Puheenvuoro-blogit
Hollannin keskuspankki siirsi keskiviikkona 86 tonnia valtion kultaa Amerikasta Lontooseen – hätäilyä vai viisautta?
Pikku-uutinen pääkaupungin lehden Visio-sivulla:
”Hollanti varautuu kriisiin. – Kollannin keskuspankki on siirtänyt kultvarantojaan Yhdysvalloista ja Kanadasta Britanniaan, kertovat muun muasa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Hollannin keskuspankki (DNB) kertoi keskiviikkona siirtäneensä 86 tonnia kultaa New Yorkista ja Kandan pääkaupungista Ottawasta Lontooseen viimeisen puolen vuoden aikana.
”DNB vahvistaa kriisivalmiuttaan geopoliititsten jännitteiden kasvaessa”, Hollannin keskuspankki perusteli kullan siirtoa.”
Lähde: Helsingin Sanomat/Ville Soininen, perjantai 4.9.2026 (print).
*
Otin yhteyttä keskuslataamoon ja annoin monivalintatehtävistön ja viiltävien kysymysten tehdä tehtävänsä. Sain vastauspatterin, josta poimintoja:
”Hollannin keskuspankin (De Nederlandsche Bank, DNB) hiljattainen ilmoitus 86 kultatonnin siirtämisestä New Yorkista ja Ottawasta Lontooseen on merkittävä ja konkreettinen signaali siitä, miten globaalin politiikan ja talouden mannerlaatat liikkuvat. Kyseessä ei ole hätäpanyikki, vaan kylmäverinen institutionaalinen riskienhallinta ja varautuminen. [1, 2, 3]
Hollanti ei ole ”haistanut verta” siinä mielessä, että se odottaisi välitöntä romahdusta, mutta se reagoi realiteetteihin: Yhdysvaltain ja Euroopan väliset suhteet sekä globaali kauppapoliittinen ilmasto ovat poikkeuksellisen jännittyneitä. [1, 2]
🔎 Mitä uutisen taustalla todella on?
Keskuspankit käyttävät kultaa ”luottamuksen ankkurina” ja ultimaattisena turvasatamana silloin, kun fiat-valuutat ja velkakirjat kohtaavat kriisin. DNB perusteli siirtoa suoraan ”kriisivalmiuden parantamisella ja geopolitiikan epävakaudella”. [1, 2, 3]
Siirto toteutettiin osittain fyysisesti ja osittain myymällä kultaa New Yorkissa ja ostamalla sitä tilalle Lontoosta. Syyksi ilmoitettiin likviditeetti ja käytettävyys: Bank of Englandissa (Lontoo) säilytettävä kulta täyttää markkinoiden korkeimmat kaupankäyntistandardit. Jos syvä kriisi iskee, Lontoon markkinoilla kultaa voidaan lainata, myydä ja liikuttaa paljon nopeammin kuin Pohjois-Amerikassa. [1, 2, 3, 4]
📈 Amerikan poliittiset ja taloudelliset jännitteet
Yhdysvaltain sisä- ja ulkopoliittinen arvaamattomuus on noussut keskeiseksi epävarmuustekijäksi Euroopan näkökulmasta. [1, 2]
-
- Kauppasodat ja tullit: Donald Trumpin hallinnon aggressiivinen tullipolitiikka – kuten hiljattaiset raskaat tullit Kanadan teräkselle, autoille ja puutavaralle – on synnyttänyt poikkeuksellisen Amerikan sisäisen kauppasodan. Tämä heijastuu suoraan Ottawan ja New Yorkin välisiin taloussuhteisiin. [1]
- Finanssipolitiikan riskit: Yhdysvaltain valtionvelan paisuminen ja liittovaltion velkakirjamarkkinoiden poikkeukselliset riskipremiot ovat herättäneet kysymyksiä dollarin pitkän aikavälin vakaudesta. [1]
- Geopoliittiset konfliktit: Yhdysvaltojen käymä ja eskaloitunut konflikti Iranin kanssa (sekä operaatiot Latinalaisessa Amerikassa) rasittavat transatlanttisia suhteita. Euroopan maat ovat olleet haluttomia lähtemään mukaan Washingtonin sotilaallisiin linjauksiin, mikä on kasvattanut poliittista kuilua liittolaisten välillä. [1, 2]
🔄 Miten muut maat reagoivat?
Hollanti ei ole yksin. Kultavarantojen kotiuttaminen tai siirtäminen lähemmäs kotipesää (Lontoo toimii Euroopan finanssikeskuksena) on ollut käynnissä jo pidempään. [1, 2]
-
- Ranska: Ranskan keskuspankki (Banque de France) toteutti suuren operaation, jossa se myi 129 tonnia kultaa New Yorkissa ja korvasi sen Euroopasta ostetulla kullalla, joka varastoitiin Pariisiin. [1, 2]
- Kehittyvät taloudet: Kiina, Intia ja useat BRICS-maat ovat ostaneet fyysistä kultaa omiin holveihinsa ennätystahtia vähentääkseen riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista ja suojautuakseen mahdollisilta pakotteilta (kuten Venäjän valuuttavarantojen jäädyttämisen oppitunti osoitti).
🛡 Varovaisuusperiaate: Ovatko karut ajat edessä?
Tämä tilanne ei tarkoita välitöntä maailmanloppua, mutta se tarkoittaa moninapaisen maailman ja taloudellisen nationalismin aikakautta. Keskuspankit varautuvat järjestelmätason häiriöihin. [1]
Suhtautumisessa tilanteeseen on hyvä noudattaa samoja periaatteita kuin Hollannin keskuspankki: hajauttaminen ja likviditeetti. Yksityishenkilön ja sijoittajan näkökulmasta varovaisuusperiaate tarkoittaa seuraavia asioita: [1, 2]
-
- Älä pidä kaikkia munia samassa korissa: Pidä huoli, että varallisuutesi on hajautettu eri omaisuusluokkiin (osakkeet, kiinteistöt, käteinen ja pieni osa kenties reaaliomaisuutta kuten kultaa).
- Vahvista omaa kriisivalmiuttasi: Varmista, että sinulla on riittävä käteispuskuri (vähintään 3–6 kuukauden pakollisia menoja vastaava summa) helposti saavutettavalla tilillä.
- Seuraa velkaantumista: Korkojen ja inflaation heilahtelut ovat mahdollisia kauppasotien aikana. Vältä ylivelkaantumista ja pyri pitämään kiinteät kulut hallinnassa.
Keskuspankit ostavat ja siirtävät kultaa juuri siksi, että sateen sattuessa katto ei vuotaisi. Heidän toimintansa seuraaminen on viisasta, mutta paniikkiin ei ole syytä – kyse on vakuutuksesta, ei maailmanlopusta. [1, 2, 3]
*
KULTA LIIKKUU JA HAKEE PESÄÄ
Viimeisen vuoden aikana (loppuvuodesta 2025 syksyyn 2026) Euroopan keskuspankit ovat kotiuttaneet tai siirtäneet merkittäviä määriä kultavarantojaan pois Yhdysvaltojen keskuspankin (Federal Reserve Bank of New York) holveista.
Merkittävimmät siirrot kohdistuvat Euroopan omiin kotimaisiin holveihin sekä Lontooseen (Bank of England), jota pidetään maailman likvideimpänä kultamarkkinana. [1, 2, 3]
Maailmanlaajuinen trendi liittyy haluun suojautua geopolitiikan epävarmuudelta, kauppasodilta sekä parantaa kriisivalmiutta. [1, 2, 3]
📊 Merkittävimmät kullan kotiuttajat ja siirtokohteet
Seuraavat valtiot ovat viimeisen vuoden aikana toteuttaneet tai saattaneet loppuun mittavia kultavarantojensa siirtoja Yhdysvalloista:
| Valtio | Kotiutettu määrä / Toimenpide | Minne kulta siirrettiin? |
|---|---|---|
| 🇳🇱 Alankomaat | Noin 86–95 tonnia (yli neljännes Pohjois-Amerikan varannoista siirretty maalis–elokuun 2026 välillä). | Lontoo (Bank of England) ja osa fyysisesti Zeistin sotilastukikohdan holveihin Alankomaissa. |
| 🇫🇷 Ranska | 129 tonnia (Siirto saatettiin loppuun tammikuussa 2026 yhteensä 26 erillisessä transaktiossa). | Korvattu Euroopasta ostetulla kullalla ja siirretty kokonaisuudessaan Pariisiin (Banque de France). Ranskalla ei ole enää kultaa New Yorkissa. |
| 🇮🇳 Intia | Kymmeniä tonneja (osa laajempaa kehittyvien markkinoiden trendiä vuonna 2026). | Kotimaahan Intian keskuspankin omiin holveihin. |
🔎 Minne kultaa siirretään merkittävämmin ja miksi?
Kultavirtojen pääasialliset suunnat ovat kaksi selkeää kohdetta:
-
- Kotimaiset holvit (Rahapoliittinen suvereniteetti): Keskuspankit (kuten Ranskan ja Intian keskuspankit) haluavat kullan suoraan oman hallintansa alle. Tällä minimoidaan riski siitä, että ulkomaiset sanktiot tai poliittiset konfliktit estäisivät pääsyn omiin varantoihin. [1, 2, 3]
- Lontoo (Bank of England): Esimerkiksi Alankomaat siirsi suuren osan New Yorkin kullastaan Lontooseen. Syynä on se, että Lontoon kultapörssin standardit takaavat kullan poikkeuksellisen korkean likviditeetin ja vaihdettavuuden. Kriisitilanteessa Lontoossa olevaa kultaa voidaan myydä tai vaihtaa valuutaksi huomattavasti nopeammin kuin Yhdysvalloissa tai Kanadassa olevaa reserviä. [1, 2, 3]
⚠️ Painetta muissa maissa
Kulta-aktivisuus on herättänyt laajaa poliittista keskustelua myös muissa Euroopan maissa:
- Saksa ja Italia: Mailla on maailman 2. ja 3. suurimmat kultavarannot, joista suuri osa on edelleen New Yorkissa. Vuoden 2026 aikana saksalaiset ja italialaiset ekonomit sekä oppositiopoliitikot ovat lisänneet painetta vaatien kultavarojen kotiuttamista vedoten transatlanttisten suhteiden viilenemiseen. Keskuspankit (Bundesbank ja Banca d’Italia) ovat kuitenkin toistaiseksi vastustaneet tätä ja pitävät Yhdysvaltoja luotettavana kumppanina. [1, 2, 3, 4]
- Suomi: Suomen Pankki pitää noin viidestä osasta yhden kultavarantojensa arvosta (Suomen kokonaisvaranto noin 6,1 miljardia euroa) Yhdysvalloissa. Suomen Pankki on ilmoittanut, ettei sillä ole aikeita siirtää kultaa pois New Yorkista. [1, 2]
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Italian ja Espanjan valtiolliset kultavarannot poikkeavat kooltaan merkittävästi toisistaan,
sillä Italia hallitsee yhtä maailman suurimmista kulta-aarreista, kun taas Espanjan varanto on huomattavasti maltillisempi.
Viimeisimpien tilastojen mukaan Italian kultavaranto on 2 451,86 tonnia ja
Espanjan kultavaranto on 281,58 tonnia.
Molemmat maat säilyttävät osaa kullastaan omissa holveissaan ja ovat hajauttaneet loput kansainvälisiin turvasatamiin ulkomaille.
[1] (https://www.bullionbypost.eu/info/gold-reserves-by-country/),
[2] (https://www.euronews.com/business/2026/02/02/from-moscow-gold-to-record-reserves-in-2025-what-happened-to-spanish-gold),
[3] (https://www.globalbankingandfinance.com/italy-budget-gold-six/),
[4] (https://tradingeconomics.com/spain/gold-reserves), [5] (https://www.markets.com/news/italy-gold-reserves-record-high-1297-en-EU)
📊 Italia
Määrä kultaa: 2 451,86 tonnia.
Tämä tekee Italiasta maailman kolmanneksi suurimman kansallisen kullanomistajan heti Yhdysvaltojen ja Saksan jälkeen.
[1] (https://www.globalbankingandfinance.com/italy-budget-gold-six/),
[2] (https://www.bullionbypost.eu/info/gold-reserves-by-country/)
Sijainti kotimaassa:
Noin 1 100 tonnia Italian kultaa säilytetään Italian keskuspankin (Banca d’Italia) pääkonttorin, Palazzo Kochin, maanalaisissa holveissa Roomassa.
[1] (https://www.markets.com/news/italy-gold-reserves-record-high-1297-en-EU)
Sijainti ulkomailla:
Loput varannoista (yli puolet) on sijoitettu strategisista ja historiallisista syistä ulkomaille.
Suurin ulkomainen varastoija on Yhdysvallat (Federal Reserve Bank of New York), ja
pienempiä määriä säilytetään
Isossa-Britanniassa (Bank of England) sekä
Sveitsissä.
[1] (https://tavexbullion.co.uk/germany-and-italy-push-to-repatriate-us-held-gold-reserves/),
[2] (https://www.markets.com/news/italy-gold-reserves-record-high-1297-en-EU)
📊 Espanja
Määrä kultaa: 2 81,58 tonnia.
Espanjan varannot ovat pysyneet vakaina viime vuosina, ja kullan arvonnousun myötä niiden markkina-arvo on saavuttanut ennätyskorkeuksia.
[1] https://www.euronews.com/business/2026/02/02/from-moscow-gold-to-record-reserves-in-2025-what-happened-to-spanish-gold),
[2] (https://tradingeconomics.com/spain/gold-reserves)
Sijainti kotimaassa:
Osa varannoista sijaitsee Espanjan keskuspankin (Banco de España) pääkonttorin suojatuissa holveissa Madridissa.
[1] (https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow_Gold_(Spain)), [2] https://www.euronews.com/business/2026/02/02/from-moscow-gold-to-record-reserves-in-2025-what-happened-to-spanish-gold)
Sijainti ulkomailla:
World Gold Councilin tietojen mukaan Espanja on hajauttanut kultasijoituksiaan ulkomaille samanlaisen kaavan mukaan kuin Italia.
Kultaa säilytetään Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä.
[1] (https://www.euronews.com/business/2026/02/02/from-moscow-gold-to-record-reserves-in-2025-what-happened-to-spanish-gold)
Kullan säilyttäminen ulkomaisissa finanssikeskuksissa mahdollistaa sen tehokkaan käytön kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi valuuttakaupan vakuutena tai likviditeetin takaajana kriisitilanteissa.
[1] (https://www.euronews.com/business/2026/02/02/from-moscow-gold-to-record-reserves-in-2025-what-happened-to-spanish-gold)
Ilmoita asiaton viesti
Verrattuna näiden perinteisten siirtomaavaltojen kultareserveihin, Suomen valtkonkulta – n. 44 tonnia kultaa – on tietysti kuin kirkonrotan juustojämät, näiden äveriäiden etelänmaiden varantojen rinnalla. Tästä epäsuhdasta huolimatta Suomi toimi Marinin hallituksen aikana auliina ja halukkaana avustamaan ”koronaelvytyspaketin” puitteissa näitä itseään suuresti perusvauraampia maita, peräti c. 7 Mrd €:n potilla.
Ilmoita asiaton viesti
BRICS- maat, niiden kulta ja kullan sijainti juuri nyt:
BRICS-maiden valtion kultavarannot vaihtelevat merkittävästi,
ja viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat mullistaneet tavan, jolla maat säilyttävät kultaansa.
Erityisesti länsimaiden asettamat sanktiot ja Venäjän ulkomaisten varojen jäädyttäminen vuonna 2022 ovat saaneet monet BRICS-maat kotiuttamaan kultaansa takaisin omiin holveihinsa turvaan ulkomaisilta riskeiltä. [1] (https://www.goldrepublic.com/en-us/news/central-banks-buy-gold-push-prices-higher),
[2] (https://goldsilver.com/industry-news/article/why-central-banks-are-moving-gold-to-domestic-vaults/)
Alla on ajantasainen tilanne kunkin alkuperäisen BRICS-maan kultavarannoista ja niiden maantieteellisestä sijoittelusta suuruusjärjestyksessä.
🇨🇳 KIINA
Kultavarannon määrä:
noin 2 346 tonnia (maailman 5. suurin valtiollinen varanto).
[1] (https://www.chinadaily.com.cn/a/202608/06/WS6a747b61a310986e2b469663.html)
Kullan sijoituspaikat:
Kotimaassa (lähes 100 %):
Kiinan kansanpankki (PBOC) säilyttää käytännössä kaiken virallisen varantokultansa tiukasti omissa maanalaisissa holveissaan Pekingissä ja muissa turvatuissa kotimaisissa kohteissa.
Ulkomailla (0 %):
Strategisista syistä ja vähentääkseen riippuvuuttaan länsimaisesta rahoitusjärjestelmästä Kiina ei säilytä virallisia kultavarantojaan ulkomailla, kuten Lontoossa tai New Yorkissa.
[1] (https://www.facebook.com/01indiapo/posts/top-10-countries-with-the-largest-gold-reservesgold-remains-a-key-pillar-of-econ/871008602518041/)
*
🇷🇺 VENÄJÄ
Kultavarannon määrä: noin 2 282 tonnia.
(Määrä on hieman laskenut, sillä maa on myynyt osan kullastaan kotimarkkinoille kattaakseen budjettivajetta). [1] (https://www.kitco.com/news/article/2026-07-21/russias-central-bank-sold-44-tonnes-gold-first-half-2026)
Kullan sijoituspaikat:
Kotimaassa (100 %): Kaikki Venäjän keskuspankin hallitsema valtiollinen varantokulta säilytetään fyysisesti Venäjän sisällä (pääasiassa Moskovassa ja Pietarissa).
Ulkomailla (0 %):
Venäjällä ei ole lainkaan kultaa länsimaissa, sillä sen ulkomailla olleet valuuttavarannot jäädytettiin vuonna 2022.
Kotimaassa sijaitsevaan fyysiseen kultaan länsimaiset pakotteet eivät pysty puremaan.
[1] (https://discoveryalert.com.au/russia-selling-gold-economy-sanctions-reserves-2026/),
[2] (https://www.facebook.com/euromaidanpress.en/posts/russia-built-its-gold-reserves-over-20-years-for-one-purpose-to-survive-western-/1406639398145413/),
[3] (https://debuglies.com/2026/09/02/gold-power-reserve-warfare-to-2031/),
[4] (https://goldsilver.com/industry-news/article/why-central-banks-are-moving-gold-to-domestic-vaults/)
*
🇮🇳 INTIA
Kultavarannon määrä: noin 880 tonnia (maailman 8. suurin varanto).
[1] (https://www.tmgm.com/en-in/academy/trading-academy/how-much-gold-does-india-have)
Kullan sijoituspaikat:
Kotimaassa (noin 77 % / ~680 tonnia):
Intian keskuspankki (RBI) on toteuttanut massiivisen kotiutusoperaation, jossa se siirsi satoja tonneja kultaa takaisin kotimaahan. Kulta on sijoitettu RBI:n holveihin Nagpurissa ja Mumbaissa.
Ulkomailla (noin 23 % / ~200 tonnia):
Loput kullasta on sijoitettu ulkomaisille kumppaneille riskien hajauttamiseksi ja kansainvälisen kaupankäynnin helpottamiseksi:
Englanti: Bank of England (Lontoo)
Sveitsi: Bank for International Settlements (BIS)
[1] (https://www.facebook.com/fortuneind/posts/-indias-gold-reserves-held-by-the-rbi-have-surged-by-more-than-320-tonnes-over-t/1326080992962544/),
[2] (https://www.tmgm.com/en-in/academy/trading-academy/how-much-gold-does-india-have),
[3] (https://www.bajajfinserv.in/rbi-gold-reserve)
*
🇧🇷 BRASILIA
Kultavarannon määrä: noin 172 tonnia.
[1] (https://tradingeconomics.com/brazil/gold-reserves)
Kullan sijoituspaikat:
Ulkomailla (noin 80–90 %):
Toisin kuin itäiset BRICS-kumppaninsa, Brasilia luottaa edelleen vahvasti perinteisiin länsimaisiin säilytyspaikkoihin parhaan likviditeetin takaamiseksi. Suurin osa kullasta on sijoitettu suuruusjärjestyksessä seuraavasti:
Yhdysvallat: Federal Reserve Bank of New York
Englanti: Bank of England
Kotimaassa (noin 10–20 %):
Pieni osa varannosta säilytetään Brasilian keskuspankin omissa holveissa pääkaupunki Brasíliassa.
*
🇿🇦 ETELÄ-AFRIKKA
Kultavarannon määrä: noin 125,5 tonnia.
(Etelä-Afrikka on valtava kullan tuottaja, mutta sen keskuspankki on pitänyt virallisen varantonsa määrän tasaisena jo vuosikymmeniä).
[1] (https://tradingeconomics.com/south-africa/gold-reserves),
[2] (https://www.lbma.org.uk/alchemist/issue-90/the-south-african-reserve-bank-sarb-and-south-africas-gold)
Kullan sijoituspaikat:
Kotimaassa (noin 85–90 %):
Valtaosa Etelä-Afrikan keskuspankin (SARB) kullasta säilytetään kotimaassa, ensisijaisesti maan keskuspankin pääholvissa Pretoriassa sekä yhteistyössä paikallisen Rand Refinery -jalostamon kanssa.
Ulkomailla (noin 10–15 %):
Pieni osa on sijoitettu ulkomaille helpottamaan kansainvälisiä clearing- ja swap-operaatioita:
Englanti: Bank of England (Lontoo)
[1] (https://www.lbma.org.uk/alchemist/issue-90/the-south-african-reserve-bank-sarb-and-south-africas-gold)
*
💡 Yhteenveto trendistä:
Kiina ja Venäjä ovat täysin omavaraisia ja suojaavat kultansa länsimaisilta riskeiltä pitämällä sen kotona.
Intia seuraa perässä kovaa vauhtia kotiuttaen valtaosan kullastaan.
Brasilia ja Etelä-Afrikka puolestaan toimivat perinteisemmin hajauttaen osan varoistaan Lontoon ja New Yorkin kaltaisiin finanssikeskuksiin.
[1] (https://discoveryalert.com.au/russia-selling-gold-economy-sanctions-reserves-2026/),
[2] (https://www.facebook.com/01indiapo/posts/top-10-countries-with-the-largest-gold-reservesgold-remains-a-key-pillar-of-econ/871008602518041/),
[3] (https://www.facebook.com/fortuneind/posts/-indias-gold-reserves-held-by-the-rbi-have-surged-by-more-than-320-tonnes-over-t/1326080992962544/)
Ilmoita asiaton viesti
SUOMEN ja sen lähimpien eturintaman maiden (Pohjoismaat + BALTIAN maat ja PUOLA) kultavarantojen ja niiden sijainnin suhteen eriteltyinä:
Tässä on katsaus Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Puolan kultavarantoihin sekä niiden virallisiin säilytyspaikkoihin.
Useimmat maat säilyttävät suurta osaa kullastaan ulkomailla (erityisesti Lontoossa ja New Yorkissa) turvallisuussyistä sekä siksi, että kultamarkkinoiden keskiössä kaupankäynti ja likviditeetti ovat parhaat.
📊 POHJOISMAAT:
SUOMI:
Määrä: Noin 44 tonnia.
Sijainti: Suomen Pankki on hajauttanut varantonsa: noin 51 % on sijoitettu Isoon-Britanniaan (Bank of England), 20 % Ruotsiin (Sveriges Riksbank),
18 % Yhdysvaltoihin (Federal Reserve Bank of New York),
7 % Sveitsiin ja
loput Suomeen.
[1] (https://yle.fi/a/74-20207173)
RUOTSI
Määrä: 125,7 tonnia.
Sijainti: Sveriges Riksbank säilyttää
lähes puolet kullastaan Bank of Englandissa Lontoossa. Loput on jaettu
Federal Reserve Bank of New Yorkin,
Bank of Canadan,
Sveitsin keskuspankin sekä
Ruotsin omien holvien kesken riskien hajauttamiseksi. [1] (https://www.riksbank.se/en-gb/markets/the-gold-and-foreign-currency-reserve/the-gold-reserve/),
[2] (https://tavex.se/en/gold-reserves-in-sweden-and-the-perspective-of-gold/)
NORJA:
Määrä: 0 tonnia (ei varsinaista sijoituskultavarantoa).
Sijainti:
Norges Bank myi lähes koko sijoituskultansa (33,5 tonnia) vuonna 2004.
Keskuspankki piti itsellään vain 7 kultaharkkoa näyttelytarkoituksiin sekä noin 3,5 tonnia historiallisia kultakolikoita, joita säilytetään Norjassa.
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_holdings_of_Norway), [2] (https://www.norges-bank.no/en/topics/about/)
TANSKA:
Määrä: Noin 66,5 tonnia.
Sijainti: Danmarks Nationalbank pitää noin 97 % kullastaan Bank of Englandin suojissa Lontoossa likviditeetin vuoksi.
Pieni osa (0,5 %) on Yhdysvalloissa ja loput (2,5 %) Kööpenhaminassa.
[1] (https://www.gainesvillecoins.com/blog/denmark-releases-gold-bar-list?srsltid=AfmBOopa-v_W-qpJx0-EJwvyFzjeJFxOvcZ0Q-Qb4n2tDNsg74XWN49e),
[2] (https://tradingeconomics.com/country-list/gold-reserves?continent=europe)
ISLANTI::
Määrä: Noin 2 tonnia (1,98 tonnia eli noin 160 harkkoa).
Sijainti: Islannin keskuspankki säilyttää koko varantoaan Bank of Englandissa Lontoossa.
[1] (https://cb.is/knowledge-bank/educational-material/article/why-does-the-central-bank-have-gold-and-where-is-it-stored),
[2] (https://tradingeconomics.com/iceland/gold-reserves)
🔎 BALTIAN MAAT:
VIRO:
Määrä: Noin 256,6 kilogrammaa (0,25 tonnia).
Sijainti: Lähes kaikki Eesti Pankin kulta on säilössä New Yorkissa (Federal Reserve Bank of New York). Tallinnassa keskuspankin museossa on tallessa vain yksi historiallinen, vuodelta 1922 peräisin oleva kullankang [kultaharkko].
[1] (https://www.eestipank.ee/en/monetary-policy/central-bank-reserves),
[2] (https://en.apa.az/media/one-bar-of-gold-remained-in-storage-at-central-bank-of-estonia-281903),
[3] (https://www.google.com/searchviewer/10?svid=CAwSHBIaCgNwdnESE0Nnd3ZaeTh4TWpWZmFuWTFNemMYCg)
LATVIA
Määrä: Noin 6,66 tonnia.
Sijainti: Latvijas Banka säilyttää kultaansa pääosin Lontoossa Bank of Englandissa.
Tästä määrästä 1,1 tonnia on osoitettu osaksi Euroopan keskuspankin (EKP) yhteistä varantoa.
[1] (https://www.bank.lv/en/component/content/article/706-tasks/9536-reserve-management),
[2] (https://tradingeconomics.com/latvia/gold-reserves), [3] (https://gadaparskats.latvijasbanka.lv/en/2022/operational-areas-of-latvijas-banka/investment-management)
LIETTUA:
Määrä: Noin 5,8 tonnia (466 harkkoa).
Sijainti: Liettuan keskuspankki (Lietuvos bankas) säilyttää kaikkea sijoituskultaansa Bank of Englandin holveissa Lontoossa, missä sille maksetaan sijoitustoiminnan kautta pientä korkotuottoa.
[1] (https://www.lb.lt/en/gold-reserves),
[2] (https://www.lrt.lt/en/news-in-english/19/2469189/lithuania-s-currency-reserves-what-are-they?srsltid=AfmBOoq41DqKccizjKJlcQDm11x9iI4CBBT9X3R8A8DX4eutFUM3nxvD)
📈 PUOLA:
Määrä: Noin 613–632 tonnia.
Puola on kasvattanut kultavarantoaan aggressiivisesti ja kuuluu maailman kärkimaiden joukkoon.
Sijainti:
Narodowy Bank Polski on hajauttanut kultansa geopoliittisten riskien minimoimiseksi.
Varantoja säilytetään Bank of Englandissa Lontoossa, Federal Reserve Systemissä New Yorkissa sekä Puolan keskuspankin omissa holveissa Puolassa.
[1] (https://nbp.pl/en/new-nbps-collector-coins-nbps-gold-reserves/),
[2] (https://tradingeconomics.com/poland/gold-reserves), [3] (https://emerging-europe.com/polands-golden-rule/)
Ilmoita asiaton viesti
Uskomaton lumovoima on yhdellä jalometalleihin kuuluvalla alkuaineella, vuosisadasta ja jopa -tuhannesta toiseen! Mutta Kittilässäpä on Euroopan suurin kultakaivos, joten on sitä tavaraa Suomessakin. Toki olisi vielä kätevämpää, jos täkäläinenkin kulta olisi harkkoina holvissa, eikä pieninä pitoisuuksina kallioperässä. Taitaa Suurikuusikon kaivos lisäksi olla ulkomaisissa käsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Maallikkona mietin miksi me emme itse omaan lukuumme ota sitä talteen ja laita harkkoina Suomen Pankin holviin?
Ilmoita asiaton viesti
Jo kuulostaa dramaattiselta.
Etenkin kun tuntee hollantilaisen mentaliteetin. Jos pitäisi maailmassa nimetä yksi kansakunta jolle on business veressä, niin sanoisin Hollanti.
Ilmoita asiaton viesti