Puheenvuoro-blogit
Parranpärinää Ilmatieteen laitoksen avoimen datan hakutoiminnoista, osa 5 – ITL vastaa
Tämä ITL:n vastaus liittyy siihen, miksi avoimen datan haulla ei saa suoraan ilman lämpötilan minuuttitietoja eli todellisen havaintovälin arvoja, joiden joukosta pitäisi löytyä niin tuntiminimit- ja maksimit kuten myös hellerajan ylitykset.
Latasin tämän vuorokauden ensitunnit Tikkakoskelta sillä ”todellisella havaintovälillä”, mikä on tällä hetkellä saatavilla sekä parin ensimmäisen tunnin ylimmät ja alimmat arvot (taulukon kaksi oikean reunan saraketta).
Tästä näkee, että minimi- ja maksimiarvoja ei löydy keltaisella ja oranssilla värjätyistä taulukon osista vastaavien tuntien kohdalta. Tämä johtunee siitä, että ne eivät ole osuneet niiden tasakymmenminuuttisten hetkien kohdalle, mitkä ovat ilmaista avointa dataa. Tästä seuraa se, että sellaisia hellerajojen ylityksiä tulee tulevaisuudessakin olemaan, joiden arvoja ei löydy ”alkuperäisen mittausvälin arvojen” joukosta. Ne yhden arvon hellerajojen ylitykset saattavat löytyä, jotka osuvat tasakymmenminuutille. Ilmainen avoin data on siis peukaloitua dataa.
ITL:N sivujen selite ei ole synkronissa käytännön kanssa.
”Mitä tarkoittaa alkuperäinen havaintoväli?
Havaintoja on tehty vuosien saatossa ihmisten ja nykyään yhä enemmän myös automaattisten mittareiden toimesta. Ihmiset ovat tehneet havaintoja pääsääntöisesti harvemmin, kolmen tai kuuden tunnin välein.
Automaatit tuottavat nykyään havaintoja jopa minuutin välein. Valitsemalla alkuperäinen havaintoväli, saat kaikki havainnot käyttöösi huolimatta siitä mikä mittausten aikaväli on kulloinkin ollut käytössä.”
Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus-kysymyksia-ja-vastauksia
Tämä tässä blogissa esitetty vastaus ei ole ensimmäinen asiaan liittyvä, vaan keskustelun tulos, kun minä en ole niitä ensimmäisiä standardivastauksia hyväksynyt ja olen maanvaivana kysynyt tarkennuksia.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Minusta on tuntunut kaikenaikaa, että nämä lentoasematiedot ovat palvelutotantoa näitä tietoja tarvitseville määrätyllä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Lentoasemilla on ollut aikaisemmin usein 2 mittausasema, joista toisesta on vastannut ITL ja toisesta Finavia. Nyt mittausasemat on ”yhdistetty” ja lentoasemien tiedoissa on vain yksi data saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö näiden desimaalien pilkunnu… Öh siis sijasta olisi mielekkäänpää katsoa ilmastonmuutosta vakuutusmyyjän kannalta? Siis mikä on riskin toteutumis oletus ja ”vakuutuksen” hinta suhteutettuna tapahtuneen vahingon kustannuksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Ole hyvä vaan, ei sinua kukaan estä.
Ilmoita asiaton viesti
No mutta kiitos, lähdetkö mukaan ajatusleikkiin?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, mutta en lähde. Siitä asiasta kiinnostuneet saavat spekuleerata omin voimin.
Ilmoita asiaton viesti
Selvä, desimaalimies vs. suurten linjojen kannattaja ei siis löydä yhteistä mielenkiintoa.
Ilmoita asiaton viesti
Helstamon ei kannata alkaa kinaamaan Niemen kanssa desimaaleista, sillä Niemi on tehnyt toimivia mittausjärjestelmiä mm prosessiteollisuuteen. Lisäksi minä olen aivan varma, että Niemi tietää, milloin desimaalien lukumäärällä on merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos puolustuksesta, mutta pidin Helstamon kirjoituksia lähinnä leikillisenä haastamisena.
Ilmoita asiaton viesti
Helstamo on kyllä hyvä kynästään ja kirjoittaa mielenkiintoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
ITL on laittanut lähes kaikkien asema- tai kenttä-alkuisten tiedot on laitettu 10-minuutin moodiin, paitsi Pyhtään lentokentän arvot, jotka toistaiseksi saa 1 minuutin aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tunnustuksesta ja todellakaan en matemaattisesti lahjattomana ja lyhytjännitteisenä ala kinaamaan desimaaleista, mutta minua kiinostaa esimerkiksi ilmastoasioissa riskitaso.
Ilmoita asiaton viesti
Aika nopeaa oli lämpötilan lasku Pyhtään lentokentällä 11.7.
2026 7 11 19:57 27,8
2026 7 11 19:58 27,7
2026 7 11 19:59 27,1
2026 7 11 20:00 25,5
2026 7 11 20:01 24,5
2026 7 11 20:02 23,8
2026 7 11 20:03 23,4
2026 7 11 20:04 23,1
2026 7 11 20:05 22,8
2026 7 11 20:06 22,7
2026 7 11 20:07 22,6
2026 7 11 20:08 22,5
2026 7 11 20:09 22,4
2026 7 11 20:10 22,3
2026 7 11 20:11 22,2
2026 7 11 20:12 22
2026 7 11 20:13 21,9
2026 7 11 20:14 21,7
2026 7 11 20:15 21,6
2026 7 11 20:16 21,5
Auringon lasku oli siellä kello 22:33, mutta tuossa 20 min ajanjaksolla lasku oli yli 7 astetta.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan minulla oli työkaveri, jonka diplomityö liittyi revontulitutkimukseen.
Kun hän oli käymässä Lapissa mittausasemalla, niin eipä muistanut, että mittausaseman ovea ei saa tömäyttää voimaakkasti kiinni, sillä mittaavat piirturit reagoivat tärinään, niinpä tuosta sitten piirturin paperiin piirtyi voimakas maanjäristys.
Että kukapa varmasti tietäisi, miten säämittausasemilla voidaan vahingossa ja tietämättään aiheuttaa mittausvirhettä.
Ilmoita asiaton viesti
Nopein muutos 2 min aikana 2.6 ° 19:59–20:01 .
Ilmoita asiaton viesti
Aika mielenkiintoista toi, ” tihea data muuttui maksulliseksi asiakastuotteeksi, eikä siten ole enää
saatavissa Avoimen datan rajapinnasta tai hakupalvelusta.”
Tämä laitos kuitenkin elää verorahoilla joten se data on jo maksettu.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Kuka siitä minuutttidatasta maksaa ja kuinka paljon, olisiko Foreca mahdollinen asiakas?
Kun tuolta tuntidatasta saa irti sekä kuumimman että kylmimmän arvon, niin sillä saa ne helle ja pakkasennätykset kiinni, mutta tuleeko se liian myöhään, koska ne saa vasta tunnin tullessa täyteen, mutta minuuttidatan saa nopeammin. Sillä saa taas hektisessä klikkauskulttuurissa etulyöntiaseman.
Ilmoita asiaton viesti