AfD sinunkin asiallasi

Eikös ollutkin mahtava otsikko? Puhumme saksalaispuolueesta jonka lyhenne on AfD ja joka tunnetaan – kauniisti sanoen – oikeistopopulistisena puolueena joka vastustaa maahanmuuttoa ja EU:ta sekä haluaa hyvät kauppasuhteet Venäjän kanssa. Valtaapitävät lukisivat sen mieluummin terroristijärjestöksi ja kieltäisi kokonaan jos se heistä olisi kiinni.

AfDn suosio on pompannut peräti 28% aiemmasta 20% mittauksesta. Entisen Itä-Saksan puolella sen kannatus on 41%. Mikä tarkoittaa että syksyn vaaleissa AfD voi saada niin suuren kannatuksen, ettei se ole ollenkaan riippuvainen toisten puolueiden hallitushalukkuuksista. Nämä ovat aikamoisia lukuja kun vertaa että 16% vastaajista oli tyytyväisiä pääministeri Merzin suoritukseen, kun taas 78% ilmaisi tyytymättömyyttään. Samaa linjaa edustaa hallituspuolueiden kannatus joka möyrii pohjamudissa ja alkaa olla ihme ja kumma, ellei AfD ponkaisisi vaaleissa. Vaan mikä on tämän kannatuksen juurisyy? Varmaan maahanmuutto omalta osaltaan mutta se mikä kuristaa tavallisen saksalaisen elämää, on Venäjän talouspakotteet.

Valtiot saavat budjettinsa plussalle ulkomaankaupan avulla. Ne tuottavat tavaroita tai raaka-aineita toinen toisilleen ja sitä kautta ylläpitävät tuotantoaan ja työllisyyslukujaan. Tätä ei ole meidän suomalaisten vaikea hyväksyä koska tunnetusti olemme vientivetoinen maa. Jos ei ole vientiä, ei ole tulojakaan. Sen sijaan Venäjä on talouspakotteissa, josta medialööppimme on ottanut vahingonilon irti otsikoidessaan päivästä toiseen miten surkeasti Venäjän taloudella menee. Puuttumatta nyt Venäjän talousasioihin, syytä muistaa että omien lainalaisuuksiensa vuoksi vastaava kurimus tulee myös vastapuolen kauppakumppanille. Kun valtiot eivät käy kauppaa keskenään, molempien talous putoaa kauppasumman verran eli BKT jää miinukselle tai suomeksi sanottuna nollaan. Tämä pätee erityisesti Saksaan jolla on ollut pitkäikäinen symbioosi Venäjän kanssa. Venäjä on toimittanut Saksalle halpaa energiaa joka vastaavasti on vienyt Venäjälle kulutustavaroita. Se ei tuota yksinomaan budjettiin ylijäämää vaan myös ylläpitää työllisyyttä puolin ja toisin. Ymmärrettävästi Ukrainan sodan vuoksi tämä yhteys katkesi.

Kun kansat lakkaavat kauppaamasta toisilleen, kaikki kärsivät. Saksa ajautui lähes välittömästi talouskriisiin; pitkittyneeseen taantumaan ja hitaaseen kasvuun joka on näkynyt parhaiten hallituskriiseissä. Auto- ja kemianteollisuus, jotka perinteisesti ovat olleet vientisektorin veturi, ovat pitkään kärsineet ylihintaisesta amerikkalaisesta energiasta jota Saksan valtio on ollut pakotettu ostamaan. Asiaa ei tietenkään auta että Trump julisti kaikelle vastakaupalle tullit. Heikentynyt saksalaistalous tietenkin aiheuttaa ketjureaktion myös kaikissa niissä maissa, jotka ovat jossain määrin riippuvaisia Saksan taloudesta. Kuten arvaattekin, siirrymme Suomeen.

Oikeastaan turha moittia Suomen nykyhallitusta sillä tyhjästä on paha nyhjäistä. Meille tutut sosiaaliturvan leikkaukset, kasvava velanotto ja heikot investoinnit ovat kaikki tästä seurausta. Suomen talous ei lähde kasvuun ennen kuin Saksan talous alkaa kasvamaan ja se kiinnostuu suomalaisista raaka-aineista. Saksan talous ei kasva ennen kuin se saa halpaa energiaa Venäjältä ja saa vastineeksi sinne suuntaan normaalit kauppasuhteet. Nyt alatte ehkä ymmärtämään otsikon merkityksen? Sillä AfD tähyää nimenomaan halvan energian perään.

Sillä saksalaista äänestäjäkuntaa kismittää että Saksa ei moraalisyistä osta pisaraakaan venäläistä LNG -kaasua kun taas Espanja ja Ranska näin tekevät. Belgia on 100% venäläiskaasun varassa, ja näissä maissa ei taantumasta ole tietoakaan ja niillä onkin selvä kilpailuetu Saksaan nähden. Pahinta on polttoaineen kanssa, sillä sen katkaisi Hormuzinsalmen sota. Siinä missä mediat ilkamoivat venäläisistä bensajonoista, tapahtui sama Saksassa. Bensanhinta räjähti niin taivaisiin että lentokoneet jäivät kentille ja hinnat huoltiksilla olivat niin taivaita hipovia, että hallitus joutui asiaan puuttumaan. Se sääti lain jonka mukaan polttoaineen hintoja saa nostaa vain yhden kerran per päivä. Mikä tietenkin tarkoitti että edullisimmillaan bensa oli illalla 18-20 välillä joka aiheutti megalomaaniset tankkausjonot kun kaikki tunkivat tankille samaan aikaan. Erityisen ärsyttävää oli että saksalaiset maksoivat bensasta huomattavasti korkeampaa hintaa kuin muut EU-maat.

Isommassa kuvassa laitaoikeiston nousu Euroopassa on kauan ennustettu asia. Sitä on povattu jo sieltä 2010 luvun pankkikriisien ajoista sitä mukaa kun nykyinen talousmalli on tulossa tiensä päähän. Ukrainan sota toi siihen pikantin lisämausteen. Tokihan oli alusta asti selvää että tukiessaan Ukrainaa ja boikotoidessaan Venäjää, koko EU luopuu talouskasvustaan seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Sodan myötä EU ajautuu taantumaan ja köyhtyy tasaisesti. Teollinen kehitys hidastuu ja Kiina sekä Yhdysvallat porskuttavat ohi oikealta ja vasemmalta. Eikä tähän kurimukseen ole oikeastaan muuta lääkettä kuin laitaoikeisto. EU-eliitti tiesi alusta asti, että rahojen syytäminen Ukrainaan ja kaupankäynnin supistuminen aiheuttaa väistämätöntä kurjistumista ja siitä johtuvaa kasvavaa tyytymättömyyttä äänestäjäkunnan keskuudessa. Sodalla on siis hintansa myös sitä tukevien parissa. Suo siellä ja vetelä täällä. Kun jotakin antaa, jostakin pitää vastaavasti luopua.

Prosessi kohti oikeistopopulismia olisi varmaan tapahtunut ilman ukrainan sotaakin, joskin hitaammassa tahdissa. Joskin tästäkin on olemassa eri versioita sillä toisissa maissa laitaoikeistot ovat enemmän tai vähemmän venäjämyönteisiä. Puola erikoistapauksena sillä se on samaan aikaan venäjä- että ukraina-vastainen. Saksalle kysymys on konkreettinen halvan tai kalliin energian välillä joka säätelee myös maan taloutta vahvasti hyvään tai huonoon suuntaan.

Omasta puolestani en voi kuin toivoa AfD suurvoittoa seuraavissa vaaleissa sillä vasta sitten voi Suomenkin talous lähteä oikeasti nousuun kun Saksasta päin alkaa tilauksia sadella. Sitä odotellessa saamme katsella leipäjonojen pidentymisiä