Puheenvuoro-blogit
Rovaniemen Apukan lämpötilakehityksestä
Ilmatieteenlaitoksen Rovaniemen Apukan sijainti on arijukin sivujen perusteella tämän näköisessä paikassa, hiekkateiden risteyksessä peltojen keskellä.


Kumpikin kuva on kuvankaappaus Google Mapsistä.
Hain Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta kuukausikeskiarvot vuoden 1931 alusta eteenpäin ja alkuperäisellä mittaustaajuudella tehdyt lämpötilan mittaukset vuodesta 1959 lähtien.
Alla on kuvaajat, joista ensimmäisessä on kaikki kuukausikeskiarvot ja siihen taulukko-ohjelman laskema 1.asteen sovite, mikä on myös yhtälömuodossa kuvaajassa. Sen jälkeen on sama data neljään ajanjaksoon jaettuna.






Kuvaajista näkee, että kahdessa ensimmäisessä jaksossa mennään melko vakaasti, mutta sen jälkeen alkaa keulimaan. Koko ajanjaksolla lähdetään pikkupakkasesta eli arvosta -0,59 °C ja lopussa ollaan arvossa 1,4 °C , mikä saatu, kun muutos 0,001964 x 1036=2,03 °C on lisätty alkuarvoon -0,59.
Ensimmäisellä tarkasteluvälillä 1.1.1939-31.12.1960 sovite antaa lähtökohdaksi noin nollan ja lopussa 0,3 °C.
Toisella jaksolla lähtökohtana on -0,20 °C ja ja muutos on -0,21 °C, joten tämä on ollut kylmä jakso.
Kolmannella jaksolla lähtöarvona on -0,47 astetta ja sitten lämpenee 1,0 °C asteeseen, siis sovitteen mukaan.
Viimeisellä jaksolla saavutetaan 0,63 °C nousu ja loppuarvoksi 2,0 °C kuukauden keskilämpötilaksi, mikä on samalla koko ajanjakson nousu, kun lähdettiin 1931 tammikuussa nollasta.
Vuonna 1959 mitta-arvot luettiin klo 8:00, 14:00 ja 20:00. Jossain vaiheessa alettiin tallentaa myös yöllä kello 2:00 eli siirryttiin 3 x vrk taajuuteen 4 x vrk. Voisiko sillä olla vaikutusta vuorokausi- ja sitä kautta kuukausikeskiarvoon.

Sitten aletaan mittaamaan joka tasatunti ja sen päälle 40 minuuttia yli joinakin tunteina. Automatiikka on jo pelissä mukana.

Sitten vuonna 2020 datoja tallennellaan 3 tunnin välein eli 8 kertaa päivässä. Ja kas, 2.10.2020 kello 12 jälkeen vaihdetaan uusi järjestelmä. Tietenkin säätieteilijät osaavat valita hyvän hetken vaihtoon, ilmeisesti aurinko alkaa lämmittämään uutta järjestelmää, mikä tallentaa minuutin välein. Järjestelmä siis vaihtui taas.


Standardista ISO 17714:2007 lainattua

Tähän kun vielä lisää vaihtelevat laskentakaavat keskiarvoille, niin johan siinä verrattavuus on huipussaan.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Useiden asteiden suuruista lämpenemistrendiä ei voida selittää numeerisen keskiarvon approksimaatiovirheellä, joka on vähintään kaksi suuruusluokkaa pienempi.
Lisäksi tarkastelussa tehdään useita metodologisia virheitä. Aikasarja pilkotaan jälkikäteen valittuihin jaksoihin, mikä vääristää trendin tulkintaa ja altistaa kirsikanpoiminnalle.
Lineaarisen sovitteen käyttö lyhyissä, erikseen valituissa jaksoissa ei ole fysikaalisesti perusteltua ilmastojärjestelmässä, jossa pakote ja vaste muuttuvat ajassa.
Yksittäisen mittausaseman analyysiä käytetään myös virheellisesti yleistyksenä, vaikka ilmastotrendit määritellään useiden riippumattomien asemien ja alueellisten keskiarvojen perusteella.
Lisäksi oletetaan ilman näyttöä, että mahdolliset mittausjärjestelmän muutokset aiheuttaisivat systemaattisesti lämpenemistä, vaikka dokumentoidut vaikutukset ovat suuntaa-antavasti sekä positiivisia että negatiivisia ja ne poistetaan homogenisoinnissa.
Nämä virheet yhdessä johtavat harhaanjohtavaan tulkintaan, jossa mittausmenetelmän rajoitteet sekoitetaan todelliseen fysikaaliseen trendiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kivaa sanahelinää, mutta ei mitään konkreettista.
Koko jakso jaettu 4 osaan. Kommentoija voi jakaa datan omiin satunnaisiin osiinsa ja esittää sen.
Tästä ei ole tehty yleistyksiä, vaan se on käsitelty ihan yhden mittauspisteen muutoksien esittelyyn.
WMOn julkaisemissa tutkimuksissa on osoitettu mittausjärjestelmien epäluotettavuus.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pertti-niemi/maailman-ilmatieteen-jarjesto-wmon-julkaisemia-lampomittareiden-suojien-testauksia-yllattavia-tuloksia/
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kirjoituksen taulukosta näkee, että pitkän ajanjakson sovite antaa vuoden 1939 arvoksi -0,59 astetta. Kun asiaa tarkastelee lyhyemmässä jaksossa, niin arvoksi tulee noin nolla.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2026/02/Kertoimetja-vakiot-taulukkona.jpg
Lineaarisella sovitteella päätepisteillä on heikko painoarvo. Tämä näkyy selvästi myös kuvaajasta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2026/02/CC-vuosien-keskiarvot-3.jpg
Siinä kaikki 1863-1884 keskiarvot ovat sovitteen yläpuolella, kun myöhemmät mittausarvot painavat suoraa alaspäin. Karrikoidusti voi sanoa, että huomisen lämpötilamittaukset määrittävät sen kuinka lämmintä eilen oli.
Ilmoita asiaton viesti
Rovaniemen Apukan aikaisempi tulkinta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/opehuone/579807/
Ilmoita asiaton viesti
Ihan täyttä höpö höpöä. Sekoitat yksinkertaisia mittausmetodeja ja kaiken lisäksi vääristelet WMO:n tutkimuksia. Jos olisit oikeassa, suomesta jouduttaisiin lopettamaan kaikki sääasemat, ja ilmastotutkijat joutuisivat kilometritehtaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Taas heikkoa sanahelinää, mutta ei mitään faktaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hannuhan voi esittää kuinka Ilmatieteen laitoksella kalibroidaan mittausyksikkö.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pertti-niemi/jyvaskylan-lentoaseman-mittausaseman-lammonmittausyksikon-muutoksien-vaikutusten-arviointia/
Ilmoita asiaton viesti
WMOn julkaisussa esitetty tulos siitä millä ajanhetkellä mittausyksiköt löysivät vuorokauden maksiarvot verrokkiin verrattuna. Tämä kertoo sen, että on mitattu säteilysuojan sisään syntynyttä mikroilmastoa eikä todellista ulkoilmaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2026/01/WMO-td-1579-paivan-maksimin-loytoajan-ero.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen roskaa. Teet niin paljon virheitä, ettei tahdo perässä pysyä. Mutta palataan asiaan!
Ilmoita asiaton viesti
Täällä kirjoitteli aikanaan tilastotiedettä yliopistossa opettanut ammattilainen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eno1one/163104-vaarat-menetelmat-yleisia-ilmastotutkimuksessa/
Tässä vielä toinen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eno1one/162952-jarkyttava-havainto-ilmastonmuutos-perustuu-virheisiin/
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=2qt4jHHWEG4
Ilmoita asiaton viesti
Jos ilmastonmuutos olisi toteutunut niissä sfääreissä, joissa alarmistit vuosituhannen alussa maalailivat piruja seinään, maailmassa ei enää kiisteltäisi asiasta lainkaan. Nyt saamme sanomalehdistä lukea kuinka hälyyttävästi lämpeneminen on edennyt, mutta ilman sanomalehtiä tai muuta tiedotusta emme huomaisi siitä mitään.
Ilmoita asiaton viesti