Puheenvuoro-blogit
Vanhat tavat uudet kujeet
Vanhat tavat uudet kujeet
Kirjoittaja: Tarja Kaltiomaa
Kuvat: Tarja Kaltiomaa
Jatkuuko elämä, on tämän päivän (26.8.2026) filosofinen kysymys verkossa. Keskustelijoina on Vartija-lehdessä Timo Airaksinen ilmeisesti puolustamassa vanhoja barrikadeja ja Matti Taneli luomassa ja auraamassa toiveikkaampia näkymiä. Osallistuin keskusteluun omalla kommentillani (Vartija-lehti ja Facebook Filosofia.fi-ryhmä) seuraavasti:
26.8.2026 (Vartija-lehti Matti Taneli Subjektiivisia näkemyksiä vai perusteltua pohdintaa kuolemasta?)
Korkeasti oppinut jo vanhan iän saavuttanut henkilö melko vääjäämättömästi tuo julkiseen keskusteluun mielipiteensä elämän mahdollisesta jatkumisesta. Luin tämän artikkelin ja siinä on kerrottuna kuoleman jälkeisestä elämästä ja sen jatkumisesta tai päättymisestä. Kirjassani Kristillinen filosofia tuon esille myös nämä molemmat näkökohdat. Avaruuden, aika-avaruuden ja elämää maapallolla olevien näkökulmien esittäminen on artikkelissa kerrottu hyvin. Minunkin mielestäni, kuten edellä mainitussa kirjassani kerron, asia on niin, että tunnettu elämä maapallolla jatkuu siten kuin me ihmiset sen tuotamme: perhe, suku, uudet sukupolvet. Elämän laatu sen jatkumisen ja nykyisyyden osalta on sellaista millaiseksi ihmisinä sen teemme. Toisin sanoen tulevaisuus on sellaista, minkälaiseksi sen teemme. Sitä varten ja sen eri puolien ymmärrykseen olen kirjoittanut aiheesta kvalifysiikka uutena tieteen alana. Tämä on konkretiaa ja se on todellista elämää kuvaavaa ihmiselämän mahdollisuuksia kartoittavaa tietoa ja tiedettä. On tosiaan jo Stephen Hawkingin teoksissa kuvattuna aika-avaruus ja siten voidaan täällä todellisessa elämässäkin maapallolla ajatella aika-avaruuden sisältävän henkisperäisiä mahdollisuuksia, koska oman teoriani mukaan ihmiset ovat peräisin henkisistä maailmoista, joista uutta näkemystä edustaa kirjojeni maapallon ulkoista elämää koskevat kvalifysiikan näkemykset. Ihminen tarvitsee maan päällä uskonnon, ja siihen sisältyvän uskon ja toivon näkemyksen elämän pyhyydestä ja myös jatkuvuudesta. 26.8.2026 Tarja Kaltiomaa
Itse näen elämän jatkumisen puolesta valtavasti näkemyksiä, joita tämä ihmisten maailma tuottaa. Tänään koiraa ulkoiluttaessani kohtasin tällaisen elämän jatkumista puolustavan tilanteen maassa. Nappasin valokuvan, jossa näkyy samassa kuvassa ihmisten vanhat tavat ja uudet kujeet.
Oma näkemykseni kirjallisuuden avulla on vielä kuvaakin kauemmas menneisyyteen luotaava. Ennen vanhaan keskusteltiin kiivaasti siitä, että saavatko ihmiset sylkeä toisten kotien lattioille tai julkisten rakennusten lattioille ja pihoille ja myös kaduille. Silloin julkisen keskustelun tuloksena oli, että sylkikuppeja alettiin tuottaa juniin ja monille julkisille paikoille, joihin ihmiset saivat käydä sylkemässä.
Nykyään sama aihe on edelleen esillä. Olen nähnyt paikkakunnallani ehdotuksia, joissa ihmisen pitää pitää mukanaan jotakin nättiä rasiaa, johon laittaa tupakantumpit eikä heitä kadulle.
Valokuvassa näkyy, että tupakantumpit eivät ole maastosta vieläkään kadonneet, mutta ne ovat saaneet uuden uutukaisia seuralaisia. Sähkötupakkapakkaus, jonka näin ensimmäistä kertaa, on kuvan värikäs keskustyyppi. Sen lisäksi korvanappihatut ja pienet nuuskapussit koristavat nykyisiä maisemia.
Korona-aikana, kun tauti jylläsi pahimmillaan, tartuntapaikkoja jopa lisättiin. Tunnetusti miessukupuolisen hygieniakäytäntö poikkeaa naissukupuolisten veecee (WC) käytöksestä. Kuitenkin juuri ennen korona-aikaa moniin julkisiin yleisöpaikkoihin tehtiin niin sanotut yhteisvessat. Tutkijoilla olisi tässä työtä tutkia, minkä verran tämä on aiheuttanut erilaisten sukupuolitautien leviämistä.
Mielestäni Timo Airaksisen Vartija-lehden mukaan esitetty väite, että elämä ei jatku, on jo tällä kirjoituksella kumottavissa. Vanhat tavat ovat siirtyneet uusiin sukupolviin.
Miten elämän jatkuminen voi tapahtua niin, että kunnianarvoiset tohtorismiehet eivät siitä tiedä?
Olen kertonut aiheesta elämän jatkuminen ”nicefilosofina” kirjassani Kristillinen filosofia erityisesti kirjan kolmannessa kappaleessa Ihmisen henkinen jatkumo. Kirja on ollut itselleni suuri ideapankki sen kirjoittamisen jälkeen, jolloin kirjan hengessä ja tiimoilta olen kirjoittanut (ja myös julkaissut Tmi Tyhjapaperi) yli 30 kirjaa. Oman kirjani lisäksi ideoita tuottaa kaikki jo tuotettu kirjallisuus sinänsä, lukeminen on mielenkiintoista, koska kirjoissa on paljon elämän puolustusta kerrottuna.
Jokainen voi hyvässä mielessä itse vaikuttaa elämän jatkumiseen maapallolla ja ihmiskunnassa. Jo Raamatussakin sanotaan, että Jumala on suonut jokaiselle ihmiselle ihmisarvon ja merkityksen. Elämä on tärkeää ja siten se voi myös jatkua.
26.8.2026 Tarja Kaltiomaa
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Juoksutan keskustelua edelleen verkkopalvelu LinkedIniin lisäämäni johdannon avulla: Internetin filosofisena keskustelunaiheena näyttäytyy elämän jatkumisen teema. Kirjoituksessani Vanhat tavat, uudet kujeet näytän käytännön esimerkkinä merkkejä elämän jatkumisen olevan totta: ihmisten vanhat tavat ovat siirtyneet uusiin sukupolviin. Tästä on monia merkkejä maastossa. Ihmiset ovat usein tapojensa ”orjia”. Tämä johtuu siitä, että niin sanotut totutut liikeradat ovat pysyvämpi ilmiö kuin vain nykyisessä elämässä tuotetut tavat. Henkisen jatkumon myötä tavat siirtyvät ihmisen mukana myös tulevaisuuteen. Kirjani Kristillinen filosofia mukaan ihminen usein tunnistaa itsensä menneisyyden tuntemuksena omien tapojensa myötä ja ne tunnistamalla. Oman menneisyyden löytäminen on monen ihmisen kohdalla itsensä tuntemista, varsinkin niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet tunnettuja ihmisiä ennen vanhaan, ja joista on tehty jopa melko yksityiskohtaisia luonnekuvauksia monissa kuuluisuuksista kertovissa elämänkertakirjoissa. Nämä kirjat ovat usein niin sanottua arkistokirjallisuutta, jotka perustuvat henkilön itse kirjoittamiin päiväkirjoihin ja muihin säilyneisiin kirjoituksiin, valokuviin, runoihin, maalauksiin jne. Tämä aihe kuvaa elämän jatkumista: ihmisen on mahdollista tunnistaa itsensä menneestä, mutta arvelen, että useimpien ihmisten on tyydyttävä tunnistamisen suhteen nykyiseen omaan itseensä ja niin sanottuun ajankuvaan. Lue artikkeli, niin tiedät enemmän!
Ilmoita asiaton viesti