Puheenvuoro-blogit
Hyvä vanhustenhoito on mahdollista.
Olen viime kuukausina lukenut uutisia vanhustenhoidosta aivan eri silmin kuin aikaisemmin.
Vanhustenhoidon ongelmista uutisoidaan Suomessa jatkuvasti. Kerrotaan hoitajapulasta, kiireestä, laiminlyönneistä, lääkevirheistä ja tilanteista, joissa ikäihminen ei saa tarvitsemaansa hoivaa. Tuoreissakin selvityksissä on tullut esiin vakavia puutteita vanhuspalveluissa eri puolilla Suomea.
Minäkin olen lukenut näitä uutisia ja ajatellut, että eipä hyvin mene suomessa.
Sitten päätin vaihtaa itse alaa IT puolelta hoiva puolelle.
Olen nyt työskennellyt vanhustenhoidossa noin kaksi kuukautta. Ensimmäiset kolme viikkoa työskentelin Attendolla, ja nyt olen ollut yli kuukauden Puruveden palvelutalolla Kerimäellä.
Täytyy sanoa, että omat silmäni ovat auenneet.
Eipä pelkästään sille, mitä vanhustenhoidossa voisi olla pielessä, vaan myös sille, kuinka paljon siellä voidaan tehdä oikein.
En tietenkään voi muutaman kuukauden kokemuksella kertoa, millaista vanhustenhoito on kaikkialla Suomessa. Enkä väitä, etteikö ongelmia olisi. Päinvastoin. Niistä pitää puhua, ja epäkohtiin pitää puuttua välittömästi.
Mutta samalla on hyvä muistaa, ettei koko vanhustenhoitoa voi kuvata vain kaikkein pahimpien tapausten kautta.
Puruveden palvelutalossa olen nähnyt jotakin aivan muuta.
Siellä vanhuksista oikeasti välitetään.
Asukkailla on viihtyisät asunnot. Ruoka on hyvää. Päivittäin järjestetään erilaisia aktiviteetteja ja yhteistä tekemistä. Hoitajat tuntevat asukkaat ja heidän tapansa. Ihmisiä ei kohdella vain hoidettavina, vaan ihmisinä.
Ja ehkä juuri siinä on koko asian ydin.
Vanhus ei ole pelkkä lääkelista, hoitotoimenpide tai huoneen numero. Hän on ihminen, jolla on oma historia, omat mieltymyksensä, omat tapansa ja oma arvokkuutensa.
Sen huomaa erityisesti silloin, kun työskentelee hoitajana itse.
Olen myös huomannut, kuinka paljon hoitotyössä on sellaista, mitä ulkopuolinen ei koskaan näe. Pieni keskustelu. Kahvikupillisen tarjoaminen. Se, että pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan. Se, että huomaa jonkun olevan tänään tavallista hiljaisempi. Tai se, että järjestetään tekemistä ihmiselle, joka muuten viettäisi helposti koko päivän omassa huoneessaan.
Nämä asiat eivät välttämättä koskaan päädy uutisiin.
Mutta juuri niistä hyvä vanhustenhoito rakentuu.
Puruveden palvelutaloa ylläpitää Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry, joka on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa parantaa vanhusten sosiaalista asemaa ja asumisoloja sekä ylläpitää heidän toimintakykyään. Palvelutalossa on 38 tehostetun palveluasumisen paikkaa.
En tiedä, kuinka paljon toimintamalli vaikuttaa kaikkeen. Enkä halua väittää, että voittoa tavoittelemattomuus automaattisesti tarkoittaisi parempaa hoitoa.
Mutta yhden asian olen itse nähnyt.
Vaikka rahasta puhutaan täälläkin ja talous on varmasti tiukassa, se ei ainakaan omien havaintojeni perusteella näy tavalla, joka heikentäisi ihmisarvoa tai hyvää hoitoa.
Päinvastoin.
Minulle suurin yllätys on ollut juuri se, kuinka paljon hyvää vanhustenhoidossa edelleen on.
Siksi ajattelen, että vanhustenhoidosta pitäisi käydä keskustelua enemmän.
Epäkohtiin pitää puuttua määrätietoisesti. Jos vanhus jää ilman lääkkeitä, apua, ruokaa, ulkoilua tai turvallista hoitoa, kyse ei ole pienestä asiasta. Se on vakava asia.
Mutta samalla pitää puhua myös niistä paikoista, joissa asiat tehdään hyvin.
Niistä hoitajista, jotka tekevät työnsä sydämellä.
Niistä työpaikoista, joissa vanhusta kohdellaan ihmisenä.
Niistä palvelutaloista, joissa järjestetään toimintaa, huolehditaan hyvästä ruoasta ja annetaan asukkaille mahdollisuus elää mahdollisimman tavallista ja omannäköistä elämää.
Koska muuten syntyy helposti kuva, että koko suomalainen vanhustenhoito on yksi suuri epäonnistuminen.
Oman lyhyen kokemukseni perusteella se ei ole sitä.
On huonoa hoitoa.
On kiirettä ja puutteita.
Mutta on myös erittäin hyvää hoitoa.
Ja nyt, kun olen itse astunut hoitajan roolissa sille puolelle, josta ennen katselin uutisia ulkopuolisena, olen huomannut jotakin tärkeää:
Hyvä vanhustenhoito ei ole mikään mahdottomuus. Se on jo täällä.
Siitä meidän pitäisi myös osata puhua.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kommentit (0)