Toimistolle ei kannata palata tekemään töitä

Tekoäly vähentää ihmisten tarvetta yhteistyölle. Juuri siksi organisaatioiden pitäisi miettiä uudelleen, mihin ihmisten yhteistä aikaa ja toimistopäiviä tarvitaan.

 

Ajatuskoe. Jos työntekijä tarvitsee yhä vähemmän kollegoitaan omasta työstään suoriutumiseen nyt, kun tekoäly ottaa hoitaakseen yhä suuremman osan tehtävistä, miksi ihmisten pitäisi ylipäätään olla samassa tilassa?

Nykyinen paluu toimistoille -keskustelu on edelleen vahvasti kiinni 2010-luvulla. On joukko työntekijöitä, joiden pitää tuottaa asioita, ja kiista koskee ennen kaikkea sitä, missä tämä työ tuotetaan tehokkaimmin.

Samalla keskustelu ohittaa paljon suuremman kysymyksen siitä, miten itse työ on murroksessa. Erityisesti se työ, jota olemme tottuneet pitämään melko tavanomaisena asiantuntijatyönä, läpikäy nyt melkoista muutosta. 

Kun AI ottaa yhä suuremman osan tiedon hakemisesta, jäsentämisestä, analysoinnista ja tuottamisesta, ihmisten luoma arvo siirtyy vahvemmin yhteiseen sensemakingiin, oletusten haastamiseen, tulkintaan, hiljaisen tiedon välittämiseen, toisilta oppimiseen, uusien ajatusten törmäyttämiseen ja yhteisen ymmärryksen muodostamiseen. 

Tämä tekee etä- ja hybridityön haasteista entistä kiinnostavampia. Huonot puolet nousevat tutkimuksissa nyt esiin yhä selkeämmin. 

Vahvimmat huolenaiheet liittyvät organisaation ja ihmisten sosiaalisen pääoman rapautumiseen. Etä- ja hybridityö voivat ylläpitää olemassa olevia suhteita kohtuullisesti, mutta ne näyttävät olevan huomattavasti heikompia uusien suhteiden, sosiaalisen pääoman ja organisaation sisäisten siltojen rakentamisessa. 

Kiteytettynä työntekijöiden huomio näyttää siirtyvän etä- ja hybridityössä omien tehtävien suorittamiseen pois toisten auttamisesta, epämuodollisesta yhteistyöstä ja yhdessä tekemisestä. Sosiaaliset suhteet heikkenevät, avun pyytäminen vähenee ja epämuodollinen oppiminen vaikeutuu. 

Ongelma näkyy erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla, joilla on vaikeuksia päästä sisään organisaatioon ja sen ajatteluun, kun tilaisuuksia epämuodolliseen vuorovaikuttamiseen on vähän. Teams on ihan kelvollinen väline yhteistyöhön niiden kanssa, joiden kanssa jo tiedän haluavani tehdä yhteistyötä. Mutta kun organisaatioissa henkilöstö vaihtuu, uusien sosiaalisten suhteiden luominen käy huomattavasti vaikeammaksi. 

Se, missä organisaatiot ovat epäonnistuneet, on tämän viestinnässä. 

Sosiaalinen pääoma on kriittistä organisaatioiden menestykselle. Se on kaiken yhteistyön, tiedonkulun ja oppimisen ytimessä. Ilman sitä ihmiset saavat kyllä oman työnsä tehtyä, mutta organisaation kyky toimia kokonaisuutena alkaa hiljalleen heiketä. 

Kun tähän yhtälöön lisätään tekoäly, jännite kasvaa. Tekoäly tekee yksilöstä entistä itsenäisemmän, mutta samalla myös yksinäisemmän, koska se vähentää niitä pieniä kohtaamisia, joissa luottamus, hiljainen tieto ja yhteinen ymmärrys syntyvät. 

Toimistolle paluun perusteluna pitäisi olla se, että siellä tehdään sitä mihin tekoäly ei pysty eli rakennetaan suhteita, haastetaan ajattelua ja luodaan yhteistä ymmärrystä. 

Pelkkä läsnäolo ei tähän kuitenkaan riitä. Jos toimistopäivä on vain etäpäivä eri osoitteessa, mikään ei muutu.

Riikka Tanner

Yrittäjä, konsultti ja tietokirjailija. Yhteiskunnallisista ilmiöistä innostuja, teemoina tulevaisuus, strateginen ennakointi ja muutosvoimat.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu