Sanna Vauranoja – oikeassa olet! Meillä olisi ollut mahdollisuus johtaa tiedolla sotepe-uudistusta Suomen NUTS-suuralueilla

Sanna, ihan oikeassa olet, ja meillähän o l i s i ollut mahdollisuus j o h t a a  t i e d o l l a eli nimenomaan (tilasto-)tiedolla Suomen NUTS-suuralueilta.

–

Ks. alla US Puheenvuoro jo keväältä 2018..

”Lasse Lehtoselle: sote-profiloinnin tilalle ”palkka tehdystä työstä” -periaate”:

”Lasse Lehtoselle, ja toki kaikille muillekin – mitä olisitte mieltä tästä?

–

”Luodaan korvaava vaihtoehto sotepisteytykselle ja -profiloinnille:

Luodaan sellainen sotejärjestelmä maahamme, jossa kaikki sote-toimijat ja sote-palveluja tarjoavat firmat laskisivat vain tehtyjä hoitotoimenpiteitä tietyin yksikköhinnoin ja laskuttaisivat ne sitten omalta maakunnaltaan jälkeenpäin esim. puolivuosittain.

Esimerkkinä näin:

Ajatellaan, että maakunta- ja sote-uudistus olisi jo totta ja tietty sote-toimija (jälj. sote-firma) on tehnyt oman maakuntansa asukkaille (ja kesämökkiläisille*) puolessa vuodessa 350 lonkkaleikkausta. Ko. sama sote-firma samalla puolen vuoden ajalla olisi tehnyt kaihileikkauksia 150 kpl ja flunssapäivystyksiä 500 kpl.

Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen ko. sote-firma laskuttaa omaa maakuntaa 350 kpl:sta lonkkaleikkauksia, 150 kpl:sta kaihileikkauksia ja 500 kpl:sta flunssapäivystyksiä – eli laskuttaa maakuntaa vain tekemänsä hoitotyön mukaan.

Miten tämä olisi mahdollista?

Meidän tulisi siis ensiksi miettiä ja määrittää vain kunkin em. toimenpiteen hinta osaksi yksittäiselle kansalaiselle ns. asiakasmaksuna ja osaksi maakunnille ”hoitomaksuna” ja vieläpä niin, että tasa-arvoisesti huomioon ottaisimme maantieteellisesti pitkänmuotoisen maamme.

Maksaisiko yksittäinen kansalainen omasta lonkkaleikkauksestaan ehkä 150 euroa itse ja loput maksaisi asukkaan oma maakunta sote-firman laskuttaman laskun mukaan? Kaihileikkauksessa yhden silmän kaihileikkauksen asiakasmaksu voisi olla 75 euroa ja flunssapäivystyksessä 15 euroa. (Tämä vain esimerkinomainen esitys).

Jos toimitaan edellä kerrotulla tavalla, niin näin ei tarvitsisi viedä sairastavuutta ja annettuja hoitoja asiakaskohtaisesti henkilökohtaiselle tasolle profiloiden ja sote-pisteyttäen lainvastaisesti asiakkaita. Samalla sote-firmat saisivat antamistaan hoidoista vain niille etukäteen määritellyt ”taksat” osaksi potilaalta itseltään kohtuullisena asiakasmaksuna ja suurimmaksi osaksi hoitomaksuna asiakkaan (ja kesämökkiläisen*) oman maakunnan maksamana.

Tuntuisi ihan maalaisjärkisesti ajatellen niin, että yksittäiselle sote-firmalle ei ole väliä millaisen sairastavuusprofiloinnin omaava asiakas heiltä saa hoitoa, jos ko. sote-firma saa antamastaan hoidosta itselleen sopivan ja sovitun korvauksen.

Ja maakunnan saama hyöty olisi se, että se voisi näin budjetoida ja suunnitella oman maakunnan alueella tapahtuvat hoidot paremmin etukäteen:

Helposti voidaan jo nyt ajaa tilastoista esiin eri terveyden- ja sairaanhoidon hoitotoimenpiteet kunkin maakunnan, kunnan ja hoitolaitoksenkin osalta. Kenenkään tietosuojan alaisia yksilökohtaisia potilastietoja ei tässä kohtaa tarvitsisi käsitellä lainkaan, koska tiedoista ei muodostuisi henkilörekistereitä vaan hoitotoimenpiderekistereitä ja -tilastoja.

Ja oma ehdotukseni on edelleen, että edellä kerrottuun sote-toimintatapaan – ”palkka vain tehdystä työstä” – paras toteutustapa olisi vain viisi maakuntaa, esim. NUTS-suuralueet: Länsi-Suomi (1 380 365), Helsinki-Uusimaa (1 655 624), Etelä-Suomi (1 157 001), Pohjois- ja Itä-Suomi (1 290 651) ja Ahvenanmaa (29 489). Suluissa väestömäärä 31.12.2017.

Ottakaapa rohkeasti kantaa! 🙂

PS. *ns. kaksoiskuntalaisuutta ja sen tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia tulisi tässä yhteydessä tuumia vielä lisää… Jospa kesämökkiläiset saisivatkin hoidattaa vaivansa myös omilla mökkipaikkakunnillaan – tasaisiko se markkinoita ja palveluita valtakunnallisesti niin, että myös pienillä paikkakunnilla sotepalvelut säilyisivät? (tekstin tummennukset tässä lisättynä)

–

Lähde

—

Ks. NUTS 2024, 1-3 (voimassa 2024-2026) 2026

—

”NUTS -luokitus on hierarkkinen alueluokitus. Siinä kukin jäsenvaltio jaetaan NUTS 1 -tason alueellisiin yksiköihin (3-merkkiset tunnukset), jotka jaetaan NUTS 2 -tason alueellisiin yksiköihin (4-merkkiset tunnukset), jotka puolestaan jaetaan edelleen NUTS 3 -tason alueellisiin yksiköihin (5-merkkiset tunnukset). Kussakin jäsenvaltiossa voi olla yksityiskohtaisempia hierarkkisia tasoja, jotka jakavat edelleen NUTS 3 -tason ja, joista päättää kyseinen jäsenvaltio.

NUTS -alueiden muodostamiseen on asetuksessa määritelty seuraavat alueiden keskimääräiset väestölliset raja-arvot:

Aluetaso minimi maksimi
NUTS 1 3 milj. 7milj.
NUTS 2 800 000 3 milj.
NUTS 3 150 000 800 000
NUTS alueiden määrittelyssä tulee asetuksen mukaan suosia hallinnollisia alueita ja muuten maantieteellisesti määriteltyjä alueita.

Alueiden nimistä ja koodeista:

Eri maiden joillakin alueilla voi olla sama nimi. Tällaisten alueiden nimiin on lisätty tunnistamisen helpottamiseksi maan nimen ensimmäinen kirjain.

Eräät alueet esiintyvät useammalla NUTS -tasolla, kuten esimerkiksi Luxemburg, joka esiintyy sekä maana että tasoilla 1, 2 ja 3. Tällöin alueelle annetun koodin loppuun lisätään 1-2 nollaa kuvaamaan eri NUTS -tasoja. Suomessa tällaisia alueita on yksi, Ahvenanmaa/Åland, joka esiintyy tasoilla 1, 2 ja 3:

FI2 Ahvenanmaa/Åland – NUTS 1
FI20 Ahvenanmaa/Åland – NUTS 2
FI200 Ahvenanmaa/Åland – NUTS 3.

NUTS-luokitus ja Suomen kansalliset aluekoodit:

Vuoden 2018 alussa voimaantuleva NUTS 2016 alueluokitus on voimassa 2018-2020. Vaikka kansalliset vastaavat aluejaot muuttuisivat tänä aikana NUTS -aluejako ei muutu.

NUTS -luokituksen taso 1 vastaa Suomen kohdalla jakoa Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan. NUTS 2 -taso vastaa kansallista suuraluejakoa ja NUTS 3 maakuntajakoa. NUTS -luokitus on voimassa vähintään kolme vuotta kerrallaan.

Suomalaisissa tietojärjestelmissä ja tilastoinnissa käytetään kansallisia aluekoodistoja, esim. Digi- ja väestötietoviraston antamaa kuntanumerointia ja kansallisia maakuntakoodeja. NUTS -alueluokitusta käytetään Euroopan unionin tilastovirastoon Eurostatiin lähetettävissä tilastoissa. (tekstin tummennukset omia)

Lähde

—