Museovirasto ja Kansallisarkisto, toinen näistä elää henkisesti autonomian alkuvuosikymmeniä

Ja nimenomaan kyse on Kansallisarkistossa, joka uuden johtajan  alaisuudessa pyrkii tekemään kaikkensa, jotta historiantutkijoiden työ niin autonomian ajan kuin itsenäisyyden ajan venäläisten lähteiden kohdalla olisi mahdollisimman hankalaa. Suorastaan absurdia on Kansallisarkiston sivuilla ollut käyttörajoitus, joka on määritelty olemaan voimassa vuoden 9999 loppuun saakka.

YLE on uutisoinut asiasta aiemminkin eikä Kansallisarkiston pääjohtajan Päivi Happosen selitykset juurikaan kerro mistään todellisesta syystä. Varsinkin kun aineistojen hankintaan Venäjältä on palanut melkoisesti rahaa eikä Venäjä tiettävästi ole asettanut mitään ehtoja aineiston käytölle, vaan käytöstä on aikoinaan saavutettu yhteisymmärrys.

Herää nyt väistämättä kysymys, onko Kansallisarkiston pääjohtaja nyt tehtäviensä tasalla, vai onko koko virastossa ja sen johtamis- ja asiakaspalvelukulttuurissa jotakin vialla.

Ja se Museovirasto, jota takavuosina haukuttiin byrokraattisuutensa perusteella Virastomuseoksi, on nykyisin varsin palveluhenkinen ja neuvotteleva instanssi, joka pyrkii vaalimaan museaalisia arvoja rakentavassa yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Kokemustakin on luottamushenkilön roolissa.

Juha Hytönen
Keskusta

Työkseen isänmaan toivoja opettava peruskonservatiivi kepulainen ja maalla asuva äijä itäisestä Suomesta. Kestävyysjuoksua lappu rinnassa vuodesta 1984 ja toivottavasti vielä pitkään eteenpäin. Spesiaalialoja historia ja maanpuolustus.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu