Kirje Orpolle arktisesta meri ja sisävesiliikenteen kehittämisestä.

Arvoisa pääministeri Petteri Orpo,

arvoisat ministerit, maakuntajohtajat ja muut vastaanottajat,

Helsingin Sanomat kertoi 13.9.2026 tavoitteestanne hankkia Euroopan unionille jäänmurtajia, joita Suomi voisi rakentaa ja isännöidä. Aloite avaa suomalaiselle meriteollisuudelle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla se nostaa esiin kysymyksen: miksi Suomen talvimerenkulun osaamista ei hyödynnetä vastaavalla strategisella otteella Järvi-Suomen sisävesiliikenteessä?

Suomen Sisävesiliitto esittää, että maakunnille ja valtiolle jo vuonna 2024 esitetty Järvi-hanke otetaan ympärivuotisen sisävesiliikenteen tutkimus- ja pilotointiohjelman valmistelun pohjaksi. Ohjelma tulee kytkeä Suomen arktisten olosuhteiden liikenneosaamiseen, Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoon sekä maakuntien yhteisiin elinkeino- ja aluekehitystavoitteisiin.

Talviliikenteen osaaminen kuuluu myös sisävesille

Suomen Sisävesiliiton näkökulmasta kylmien olojen liikenteen kehittämisessä on pitkäaikainen katve. Meriliikenteessä talviolosuhteet ovat synnyttäneet tutkimusta, teknologiaa, aluksia ja vientiosaamista. Sisämaan tavaraliikenteessä kehittämisen painopiste on ollut maanteissä ja rautateissä. Ympärivuotinen sisävesiliikenne on jäänyt ilman vastaavaa kehittämispolkua.

Arktisella osaamisella tarkoitamme tässä kylmien ja matalien sisävesien olosuhteisiin soveltuvaa alus-, jää- ja logistiikkaosaamista. Siihen kuuluvat matalasyväyksiset alukset, talviliikenteen ratkaisut sekä paikallisiin lastaus- ja purkauspaikkoihin soveltuva tavarankäsittely.

Keskeinen osa esittämäämme kokonaislogistiikkaa on EU-tuetussa hankkeessa kehitetty, mallisuojattu lastaus- ja purkausratkaisu, jossa osa aluksen lastinkäsittelylaitteesta saa tukensa laiturista. Teknisenä vaatimuksena on, ettei alus kallistu raskaita kontteja tai suuria puutavaranippuja lastattaessa ja purettaessa.

Ratkaisu tukee toimintamallia, jossa tavarankäsittely voidaan toteuttaa paikallisilla, matalilla pienlaitureilla ilman raskasta satamainfrastruktuuria. Laiturin kantavuus, laitteen tuenta ja aluksen vakavuus on mitoitettava tähän käyttöön. Tällainen lähilaiturimalli voi lyhentää rekkakuljetuksia ja tuoda vesikuljetuksen lähemmäksi teollisuuden tuotanto- ja käyttöpaikkoja.

Tämän teknisen ratkaisun yhdistäminen ympärivuotiseen liikenteeseen on ollut keskeinen lähtökohta aiemmassa kehittämistyössämme ja siihen liittyvissä Aalto-yliopiston ja VTT:n aineistoissa. VTT:n raporttiviitteeseen 37/73/2009 liittyvä työ sekä saksalaisen Fraunhofer-instituutin kanssa tehty pohjatyö tarjoavat lähtöaineiston kehittämisen jatkamiseen EU-tuetun MARTEC-yhteistyön pohjalta.

Tavoitteena on kokonaislogistiikka, joka vahvistaa Järvi-Suomen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa suomalaiselle teknologialle vientireferenssejä. Jatkovalmistelussa tulee todentaa alkuperäisten tutkimustulosten sovellettavuus nykyisiin kuljetustarpeisiin.

EU:n liikennestrategia vaihtoehtolaskennan lähtökohdaksi

Euroopan komission vuoden 2011 liikenteen valkoinen kirja asetti tavoitteeksi siirtää yli 300 kilometrin maantierahdista 30 prosenttia muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja vesiliikenteeseen, vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen liitettiin tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen.

Tämä strateginen tavoite tulee sisällyttää suomalaisen liikennejärjestelmän vaihtoehtolaskentaan. Pelkkä maantiekuljetusten kasvuennusteen palveleminen ei osoita, kuinka liikennemuotosiirtymä toteutetaan.

Sisävesiliikenteellä on myös oma kansainvälinen käsitteistönsä ja tekninen viitekehyksensä. UNECE käsittelee sitä omana kokonaisuutenaan infrastruktuurista aluksiin ja tavarankuljetukseen. Sisävesiliikenne tulee tehdä näkyväksi omana liikennemuotonaan myös suomalaisessa tutkimuksessa, vaikutusarvioinnissa ja investointien valmistelussa.

Vuoden 2010 selvitys edellytti tilanteen uudelleenarviointia

LVM:n vuonna 2010 julkaisema Keiteleen kanavan kehittäminen -mietintö arvioi hanketta silloisilla kuljetuskysynnän ja talouden oletuksilla. Työryhmä ei pitänyt hanketta tuolloin kannattavana, mutta rajasi johtopäätöksensä vuoteen 2015 ja korosti tilanteen uudelleenarviointia toimintaympäristön muuttuessa.

Tämä uudelleenarviointi on nyt perusteltua toteuttaa. Teollisuuden ja energiantuotannon materiaalivirrat, alus- ja talviliikenneteknologia, EU:n liikennemuotosiirtymän tavoitteet sekä huoltovarmuuden vaatimukset tulee tuoda samaan vaihtoehtovertailuun.

Myös vuoden 2009 VTT-aineisto, raporttiviite 37/73/2009, kuuluu päivitettävään tekniseen lähtöaineistoon. Se on käsiteltävä erillään vuoden 2010 ministeriömietinnöstä, alkuperäisen raportin sisältö ja soveltamisala tarkistaen.

Tutkimusten rajaukset vaikuttavat päätöksenteon tietopohjaan

Vuonna 2010 käynnistetty Sitran ja neljän ministeriön Liikennerevoluutio-ohjelma pyrki uudistamaan liikennepolitiikkaa, suunnittelua, palveluja ja yrityslähtöistä tutkimusta. Tavoitteisiin kuuluivat kustannustehokkuus, paremmat palvelut ja päästöjen vähentäminen. Nyt tulee arvioida, miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet sisävesiliikenteen osalta.

Vuoden 2014 Suomen satamien takamaatutkimuksen tarkastelukohteina olivat rannikkosatamien tie- ja rautatiekuljetusten tavaravirrat. Rajaus tuottaa tietoa olemassa olevista maakuljetusketjuista, mutta ei ratkaise kysymystä sisävesikuljetusten ja Järvi-Suomesta lähtevien suoralaivausten vaihtoehtoisesta potentiaalista.

Myös PTT:n vuoden 2015 raportti Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi–Ruotsi vertailua keskittyi tie- ja ratainvestointeihin, tieverkon kunnossapitoon sekä rata- ja metrohankkeisiin. Sisävesiliikenne ei muodostanut siinä omaa vertailukohdettaan kummankaan maan osalta. Sen perusteella ei siten voida arvioida, miten maiden koko liikennemaantieteellinen potentiaali on hyödynnetty.

Suomen Sisävesiliiton arvio on, että toistuvat rajaukset ovat osaltaan ylläpitäneet sisävesiliikenteen näkymättömyyttä päätöksenteon tietopohjassa. Näiden rajausten vaikutus myöhempiin liikennejärjestelmä- ja rahoituspäätöksiin tulee selvittää.

Arktisen kehittämisen toimintamalli voidaan ulottaa Järvi-Suomeen

Paavo Lipposen vuoden 2015 Pohjoinen tahtotila -raportti sekä Esko Ahon ja Paavo Lipposen vuoden 2018 yhteinen HS-kirjoitus muodostavat osan suomalaisen arktisen kehittämisen poliittista taustaa.

Lipposen raportissa painotetaan valtion, alueiden, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä pohjoisten infrastruktuurihankkeiden EU-rahoituksen edistämistä. Vastaava kehittämisote tulee ulottaa Järvi-Suomen ympärivuotiseen sisävesiliikenteeseen.

Keskeinen kysymys on, millaiset toimintaedellytykset syntyvät, kun alukset, talviliikenne, väylät, sulut, lastauspaikat ja teollisuuden materiaalivirrat tutkitaan yhtenä kuljetusjärjestelmänä.

Merilogistiikan ja sisävesilogistiikan kehittämisvaihtoehdot yhteiseen vertailuun

Oheinen vertailukuva havainnollistaa 2010-luvun Merten UBER -kehittämisajatusta ja Laffcomp-/ULIVES-konseptia, jonka tekninen tausta ulottuu vuoden 2009 sisävesiliikenteen kehittämistyöhön.

Kuvan Merten UBER -artikkelissa lähtökohtana on merilogistiikan tehostaminen. Sisävesikonseptissa painottuvat matalasyväyksisyys, paikalliset lastauspaikat ja aluksen omaan, osittain laituriin tukeutuvaan lastinkäsittelyyn perustuva kuljetusketju.

Suomen Sisävesiliiton arvion mukaan sisävesien olosuhteista lähtevä ratkaisu soveltuu paremmin Järvi-Suomen hajautuneiden materiaalivirtojen ja matalien lastauspaikkojen kehittämisen lähtökohdaksi. Tämä tulee todentaa yhteisin teknisin ja taloudellisin arviointiperustein. Samalla on perusteltua selvittää, miten julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on kohdentunut näihin kehittämissuuntiin ja miten sisävesivaihtoehdon jatkokehittäminen voidaan rahoittaa.

Kuva: Lähettäjän kokoama vertailuaineisto ”Laffcomp vs Merten Uber 2014–2016”. Sisävesikonseptin tekninen tausta liittyy jo vuoden 2009 kehittämistyöhön. Kuva havainnollistaa kehittämisvaihtoehtoja. Niiden suorituskyky, vakavuus, laiturivaatimukset ja kokonaiskustannukset tulee todentaa yhteisin arviointiperustein.

Eduskunnan kannanotto ja SYKT-palaute tukevat jatkovalmistelua

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on Liikenne 12 -suunnitelmaa koskevassa mietinnössään LiVM 3/2026 vp painottanut sisävesiliikenteen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen tarvetta.

LVM:n Suomen Sisävesiliitolle toimittamassa vastauksessa on puolestaan tuotu esiin sisävesikuljetusten käyttäjätarpeiden ja kuljetuspotentiaalin selvittäminen.

VTT:n johtaman SYKT-hankkeen yhteydessä saamamme palaute kiteyttää laajemman järjestelmätarkastelun merkityksen:

”Erityisen relevantteina pidämme havaintojanne siitä, että liikenne- ja energiakysymyksiä tulisi tarkastella kaksisuuntaisena järjestelmänä: energia mahdollistaa liikenteen, mutta kuljetusjärjestelmä vaikuttaa myös energia-, vety-, biotalous- ja teollisuusinvestointien sijoittumiseen, kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen.”

Kuljetusjärjestelmä vaikuttaa siihen, minne investoinnit sijoittuvat ja missä tuotanto kannattaa. Järvi-Suomen kehittämismahdollisuuksia tulee arvioida myös vesistöjen ja uuden teknologian tarjoamien kuljetusratkaisujen kautta.

Maakuntien saavutettavuustavoitteisiin tarvitaan sisävesivaihtoehto

Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu korostivat 11.9.2026 yhteisessä kannanotossaan saavutettavuuden merkitystä investoinneille ja viennille.

Suomen Sisävesiliiton esitys antaa tähän konkreettisen lisän: saavutettavuuden parantamisessa tulee arvioida myös vesistöjen mahdollistamat kuljetusketjut.

Järvi-Suomen tarkastelu ulottuu lisäksi Keski-Suomeen, Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle sekä vesistöjen mahdollisten meriyhteyksien kautta Kymenlaaksoon ja Satakuntaan. Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet tulee arvioida niiden omista liikennemaantieteellisistä ja teollisista lähtökohdista.

Maakunnille ja valtiolle jo vuonna 2024 esitetty Järvi-hanke tulee ottaa osaksi maakuntien yhteistä edunvalvontaa ja hallitusohjelmatavoitteita. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 1.10.2024 esitettyä hanketta on sittemmin jatkokehitetty LUT-yliopiston, Fraunhofer-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Nyt tarvitaan valtion ja maakuntien yhteinen sitoutuminen rahoituksen, vastuutahojen ja toteutusaikataulun määrittämiseen.

Satamainvestointeihin tarvitaan liikennemuotosiirtymän vertailuvaihtoehto

Helsingin satamien kehittämistä, satamatunnelia ja MAL-kokonaisuutta tulee tarkastella myös valtakunnallisten tavaravirtojen näkökulmasta.

Tunneli voi helpottaa paikallisia liikennejärjestelyjä. Se ei kuitenkaan sellaisenaan lyhennä sisämaan ja rannikon välistä maantiekuljetusta. Päätöksenteossa tarvitaan rinnalle skenaario, jossa osa pitkistä kuljetuksista siirtyy raiteille, sisävesille tai sisävesi–merikuljetusketjuihin.

Vertailuun kuuluvat koko ketjun investointi- ja käyttökustannukset, talvitoiminta, päästöt, väylien kuluminen, huoltovarmuus ja alueelliset vaikutukset. EU-alueiden välisten suoralaivausten mahdollisuudet tulee arvioida reittikohtaisesti, mukaan lukien tarvittavat väyläyhteydet ja niiden toteutettavuus.

Vuoden 2027 rahoituksessa tarvitaan näkyvä sisävesiliikenteen kokonaisuus

LVM:n vuoden 2027 talousarvioehdotuksen perusväylänpidon taulukko erottelee tienpidon, radanpidon ja vesiväylänpidon. Meri- ja sisävesiväylänpitoa ei eritellä toisistaan. Sisävesiliikenteen rahoitusta ei siten voi arvioida tästä taulukosta itsenäisen liikennemuodon kokonaisuutena.

Pyydämme hallitusta esittämään vuoden 2027 talousarvion käsittelyssä erittelyn sisävesiliikenteeseen kohdistuvista määrärahoista, tutkimustehtävistä ja kehittämistoimista. Samalla tulee osoittaa, miten liikenne- ja viestintävaliokunnan sisävesiliikennettä koskeva kannanotto toteutetaan käytännössä.

Esitys hallitukselle ja maakunnille

Esitämme, että hallitus ja maakunnat käynnistävät vuoden 2024 Järvi-hankkeen pohjalta ympärivuotisen sisävesiliikenteen tutkimus- ja pilotointiohjelman, joka:

1. vertailee maantie-, raide- ja sisävesikuljetuksia yhteisin lähtötiedoin ja koko kuljetusketjun vaikutuksin;
2. kattaa Järvi-Suomen keskeiset vesistöalueet, teolliset materiaalivirrat sekä mahdolliset yhteydet merikuljetuksiin;
3. päivittää aiemman alus- ja talviliikenteen tutkimuksen sekä Keitele–Päijänne-kehittämisaineiston ja todentaa lähilaitureihin soveltuvan lastaus- ja purkausratkaisun toimivuuden;
4. selvittää EU-rahoituksen soveltuvuuden tutkimukseen, kalustoon ja infrastruktuuriin sekä kansallisen vastinrahoituksen tarpeen;
5. valmistelee teollisuuden kysyntään perustuvan pilotin, jossa alus, talviliikenne, lastinkäsittely, lähilaiturit ja väylät muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Savonlinnan sisävesiosaaminen ja telakkatoiminnot tarjoavat luontevan lähtökohdan tutkimuksen, kalustokehityksen ja käytännön pilotoinnin yhdistämiselle.

Pyydämme kirjallista vastausta siihen, mikä taho ottaa valmisteluvastuun, millä aikataululla työ etenee ja miten vuoden 2024 Järvi-hanke kytketään valtion ja maakuntien jatkotoimiin.

Pyydämme kirjaamoita rekisteröimään kannanoton ja välittämään sen vastuullisille valmistelijoille. Eduskunnan kirjaamoa pyydämme välittämään kirjeen liikenne- ja viestintävaliokunnalle, valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle sekä talous- ja tulevaisuusvaliokunnille. Maakuntaliittojen ja Savonlinnan kaupungin kirjaamoita pyydämme välittämään sen johdolle sekä liikenteen ja elinvoiman valmistelijoille.

Kirje toimitetaan tiedoksi myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle, koska esitys koskee julkisesti rahoitetun päätöksenteon tietopohjan kattavuutta, vaihtoehtoarviointia ja liikenneinvestointien vaikuttavuutta.

Suomen arktisen alus- ja logistiikkaosaamisen arvo voidaan osoittaa myös kotimaassa: parantamalla Järvi-Suomen yritysten logistiikkaa, investointiedellytyksiä ja yhteyksiä Euroopan markkinoille.

Ystävällisin terveisin,

Veikko Hintsanen
Merikapteeni, EMLog
Suomen Sisävesiliitto ry:n asiamies

LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO

1. Liikennerevoluutio – käynnistys 2010 ja ajatuskartta 2011.
Sitran ja neljän ministeriön yhteinen kehitysohjelma.
Sitran alkuperäinen hankekuvaus

2. Anu Tuominen ja Heikki Kanner: Liikennerevoluutio. Kansainvälinen tarkastelu.
LVM:n julkaisuja 27/2011.
Julkaisun pysyvä osoite

3. Keiteleen kanavan kehittäminen. Työryhmän mietintö.
LVM:n julkaisuja 3/2010, 11.2.2010. Johtopäätösten aikajänne ja toimintaympäristön muuttuessa tehtävä uudelleenarviointi.
Julkaisun pysyvä osoite
Alkuperäinen raportti PDF-muodossa

4. VTT:n tekninen tausta-aineisto, raporttiviite 37/73/2009.
Erillinen tekninen taustaviite. Alkuperäinen raportti ja sen soveltamisala tulee tarkistaa tutkimusohjelman valmistelussa. Julkista verkkolinkkiä ei ole varmennettu.

5. Euroopan komission liikenteen valkoinen kirja, COM(2011) 144 final, 28.3.2011.
Yli 300 kilometrin maantierahdin liikennemuotosiirtymä ja sitä tukeva infrastruktuuri.
Liikenteen valkoinen kirja – EUR-Lex

6. Suomen satamien takamaatutkimus, 2014.
Ilkka Salanne ym. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 23/2014.
Julkaisun tietue Doriassa
Tutkimuksen rajauksen kuvaus – Uudenmaan liitto, kohta ”Satamien takamaat”

7. Suomen satamien takamaatutkimus, 2017.
Ilkka Salanne, Erkki Jaakkola ja Marko Tikkanen. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2017. Mukana tutkimussarjan jatkumon arvioimiseksi.
Julkaisun tietue Doriassa

8. Suomen satamien tavaraliikenneselvitys, 2025.
Traficomin ja Väyläviraston teettämä selvitys satamien tavaraliikenteestä sekä etu- ja takamaista. Mukana aiempien tutkimusten päivityksenä.
Traficomin julkaisusivu

9. Pasi Holm, Jyri Hietala ja Valtteri Härmälä: Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi–Ruotsi vertailua.
PTT raportteja 249, 2015. Erityisesti sivujen 5–7 teemapaketit ja tutkimusrajaus.
Alkuperäinen PTT-raportti PDF-muodossa

10. Paavo Lipponen: Pohjoinen tahtotila – Suomen edellytykset arktiseen talouskasvuun, 2015.
Infrastruktuuri, rahoitus sekä arktinen koulutus ja tutkimus.
Alkuperäinen raportti PDF-muodossa

11. Esko Aho ja Paavo Lipponen: Arktinen yhteistyö avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia.
Helsingin Sanomat, 25.2.2018, s. C9. Poliittisen keskustelun taustalähde.
HS:n alkuperäiskirjoitus

12. UNECE: Glossary for Inland Water Transport, 2023.
Sisävesiliikenteen infrastruktuurin, alusten ja kuljetustoiminnan käsitteistö.
UNECE:n sisävesiliikenteen sanasto

13. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 3/2026 vp.
VNS 10/2025 vp, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2026–2037. Sisävesiliikenteen mahdollisuuksien hyödyntämistä koskeva kohta 42.
Eduskunnan alkuperäisasiakirja

14. LVM:n vuoden 2027 talousarvioehdotus.
Ministeriön ehdotus, julkaistu 6.8.2026. Erityisesti sivujen 15–18 liikenneverkko- ja perusväylänpitotaulukot.
Ministeriön ehdotus PDF-muodossa

15. Itäisen Suomen maakuntien yhteinen kannanotto, 11.9.2026.
Saavutettavuus, investoinnit, vienti ja alueellinen kasvupotentiaali.
Itäisen Suomen kasvupotentiaali tulee hyödyntää

16. Helsingin Sanomat, 13.9.2026, s. A10.
Elina Kervinen: ”Orpo haluaa EU:lle jäänmurtajat, Suomi voisi rakentaa ja isännöidä”. Kirjeen lähtökohtana oleva lehtiartikkeli.

17. Järvi-hankkeen aineisto sekä LVM- ja SYKT-kirjeenvaihto.
Maakunnille ja valtiolle vuonna 2024 esitetty Järvi-hanke; liikenne- ja viestintävaliokunnalle 1.10.2024 toimitettu esitys ja päivitetty tutkimussuunnitelma; LVM:n vastaus sisävesikuljetusten käyttäjätarpeiden ja potentiaalin selvittämisestä; SYKT-hankkeen yhteydessä liitolle toimitettu palaute.

18. Laffcomp-/ULIVES- ja MARTEC-kehittämisaineisto sekä vertailukuva.
Lähettäjän kokoama ”Laffcomp vs Merten Uber 2014–2016” -vertailu, siihen liittyvä Mega Unit–ULIVES-vertailuaineisto sekä lastaus- ja purkausratkaisun tekninen tausta. Tutkimusohjelman valmistelussa arvioitava alkuperäisaineisto.

KUUSI TÄYDENTÄVÄÄ BIONAVIGAATTORI-KIRJOITUSTA

Seuraavat kirjoitukset täydentävät tutkimus- ja viranomaislähteitä lähettäjän analyyseillä ja kannanotoilla.

Poliittinen linja, huoltovarmuus ja EU-tavoitteet
Aho, Lipponen, Tuppurainen – huoltovarmuus, liikenne ja EU-tavoitteet myös turpeen kuljetuksissa 2000-luvulla

Helsingin satamainvestoinnit ja rekkavirrat
Helsingin satamatunnelipäätös lukitsee rekkavirrat – EU-tarkkailu vaatii juuri päinvastaista

Energia, datakeskusinvestoinnit ja liikennejärjestelmä
Google tuo 13 miljardia – Suomen energian ja liikenteen sokea piste on nyt paljastunut

Vetytalous ja Järvi-Suomen teolliset kuljetusketjut
Vetytalouden miljardisopimus paljasti Järvi-Suomen kokoisen kuljetusaukon

Teollisuuden tarpeet ja sisävesiliikenteen toimintaedellytykset
Kun teollisuus vie edellä ja valtio jarruttaa – sisävesiliikenteen irvokas kahtiajako

Vihreän siirtymän alueellinen investointijakauma ja Järvi-Suomen asema

Suomen Sisävesiliitto ry on tarkastellut vihreän siirtymän investointien alueellista jakautumista rannikon, Järvi-Suomen ja muun sisämaan välillä. Analyysi nostaa esiin tarpeen arvioida, miten kuljetusjärjestelmä tukee Järvi-Suomen investointiedellytyksiä ja miten sisävesiliikenteen mahdollisuudet saadaan osaksi alueellista kehittämistä.

Vihreät miljardit ilman vesiteitä – analyysi EK:n investointidatasta paljastaa alueellisen vinouman