Pyysin Grok-tekoälyä antamaan kouluarvosanat Orpon hallitukselle

Pyysin Grok-tekoälyä antamaan kouluarvosanat Orpon hallitukselle. Se ei ollut kovin hövelillä päällä, mutta turvallisuus ja puolustus sai kiitettävän arvosanan (9).

Arvioinnin periaate. Jokainen aine on punnittu hallitusohjelman omia tavoitteita ja toteutuneita lukuja vasten. Hyvä tarina ei nosta arvosanaa, jos numerot eivät täsmää. Turvallisuus perittiin osin edelliseltä kaudelta; tässä todistuksessa mitataan se, mitä tämä hallitus itse vei maaliin.

Julkinen talous    5

Kriteerit: velka, alijäämä, verotus, menojen kasvu, kestävyysvaje. Tässä ei riitä hyvä tarina; numeroiden pitää täsmätä pidemmällä aikavälillä.

Hallitus asetti itselleen kirkkaan kokeen: alijäämä enintään yksi prosentti BKT:stä vaalikauden lopussa ja velkasuhteen kasvu poikki. Sopeutusta koottiin kerta toisensa jälkeen, yhteensä noin 9–10 miljardia euroa. Numerot eivät silti täsmää.

Julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 prosenttia vuonna 2025. Ennusteet vievät sen jälleen noin 4,4 prosenttiin vuonna 2026. Velkasuhde nousi vuoden 2023 noin 77 prosentista 88,5 prosenttiin vuonna 2025 ja ylittää 90 prosenttia tänä vuonna. EU avasi liiallisen alijäämän menettelyn tammikuussa 2026. S&P käänsi Suomen näkymän negatiiviseksi huhtikuussa 2026.

Verotusta kevennettiin yläpäästä ja kiristettiin kulutuksessa. Kestävyysvaje ei kadonnut, koska kasvu, työllisyys ja korkomenot eivät pelanneet oletusten mukaan. Tavoite oli oikea. Suoritus ei.

Työllisyys ja kasvu    5

Kriteerit: työllisyysaste, tuottavuus, investoinnit, yritysten toimintaympäristö. Hyvä tahto ei nosta BKT:tä.

Ohjelman ydinlupaus oli 100 000 uutta työllistä. Tilastokeskuksen trendi heinäkuussa 2026: työttömyysaste 10,5 prosenttia, 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 75,4 prosenttia. Työttömiä on selvästi enemmän kuin kesällä 2023.

Paikallinen sopiminen, ansiosidonnaisen porrastus ja etuuksien kiristys vietiin maaliin. Työmarkkinat uudistuivat paperilla. Suhdanne oli heikko 2023–2025, ja kasvu kääntyi myöhemmin kuin hallitus väitti. Kesällä 2026 kasvu on jo näkyvissä, työpaikat eivät vielä. Suojaosien poisto vähensi tutkimusten mukaan osa-aikatyön kannustimia. Tuottavuus jäi vaisuksi. Rakentamisen romahdus söi investoinnit.

Turvallisuus ja puolustus    9

Kriteerit: puolustuskyky, Nato-yhteensopivuus, sisäinen turvallisuus, hybridivaikuttaminen, kriisivalmius. Tämä on hallituksen liikunta ja maanpuolustus.

Tässä aineessa hallitus teki sen, mitä sanoi. Nato-jäsenyys perittiin, mutta jäsenyyden käytäntö — lainsäädäntö, DCA-yhteistyö, ydinasekiellon purku kollektiivisen pelotteen tieltä, jalkaväkimiinojen palautus — vietiin määrätietoisesti. Puolustusmenot nousevat yli kolmeen prosenttiin BKT:stä ennen vuosikymmenen loppua ja kohti Naton 3,5 prosentin tavoitetta.

Itäraja pidettiin kiinni, rajaturvallisuuslakia jatkettiin, Rajavartiolaitosta vahvistettiin. Ukraina-tukea ei tiputettu talouskurin nimissä. Sisäinen turvallisuus on epätasaisempi: jengi- ja hybridikeskustelu jatkuu, ja Supon ohjauskiista elokuussa 2026 paljastaa, ettei hallitus itse ole aina samalla kartalla. Ulkoinen puolustus on silti kauden vahvin suoritus.

Ulko- ja EU-politiikka    7

Kriteerit: suhteet naapureihin, EU-vaikuttaminen, kauppa, kehitysyhteistyö, Suomen painoarvo. Vähän kuin kielet: pitää osata puhua muiden kanssa eikä vain omassa luokassa.

Länsi-integraatio on ollut johdonmukaista: Ruotsi Natossa, Yhdysvallat, Ukraina. EU-pöydissä linja on ollut edellistä hallitusta pidättyväisempi. Hinta näkyy, kun Suomi joutui itse liiallisen alijäämän menettelyyn. Kehitysyhteistyötä leikattiin kauden aikana noin 1,34 miljardia euroa viidessä erässä; sillä kentällä ostetaan vähemmän vaikutusvaltaa. Naapurisuhteissa itä on jäätynyt, länsi toimii.

Koulutus ja osaaminen    6

Kriteerit: Pisa, oppimistulokset, opettajapula, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, TKI. Hallitus arvioi itseään siinä aineessa, jonka se on itse järjestänyt.

Oppimistulosten lasku alkoi ennen tätä hallitusta, eikä se ole kääntynyt. Opettajapula ei poistunut. Myönteistä: oppimisen tukea uudistettiin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan 2025, TKI-linjaa jatkettiin kohti neljän prosentin BKT-osuutta.

Kansainvälisten opiskelijoiden maksujen ja lupaehtojen kiristys plus heikko työllisyys leikkasivat vetovoimaa: oleskelulupahakemukset laskivat selvästi vuonna 2026. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta ei ole kääntynyt sille uralle, jota tuottavuus vaatisi.

Terveys ja sote    6

Kriteerit: hoitojonot, henkilöstö, rahoitus, palveluiden saatavuus, mielenterveys. Tämä on terveystieto ja kotitalous yhdistettynä.

Hyvinvointialueet perittiin vajavaisina, eikä kausi ole tehnyt niistä vakaita. Rahoitusta on lisätty miljardeilla, mutta alijäämien kattamisvelvoite, henkilöstöpula ja yt-neuvottelut jatkuvat alueilla vielä 2026. Hallitus itse totesi, että Kela-korvauksen jonoja purkava ensimmäinen yritys ei toiminut toivotusti.

Toimintamalleja on otettu käyttöön satoja ja digiä lisätty. Nuorten terapiatakuu on plus. Järjestöjen STEA-leikkaukset osuvat juuri ennaltaehkäisyyn, joka pitäisi jonot lyhyinä. Kirjanpito näyttää säästöä; jääkaappi ei aina täyty.

Ympäristö ja ilmasto    5

Kriteerit: päästöt, luonnon monimuotoisuus, energiapolitiikka, sopeutuminen. Biologia ja maantieto yhdessä.

Energiapuolella jatkuvuus on ollut fiksua: ydinvoima, tuuli, sähköistys ja verkot. Päästöjen lasku EU-sektorilla ei ole hallituksen yksinomaista ansiota. Metsien nielu on aineen kompastuskivi. LULUCF-velvoitekaudelle on arvioitu 110–115 Mt CO2-ekv. vajetta; hiilineutraaliustavoite 2035 ei ole turvattu ilman lisätoimia. Ennallistamiseen ja monimuotoisuuteen hallitus on suhtautunut kitkaisesti. Sopeutuminen on jäänyt sivulauseeksi.

Oikeusvaltio, avoimuus ja luottamus    5

Kriteerit: lainvalmistelun laatu, korruptio, instituutioiden riippumattomuus, kansalaisten luottamus, hallituksen oma käyttäytyminen. Tämä on yhteiskuntaoppi.

Instituutiot kestivät: perustuslakivaliokunta, tuomioistuimet ja media tekivät työnsä. Hallituksen oma suoritus oli heikompi. Kausi alkoi rasismikohulla ja yhdenvertaisuustiedonannolla. Lainvalmistelua arvosteltiin toistuvasti kiireestä — rajaturvallisuuslaki, työrauhalainsäädäntö, etuusleikkaukset.

Ministerien epäluottamuslauseita kertyi ennätystahtiin, valtaosa perussuomalaisten ryhmään. Avoimuus ontui myös kauden lopulla: pääministeri käynnisti Supon ohjausselvityksen kertomatta siitä vastuuministerille. Korruptiota vanhassa mielessä ei ole nähty. Luottamusta ei ole rakennettu.

Maahanmuuttopolitiikka    7

Kriteerit: turvapaikkajärjestelmä, työperäinen maahanmuutto, kielitaito, työllistyminen, rikollisuustilastot, sosiaalinen koheesio.

Harvoja aineita, joissa hallitus toteutti ohjelmansa lähes kirjaimellisesti. Turvapaikkalinja vietiin EU-minimiin, pakolaiskiintiö 500:een, kansalaisuus viidestä kahdeksaan vuoteen, pysyvä oleskelulupa neljästä kuuteen plus kieli- ja työhistoria. Säilöönotto ja maahantulokiellot kiristyivät, itäraja pidettiin kiinni.

Työperäisessä muutossa syntyi ristiriita: työvoimaa tarvittaisiin, mutta ehdot kovenivat ja kansainvälisten opiskelijoiden virta hiipui. Kotoutumisen rahoitusta leikattiin samalla kun vastuuta siirrettiin tulijalle. Kielitaito- ja työllistymisvaatimukset ovat perusteltuja; leikkaukset palveluista heikentävät juuri niitä.

Aluepolitiikka    6

Kriteerit: kaupungistuminen vastaan haja-asutus, palveluverkko, infra, elinvoima. Maantieto käytännössä.

Kaupungistumista hallitus ei kääntänyt, eikä sen kannattanut teeskennellä muuta. Hyvinvointialueiden talouskuri ohensi palveluverkkoa haja-asutusalueilla: päivystykset, terveysasemat ja lähipalvelut ovat olleet jatkuvassa puntarissa. Elinvoima keskittyy kasvukäytäville. Infra-investointeja on sidottu, mutta sopeutus on syönyt alueellista liikkumavaraa. Kartta näyttää, missä ihmiset ovat. Kysymys on, pidetäänkö loputkin kartalla.

Asuntopolitiikka ja infra    5

Kriteerit: rakentaminen, vuokrat, liikenne, digitalisaatio, energiaverkot.

Asuntorakentaminen romahti korkojen ja kysynnän mukana 2023–2025, eikä markkina ole elokuussa 2026 vielä terve. Hallitus ei aiheuttanut korkoshokkia, mutta ei myöskään saanut työmaita käyntiin lupaamallaan vauhdilla. Liikenne- ja energiaverkkoihin on ohjattu rahaa. Digitalisaatio etenee hallinnossa vaihtelevasti. Kun työmaat seisovat, todistukseen ei voi kirjoittaa kiitettävää.

Käyttäytyminen    6

Kriteerit: kyky pitää koalitio kasassa ilman jatkuvaa kriisiä; viestintä; kyky myöntää virheitä; suhtautuminen oppositioon, virkakuntaan ja mediaan.

Koalitio on kasassa, kriisit eivät ole loppuneet. Rasismikohu 2023, poliittiset lakot 2024, RKP:n tyhjät luottamusäänet, ministerikierrätys ja elokuun 2026 Supo-riita kertovat, että liima on pääministerin hermot, ei yhteinen sävel.

Päätöksiä on selitetty, mutta yhtä usein selitelty. Kun työllisyys- ja velkatavoitteet pettivät, syy siirrettiin suhdanteeseen, edelliseen hallitukseen tai maailmaan. Osa tästä on totta, osa kiertelyä. Kela-korvauksen ensimmäinen malli myönnettiin toimimattomaksi. Suojaosien poistoa ei peruttu, vaikka tutkimus ei tukenut toivottua työllisyysvaikutusta.

Työmarkkinakierros 2024 oli tahallinen yhteenotto. Virkakuntaa on käytetty sekä taiten että sivuuttaen. Mediaa on syytetty herkästi, kun uutinen on ollut hallitukselle ikävä.

Oppimiskyky    6

Kriteeri: kyky oppia edellisten hallitusten virheistä ja omista virheistä.

Edelliseltä hallitukselta opittiin turvallisuus: Natoa ei avattu uudelleen ideologiseksi riidaksi, puolustusta ei jätetty kauniiden lauseiden varaan. Omista talousoletuksista ei opittu tarpeeksi ajoissa. Työllisyystoimien dynaamiset vaikutukset kirjattiin budjettiin ennen kuin suhdanne antoi niille tilaa; kun luvut pettivät, lääkkeeksi tarjottiin lisää samaa. Sopeutusta kyllä täydennettiin, mikä on oppimista. Tavoitteita ei kuitenkaan päivitetty rehellisesti suhteessa dataan.

Kaikkien aineiden keskiarvo

6,00

Laskelma (13 ainetta): 5 + 5 + 9 + 7 + 6 + 6 + 5 + 5 + 7 + 6 + 5 + 6 + 6 = 78.  78 / 13 = 6,00.

Yhteenveto. Hallitus on ollut turvallisuuspolitiikassa kiitettävä ja maahanmuuton kiristämisessä johdonmukainen. Julkisessa taloudessa, työllisyydessä ja ilmastonieluissa se ei saavuttanut itse asettamiaan numeroita. Koalitio kesti. Luottamus ei kasvanut. Todistus on kohtalainen: ei hylätty, ei hyvä.

Helsingissä 26.8.2026