Vain FED voi pelastaa Yhdysvaltojen maksukyvyn

Yhdysvaltojen liittovaltion velan uutisoitiin ylittäneen juuri 40.000 miljardia.  Summa on noin 117.000 dollaria jokaista kansalaista kohden.

Samaan aikaan uutisoitiin liittovaltion valtionvarainministeriön (US Treasury) joutuneen tukemaan 30 vuoden velkakirjamarkkinoita takaisinostoin. Myyntipaine oli niin valtavaa, että korko uhkasi nousta pilviin. Takaisinostot saivat koron asettumaan 5,19 prosentin tasolle.

Ikävä puoli tässä on se, että eihän valtiovarainministeriöllä ole ole rahaa. Sen täytyy lainata kuukausittain tuhansia miljardeja, joista noin 300 miljardia on uutta velkaa, loput vanhojen velkojen uusimisia. Näin käytännössä Yhdysvallat vain lyhensi velkansa maturiteettia: käyttävät esimerkiksi kymmenen vuoden velkakirjoilla saatavaa rahaa lunastaakseen 30 vuoden velkoja pois.

Tukitoimet tehtiin varmasti pakkoraossa, mutta analogia housuihin kusemisesta pakkasella tulee helposti mieleen.

Growing investor unease over mounting government debt sparked a steep bond selloff from the U.S. to Germany and Japan this week, exacerbated by heavy AI-related borrowing by technology companies and elevated oil prices.

While the U.S. Treasury’s announcement appeared to put a floor under falling bond prices for now, investors said the support was likely to be temporary.

”The more the (U.S.) Treasury department wants to intervene, the more selling from institutional holders it will induce,” said Cusson Leung, chief investment officer at KGI.

Markkinoiden katseet odottavat FED:n linjauksia 27. – 29.8. Kysymys kuuluu, painottaako FED enemmän inflaation kukistamista vai markkinoiden vakautta.

Vaihtoehdot

Fed voi siirtää ongelman ratkaisua paljonkin ja lisätä liittovaltion pitkien velkakirjojen ostoa. Se voi joko

• lisätä juuri 30 vuoden velkakirjojen ostoa ja vähentää lyhyempien velkakirjojen ostoa, jolloin rahapolitiikka ei kevene.
• lisätä velkakirjojen ostoa nettomääräisesti.

Ensimmäinen vaihtoehto auttaa liittovaltiota vähän, mutta ei kiihdytä inflaatiota kovin paljon. Toinen vaihtoehto kiihdyttää inflaatiota, laskee korkotasoa yleisemminkin ja saattaa jo pohjalukemissa olevan dollarin uuteen laskuun.

Jälkimmäinen vaihtoehto olisi FED:n mandaatin vastainen, koska inflaatio on selvästi yli keskuspankin tavoitteiden. Toisaalta FED:llä on kaksoismandaatti: hillitä inflaatiota ja pitää huolta talouskasvusta.

Tämä vaihtoehto vaikeuttaisi kasvua kaikkialla muualla, koska alhainen dollari vaikeuttaisi vientiä Yhdysvaltoihin. Trumpin hallinto saattaa kuitenkin painostaa keskuspankkia tähän suuntaan.

Teoriassa on myös kolmas vaihtoehto: Keskuspankki voi todeta, että he priorisoivat inflaation alentamista ja eivät tässä vaiheessa lähde tukemaan liittovaltion rahoituksen tarvetta. Tämä johtaisi liittovaltion velkakriisiin, jonka vuoksi vaihtoehto on teoreettinen.

Hyviä vaihtoehtoja ei ole. Mikäli Yhdysvallat antaa kriisinsä syventyä ja dollarin laskea, se vaikuttaa myös Suomen vientiin. Se, miten paljon, riippuu EKP:n reaktioista.