Uustomismi – kun moraali ei mahdu protokollaan

Uustomismi on 1800-luvulla syntynyt pyrkimys elvyttää Tuomas Akvinolaisen filosofiaa modernissa maailmassa. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen mutta nykyajalle hankala: todellisuus, ihmisluonto ja moraali eivät ole kokonaan ihmisen päätettävissä.

Uustomismin mukaan ihmisellä on luonto ja sille ominaisia päämääriä. Tästä seuraa teleologinen näkemys: hyvä elämä on sellaista, joka toteuttaa ihmiselle ominaisia päämääriä ja hyveitä. Moraali ei siten ole vain sääntöjen noudattamista.

Tässä uustomismi törmää nykyiseen protokollamoraaliin. Protokollamoraali kysyy: Mitä sääntö sanoo? Uustomismi kysyy: Mikä tässä tilanteessa on hyvää ja miksi?

Sääntö voi olla tarpeellinen, mutta täydellisesti noudatettu sääntö ei vielä tee teosta moraalisesti hyvää. Tarvitaan harkintaa, oikeudenmukaisuutta, kohtuullisuutta, rohkeutta ja käytännöllistä viisautta.

Luonnollisen lain ajatus vie saman vielä pidemmälle: laki ei muutu moraalisesti hyväksi vain siksi, että enemmistö on sen hyväksynyt. Valta ei tee totuutta eikä hallinnollinen päätös tee moraalia.

Siksi uustomismi tarjoaa kiinnostavan vastavoiman ajatukselle, että ihminen voidaan määritellä kokonaan yhteiskunnallisten konstruktioiden, sääntöjen ja asiantuntijajärjestelmien kautta.

Sen varsinainen viesti on lopulta varsin yksinkertainen:

Ihmisellä on luonto. Elämällä on päämääriä. Hyvä ja paha eivät ole vain mielipiteitä. Ja moraalia ei voi ulkoistaa protokollalle.

Ihmisen on ajateltava itse.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uustomismi

Pertti

TTK Jyväskylän yliopistosta.
Entinen kotikunta Korpilahti.
Harrastukset: lukeminen, shakki, liikunta.
Alat: tutkimus, opetus.
Ei aktiivipalveluksessa.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu