
Aivan täyttä hevonpaskaa, Egypti ei yrittänyt kertaakaan pysäyttää laivaliikennetä Tiraninsalmessa edes kuuden päivän sodan aikana.
Maa joka on täydessä hyökkäysvalmiudessa, kuten Israel tuolloin väitti, ei menetä suoraan maahan ammuttuna käytännöllisesti katsoen koko ilmavoimiensa kalustoa vajaassa parissa tunnissa 😎
Vuonna 1982 Israelin silloinen pääministeri Menachem Beginin käsitteli tapahtumia: ”Kesäkuussa 1967 meillä oli jälleen valinnanvara. Egyptin armeijan keskitykset Siinailla eivät todista, että Nasser oli todella aikeissa hyökätä kimppuumme. Meidän täytyy olla rehellisiä itsellemme. Me päätimme hyökätä”
Ilmoita asiaton viesti
Väite ei pidä paikkaansa. Eg. sulki todistetusti Tiraninsalmen Israelin meriliikenteeltä. Kyseessä oli yksi historian merkittävimmistä saarroista, joka toimi suorana laukaisijana vuoden 1967 kuuden päivän sodalle.
Täydellinen merisaarto:
Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser ilmoitti 22.–23. toukokuuta 1967, että Egypti sulkee Tiraninsalmen kaikilta Israelin lipun alla purjehtivilta aluksilta sekä kaikilta muilta aluksilta, jotka kuljettivat strategista materiaalia (kuten öljyä) Israeliin.
Sodan suora syy (casus belli):
Salmen sulkeminen katkaisi Israelin ainoan merireitin Aasiaan ja esti öljyn tuonnin sen pääasialliselta toimittajalta Iranilta.
Israel oli jo aiemmin ilmoittanut julkisesti, että Tiraninsalmen sulkeminen katsottaisiin suoraksi sodanjulistukseksi.
YK-joukkojen häätäminen: Ennen saarron asettamista Egypti ajoi alueelta pois sinne vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen sijoitetut YK:n rauhanturvaajat (UNEF) voidakseen miehittää salmea valvovan Sharm el-Sheikhin sotilaallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Egypti oli tehnyt sen (Tiranin salmen sulkemisen Israelin meriliikenteeltä) myös -46, sekä ennen 56 sotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä Nasser oli tehnyt tuosta ajankohdasta 11 vuotta taaksepäin tuskin luo existentiaalisen tarpeen ennaltaehkäiseviin iskuihin 😎
Pyristelysi alkaa olla jo varsin koomista ottaen huomioon Levi Eskholin Israelin pääministerinä julkisuuteen antama lausunto, Yitzḥak Rabinin IDF:n komentajana antama lausunto ja päälle vielä Menachem Beginin pääministerinä vuosia myöhemmin antama lausunto joissa kaikissa todetaan ettei Nasserin uskottu hyökkäävän, vaan me hyökkäsimme 😎
Ilmoita asiaton viesti
Uhkasi muttei saartanut. Egypti ei puuttunut eikä edes yrittänyt puuttua tuolloin yhdenkään aluksen kulkuun, kyseessä oli puhtaasti poliittinen mainostemppu jolla äijä yritti nostaa profiiliaan omien piirissä.
Nasser ei suinkaan ajanut YK:n joukkoja Siinailta vaan oli ilmoittanut asiasta tuolloiselle YK:n pääsihteeri U Thant’lle ja esittänyt vaatimuksen UNEF -joukkojen poistumisesta.
Tähän Egyptillä oli YK:n peruskirjan mukaisesti täysi oikeus. UNEF-joukkojen sijoittaminen perustui alun perin Egyptin suostumukseen, eikä YK:lla ole peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden mukaan valtuuksia pitää joukkoja itsenäisen valtion alueella vastoin sen tahtoa.
Näin ollen Egypti ei miehittänyt Sharm el-Sheikhiä, vaan sijoitti omia joukkojaan omalle alueelleen. Itsenäisellä ja suvereenilla valtiolla on kansainvälisen oikeuden mukaan täysi ja kiistaton oikeus liikuttaa ja sijoittaa omia asevoimiaan missä tahansa omien virallisten rajojensa sisäpuolella. Täysin riippumatta Zionistien tai minkään muunkaan tahon marinoista ja mielipiteistä 😎
Ilmoita asiaton viesti
Heti sai Kuikka koko puheenvuoron Pro-Hamas -yhdistyksen kimppuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Valehtelija pistetään kumoon todistettavissa olevilla faktoilla.
Tällä tapahtumalla ei ole mitään tekemistä Hamasin kanssa, jota ei ollut edes olemassa vuonna 1967. Jos tällä alustalla on jotain pro-ideologisti hihhulisti porukkaa propagoimassa niin ne on pro-Zionistit
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/israel-minka-nuorena-varastaa-sen-vanhana-omistaa/#comment-5088072
Ilmoita asiaton viesti
Hömpsöti pömpsöti.
Ilmoita asiaton viesti
Perustelepas Hård näkemyksesi.
X
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on vähän epäselvä, kun — merkkien jälkeen tulee tekstiä, jonka lähdettä ei ole kerrottu.
Tykkäys kuitenkin sitä edeltävästä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen minä parhaimpani mukaan asioitani esittänyt, mutta enpä nyt ymmärrä.
X
Ilmoita asiaton viesti
Blogissasi on kohta, joka alkaa näin:
– – –
7. In terms of settlement on the [West] Bank, we are trying not to admit that here too it is a matter of “occupied territory”.
Mihin tämä liittyy? Kuka näin sanoo ja milloin? Mitä tekee numero 7?
Ilmoita asiaton viesti
Hamasin puheenvuoroon siihen ei löydy perusteluja
Ilmoita asiaton viesti
Perustelepas Nahkamäki näkemyksesi.
X
Ilmoita asiaton viesti
Nytpä en osaa sanoa, miten B on muuttunut numeroksi 7, mutta B sen pitää olla.
https://www.militarycourtwatch.org/files/server/file48485.pdf
X
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, onko vika minussa, mutta riippumatta siitä, onko siinä 7 vai B, en saa edelleenkään selvää, kenen tekstiä tuo on. (Israelin jonkun pääministerin? Kenen???)
Ilmoita asiaton viesti
Nurmes ja palestiina, mikä lie se yhdistävä tekijä? Junat nyt ei ainakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noh, Nurmes ja Lieksahan ovat saamelaisten (luultavasti nykyisten kolttien) entistä aluetta, jonne karjalaiset tunkeutuivat (tosin elo oli sopuisaa) ja sitten savolaiset tulivat ekspansionistisen verotuspolitiikan takia (uusi savu sai 30 vuotta verovapaata). Eli Nurmes ja Lieksa ovat Suomen Palestiina! Siinä oli sortoa ja sortovallan laillistamaa maaomaisuuden anastusta mukana. Ja karjalaisistakin sai tapporahan.
Historia näkyy paikkojen nimissäkin. Koltansaamen njormm merkitsee rantaluhtaa, vedessä olevaa heinikkoa tai vesiheinää. Voikin olla, että paikalle tulleet karjalaiset vain sopeuttivat nimen nurmes-muotoon, kanssaelo kun oli rauhanomaista. Mainittakoon, että Lieksa on itse asiassa sama kuin Nurmes etymologisesti, pohjoissaamen leakša ja koltansaamen leähšš tarkoittaa soista laaksoa tai heinää kasvavaa kosteikkoa. Lieksassahan semmoinen alue löytyy Lieksanjoen kiemuroista.
Alueella on muutenkin saamelaisjälkiä, esim. Vieki (vyege tai vuoika, joka viittaa virtapaikkaan, salmeen tai uomaan. Saamelaiset kun liikkuivat paljon, he saivat vaikutteita indogermaaneilta, on ehkä tullut ”wake” -sanasta, ”hereillä, liikkeellä”), Kuottuun-niemi (*kuotkōj, joka tarkoittaa kannasta eli kapeaa maa-aluetta kahden vesistön välillä, vertaa suomen ”kautta”), Vuotsu (vuohčču: kapea suotyyppi tai suo-oja), Kuohatti (kuohat: kuohuva virtapaikka), Juuka: (johka, juuhâ: joki). Ja juuka == joki ihan samalla tavalla kuin suomi == saami. Sitä on vain hankala mennä tunnustamaan.
Saamelaisneuvosto onkin lähettänyt YK:hon esityksen, jonka mukaan Pohjois-Pohjois-Karjala (Juuka, Nurmes, Lieksa) annettaisiin saamelaisille reparaatioina. Lappi ei kelpaa saamelaisille enää, sillä se on todennäköinen sotatoimialue, jonne ei kannata investoida.
Mutta Pohjois-Pohjois-Karjala joutaa, koska raja on suljettu ja on ikään kuin siinä avautuisi Tyyni Valtameri ilman satamia. Eikä sinne kannata vetää eurooppalaisia raiteita, revitään kiskot raja-aidan tarpeiksi. Pohjois-Pohjois-Karjala on uskomaton, melkein luoksepääsemätön peräpohjukka, jossa ei muu elä kuin poro. Ja maa olisi tuottoisampaa kuin Lapissa, jäkälää tulisi enemmän ja porot olísivat paremmin suojassa metsissä.
Annetaan siis historian voimien toimia luonnonmukaisella tavalla! Porot takaisin ja lantalaiset xittuun! Jaetaan ensin Suomi kahtia, ne jotka ovat puolesta ja ne jotka ovat vastaan. Tehdään niin kuin Israelissa. Lappalaisten exodus on ohi ja valittu kansa palaa takaisin luvattuun maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Hynynen ja Uuden Suomen blogi, mikä lie yhdistävä tekijä? Junat nyt ei ainakaan.
X
Ilmoita asiaton viesti
Ensin kiitos siitä, että olet kahlannut aineistoa läpi, ja tuonut sitä esiin.
|
> On jo korkea aika toteuttaa YK:n Palestiinan jakoehdotuksen idea vuodelta 1947 kokonaisuudessaan; puolitiehen jättö on jo tuottanut aivan liikaa kärsimystä kaikille osapuolille.
|
Suomen virallinen ajatus siitä, että kahden valtion malli olisi hyvä ratkaisu, on periaatteessa ihan ok. Tilanne taitaa kuitenkin olla se, että asianosaiset itse eivät oikein usko siihen, eivätkä aja sitä.
|
Israelissa on ollut huomattava määrä tukea kahden valtion ratkaisulle, mutta lokakuun seitsemännen hyökkäyksen jälkeen mielialat ovat muuttuneet. Monikaan ei pidä Palestiinan täyden itsenäisyyden, ja siihen liittyvän vapaan varustautumisoikeuden antamista mahdollisena siksi, että tuo olisi aivan liian vaarallista Israelille, ja vain avoin kutsu Hamasille ja muille valmistella seuraavaa hyökkäystä Israelia vastaan.
|
Palestiinalaisille kahden valtion malli, ja tehdyt jakoehdotukset eivät ole tähän saakka kelvanneet. Jos kaikki palestiinalaiset olisivat valmiita tunnustamaan Israelin valtion pysyvän olemassaolon oikeuden, ja lopettamaan kaiken väkivallan, asia voisi edetäkin, mutta tuolla tiellä emme vielä ole. Elämme ehkä vielä pitkään tilanteessa, jossa sotilaallinen voima ratkaisee. Lähi-idässä peli on Suomen toiveita kovempaa, eikä kukaan usko kauniisiin toiveisiin ja rauhantahtoon.
|
Tuolla perusteella Suomi voi kyllä halutessaan pitää kahden valtion mallia toivotuimpana pitkän tähtäimen ratkaisuna, mutta pitää ymmärtää, että tämä hetki, Hamasin hiljattaisen hyökkäyksen jälkeen, ei ole ehkä paras aika ehdottaa ja vaatia tuollaista. Suomi voi kyllä tehdä työtä sen eteen, että jonkinlainen kahden valtion, tai muu rauhanomainen ratkaisu tulisi mahdolliseksi joskus tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tuo ei näytä olevan vielä lähellä, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa, jos aseet ensin vaikenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomin.Valtosen edellinen 2:n valtion mallin julkinen kannatus ns. New Yourkin julistuksen yhteydessä palautettiin valiokunnassa Suomen pitkäaikaiseen linjaan kysymyksessä, eli että asia hoidetaan kahdenpuolisten neuvottelujen sisällä osapuolten kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan asian tosiaan pitäisi edetä. Oslon sopimuksissa Länsirannan hallinto jaettiin Israelille ja palestiinalaishallinnolle. Neuvotteluiden piti jatkua osapuolten välillä tuosta eteenkin päin, mutta ajauduttiin kuitenkin taas, jälleen kerran, väkivaltaisuuksien tielle. Tilanne on taas uusi, mutta toivotaan, että väkivalta vähenee, ja päästään taas jossain vaiheessa alkuun nykyistä rauhanomaisemman tulevaisuuden suunnittelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Luin äsken mielenkiintoisen kirjan. Se on Shlomo Venezian kirja Sonderkommando alaotsikolla Tarinani Auschwitzista. Venezia oli 21-vuotias joutuessaan Auschwitzin keskitysleirille. Hänestä tehtiin sonderkommando-vanki, jonka tehtävän oli hävittää kaasukammioissa tapettujen ruumiita. Näistä vangeista selvisi hengissä vain muutama henkilö ja Shlomo Venezia oli yksi heistä.
Natsien noin kuuden miljoonan juutalaisen murhaaminen holokaustin aikana vuosina 1933-1945 vaikuttaa politiikkaan myös tänä päivänä. Israel ei tule koskaan saattamaan itseään tilanteeseen, jossa sama olisi mahdollista toistua.
Viisautta yli 2000 vuoden takaa. Roomalainen kirjailija Publilius Syrus on sanonut ”Luottamus on kuin ihmisen sielu; kun se on kerran lähtenyt, ei se enää palaa.” Näin on käynyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä kahden valtion mallin suhteen. Siitä piti huolen Hamas ym. hyökkäyksessään Israeliin 7.10.2023. Siinä tapettiin 1139, haavoittui 4800 ja panttivangeiksi otettiin noin 250 ihmistä. Mikään tervejärkinen kansa ei halua naapurikseen maata, joka voisi tehdä saman uudelleen.
Mitä Palestiinan valtion tunnustamiseen muutoin tulee, niin Palestiinan Center for Policy and Survey Researchin (PCPSR) tekemän viimeisimmän kyselyn mukaan kahden valtion mallia vastaajista kannattaa 44 % ja sitä vastustaa 50 %. Saman tutkimuksen mukaan ”Huomattavat 83 % uskoo, että Palestiinan itsehallinnon instituutioissa esiintyy korruptiota, ja 65 % kuvailee nyt PA:ta taakkana eikä saavutuksena.”
https://pcpsr.org/en/node/1014
Ilmoita asiaton viesti
Paradoksaalisinta tässä kaikessa on että Zionistit jotka petasivat juutalaisvaltiota Britannian Palestiinan mandaatin alueelle eivät koskaan eläneet holokaustin uhan alla. Näitä Zionisteja ei kiinnostanut Euroopan juutalaisten kohtalo natsien kynsissä, agendalla ainoana merkityksellisenä asiana oli saada aikaan juutalaisvaltio hinnalla millä hyvällä. Irvokkainta on että nämä Zionistit valjastivat natsien uhrien muiston oman poliittisen propgandansa käyttöön ja jopa varastivat rahat jotka Länsi-Saksa suostui maksamaa korvauksena natsien vainoista kärsineille leireiltä hengissä selvinneille. Nämä rahat oli tarkoitettu näiden ihmisten kuntoutukseen. Zionistit rakensivat niillä infrastruktuuria, pistivät pystyyn holocaust museoita ja hankkivat aseistusta jonka avulla he kykenivä sementoimaan asemansa ryöstämällään Lähi-idän maakaistaleella.
Hyi helvetti mitä porukkaa
Ilmoita asiaton viesti
Tässä yksi historiallisiin tapahtumiin perustuva näkökulma Länsirannnan kansainväliseen statukseen.
|
Juutalaisilla on vahva ja pitkä historiallinen yhteys tuohon alueeseen, mutta heitä on välillä potkittu pois. He ovat olleet pitkään vain yksi vähemmistö tuolla alueella, ennen 1800-lukua, jolloin heidän määränsä kääntyi taas nousuun.
|
Arabit ovat olleet alueella pienen vähemmistön asemassa jo ennen islamin syntyä, ja siihen liittyviä arabivalloituksia. Tuon jälkeen arabien läsnäolo on ollut pysyvää, ja islam alueen enemmistöuskonto.
|
Kansainvälisen statuksen arviointi kannattaa kuitenkin ehkä aloittaa vasta Ottomaanien valtakunnan ajoista. Nuo aiemmat vaiheet ovat ehkä enemmän vain viittaus moraaliseen oikeuteen, ja vahvoihin intresseihin.
|
Ottomaanit pitivät tuota aluetta hallussaan kauan, kunnes ensimmäisen maailmansodan tienoilla koko valtakunta luhistui, ja alue päätyi brittien mandaatiksi Kansainliiton päätöksellä. Britit halusivat kuitenkin lopulta eroon tuosta (konfliktiherkästä) mandaatistaan, ja YK teki ehdotuksen jakaa mandaatin jäljellä oleva osa (Transjordania oli erotettu mandaatista arabeille jo vähän aiemmin Jordaniaksi) juutalaisten ja arabien kesken. Israel julistautuikin itsenäiseksi (1948). Arabivaltiot ja paikalliset arabit eivät hyväksyneet YK:n ehdotusta eivätkä Israelin valtion syntyä, vaan aloittivat sodan. Sodan seurauksena Länsiranta jäi Jordanian haltuun. Jordania liitti alueen itseensä, mutta tuo ei saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. Vuoden 1967 sodassa Israel valloitti alueen itselleen Jordanialta, mutta ei ole kuitenkaan liittänyt aluetta muodollisesti itseensä. Tuon jälkeen tärkeimmät Länsirannan tilannetta hahmottelevat sopimukset ovat olleet Oslon sopimukset, joissa Israel ja alueen palestiinalaiset sopivat Länsirannan hallinnosta. Neuvotteluiden piti jatkua tuonkin jälkeen, mutta väkivaltaisuudet puhkesivat uudelleen, eikä mitään uutta ole tuon jälkeen sovittu.
|
Länsirannan kansainvälinen status on siis edelleen epäselvä. Israel sai alueen haltuunsa sodassa, mutta Jordania ei vaadi aluetta enää itselleen takaisin (eivätkä aiemmatkaan vallanpitäjät). Paikallisilla palestiinalaisilla on vahva kiinnostus alueeseen. Israel ei ole liittänyt sitä itseensä, mutta on kuitenkin myös kiinnostunut alueesta (paljolti siksi, että Juudea ja Samaria liittyvät vahvasti juutalaisten historiaan). Jossain mielessä Länsiranta on Israelin kontrolloima territorio, jonka tulevaisuudelle ei tunnu löytyvän toimivia ratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti