Puheenvuoro-blogit
Hoitajien palkat nousivat selvästi ennakoitua enemmän – ja seuraukset heijastuivat koko sote‑rakenteeseen
Hoitajien palkat nousivat odotettua enemmän – hyvinvointialueille hinta on raskas
Hoitajien palkat nousivat vuosina 2022–2025 yhteensä 20,9 %, kun ennuste oli 15,3 %. Korotus paransi hoitajien ostovoimaa ja korjasi pitkään jatkunutta palkkakuoppaa, mutta nosti hyvinvointialueiden menot pysyvästi yli niiden rahoituskyvyn. Sote‑menot ovat jo valmiiksi 23–24 miljardia euroa, henkilöstökulujen osuus 60–70 %, hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta ja valtion rahoitus ei riitä kattamaan kustannusnousua. Koska palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2028, kustannusvaikutus kasvaa vuosittain. Kyse ei ollut vain kirjanpidollisesta muutoksesta – palkkakehitys laukaisi ketjureaktion, joka näkyy koko sote‑järjestelmässä.
1. Yksityiset hoivakodit irtisanoivat sopimuksia ja nostivat hintoja
Palkkataso nousi nopeasti ja pysyvästi, mikä nosti yksityisten hoivayritysten henkilöstökuluja 15–25 %. Vanhoilla sopimushinnoilla ei voitu jatkaa, katteet katosivat ja osa sopimuksista irtisanottiin. Uudet sopimukset neuvoteltiin selvästi korkeammilla hinnoilla, mikä lisäsi hyvinvointialueiden kustannuksia entisestään.
Hyvinvointialueet maksoivat käytännössä kaksinkertaisen hinnan:
-
omien työntekijöiden palkkakorotukset
-
yksityisten palveluntuottajien hinnankorotukset
Kyseessä oli rakenteellinen kustannusshokki.
2. Hoivamitoitus ei toteutunut – vaikka se oli lakisääteinen
Hoivamitoitus (0,7) oli suunniteltu vuosille 2021–2022, mutta kun sote käynnistyi 2023, hyvinvointialueet olivat jo alijäämäisiä:
-
palkkakustannukset nousivat
-
rekrytointikieltoja tuli
-
yksityiset hoivakodit nostivat hintoja
-
henkilöstöä ei voitu palkata
-
mitoitus jäi toteutumatta
Tämä ei johtunut hoitajien puutteesta – hoitajia on, mutta hyvinvointialueilla ei ole varaa palkata heitä.
Työttömät hoitajat TEM:n mukaan
-
lähihoitajia työttömänä lähes 6 400
-
sairaanhoitajia työttömänä noin 1 140
Työttömyys ei siis johdu hoitajien puutteesta, vaan siitä, että:
-
avoimet paikat ja työttömät eivät kohtaa alueellisesti
-
työaikojen ja sijaintien yhteensopivuus on heikko
-
hyvinvointialueilla ei ole varaa palkata
Kyseessä on rahoituspula, ei henkilöstöpula.
3. Vuoden 2023 korkosokki ja 11 % inflaatio pahensivat tilannetta ratkaisevasti
Samaan aikaan kun palkkakustannukset nousivat, Suomen talouteen iski korkosokki ja historian nopein inflaatio:
-
inflaatio nousi noin 11 %
-
korot nousivat 0 % → ~4 %
-
asuntolainojen kuukausierät kasvoivat sadoilla euroilla
-
rakentaminen romahti
-
kulutus laski
-
työllisyys heikkeni
-
julkisen talouden alijäämä syveni
Tämä heikensi valtion rahoituskykyä juuri silloin, kun hyvinvointialueiden menot kasvoivat voimakkaimmin.
Korkosokki + inflaatio = täydellinen myrsky sote‑rakenteelle:
-
valtion verotulot heikkenivät
-
hyvinvointialueiden kustannukset nousivat
-
lisärahoitusta ei ollut saatavilla
-
rekrytointikiellot syvenivät
-
palvelujen leikkaukset kiihtyivät
4. Sote oli alijäämäinen jo syntyessään
Sote‑uudistus suunniteltiin 2021–2022 optimistisilla oletuksilla:
-
palkkakehitys arvioitiin liian matalaksi
-
hoivamitoituksen kustannukset aliarvioitiin
-
yksityisen sektorin kustannusnousua ei ennakoitu
-
väestön ikääntymisen vaikutus jäi vajaaksi
-
erikoissairaanhoidon kustannuskierre oli jo käynnissä
Kun sote toteutui 2023:
-
hyvinvointialueet aloittivat alijäämäisinä
-
palkkaohjelma nosti menot
-
hoivamitoitus jäi toteutumatta
-
yksityiset hoivakodit nostivat hintoja
-
rekrytointikieltoja tuli
-
palvelut heikkenivät
Sote ei kaatunut hoitajien puutteeseen – se kaatui rahoituksen rakenteeseen.
5. Palveluja on keskitetty ja hoivakoteja lakkautettu
Kustannuspaineiden vuoksi hyvinvointialueet ovat keskittäneet palveluja suurempiin kasvukeskuksiin:
-
pieniä hoivakoteja on lakkautettu
-
yksiköitä on yhdistetty
-
toimintoja on siirretty kaupunkikeskuksiin
Tämä on heikentänyt palvelujen saavutettavuutta erityisesti pienissä kunnissa:
-
matkat hoivakoteihin pitenivät
-
omaisten vierailut vaikeutuivat
-
kotihoidon kuormitus kasvoi
Keskittäminen ei ollut poliittinen valinta, vaan taloudellinen pakko.
Yhteenveto
Hoitajien palkkojen 20,9 % nousu oli hoitajille oikeutettu ja paransi ostovoimaa, mutta hyvinvointialueille se oli rakenteellisesti raskas. Sote‑menot kasvoivat pysyvästi, verotusoikeutta ei ole, valtion rahoitus ei riitä ja palkkaohjelma jatkuu vuoteen 2028. Vuoden 2023 korkosokki (korot ~4 %) ja 11 % inflaatio heikensivät ostovoimaa, romahduttivat rakentamisen, heikensivät työllisyyttä ja syvensivät julkisen talouden alijäämää, mikä pahensi hyvinvointialueiden kriisiä. Tämä laukaisi ketjureaktion: yksityiset hoivakodit irtisanoivat sopimuksia ja nostivat hintoja, hoivamitoitus jäi toteutumatta, rekrytointikieltoja tuli, osastoja suljettiin ja palveluja keskitettiin. Syntyi hoitajapulan näköinen tilanne, vaikka hoitajia on työttömänä tuhansia – todellinen ongelma on rahoituksen rakenne, ei henkilöstö. Palkkakuopan korjaamisen hinta näkyy rakenteessa vielä vuosia.
is.fi
Yllätys: Sairaanhoitajien palkat nousivat luultua enemmän
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kommentit (0)