Puheenvuoro-blogit
Ukrainan erotettu puolustusministeri haastaa presidentti Zelenskyin
Ukrainan äskettäin erotettu puolustusministeri Mykhailo Fedorov on vaatinut sota-ajan vaaleja ja todennut maan olevan kriisissä.
Katso tästä: Video | Facebook
*
”Ukrainan entinen puolustusministeri Myhailo Fedorov penää maahan uusia vaaleja. Vastikään puolustusministerin paikan jättänyt Fedorov kommentoi asiaa Youtubessa tiistaina julkaistulla videolla.” Ukrainan ex-puolustusministeri: Venäjä ei saa pitää demokratiaa panttivankinaan, on löydettävä tapa järjestää vaalit | Demokraatti.fi
*
Bloomberg Balance of Power kirjoitti tunti sitten aiheesta perusteelllisesti:
”Ukrainan entisen puolustusministerin myöhään (tiista 18.8.2026) illalla esittämä sota-ajan vaalien vaatiminen on vakava haaste presidentti Volodymyr Zelenskyille, miehelle, joka erotti hänet.
”Meillä on systeeminen hallintokriisi”, Mykhailo Fedorov sanoo YouTube-videopuheessaan. ”Ukraina voi samanaikaisesti käydä sotaa ja pysyä demokratiana.”
Fedorov on laajalti suosittu Ukrainan innovatiivisen drone-sodankäynnin keskeisenä arkkitehtina Venäjää vastaan. Tuhannet protestoivat Kiovassa ja muissa kaupungeissa, kun Zelenskyi syrjäytti hänet heinäkuussa vain kuuden kuukauden viran jälkeen, jonka aikana hän oli valvonut laajoja muutoksia tehokkuuden lisäämiseksi.
Zelenskyi yritti rauhoitella mielenosoittajia tarjoamalla Fedoroville toisen korkean viran, joka vaati palaavansa vain puolustusministeriksi. Presidentti on nimittänyt korkean tason sotilasvirkamiehen parlamenttiin tähän tehtävään.
Ihmiset reagoivat Venäjän ohjusiskun aiheuttamiin vaurioihin Lvivissä, Ukrainassa, 30. heinäkuuta.
Fedorovin lausunnon ajoitus ei todennäköisesti ole ollut sattumaa. Kuten Zelenskyin tapauksessa, parlamentissa oli viimeksi vaalit vuonna 2019.
Joka tapauksessa hänen toimensa osoittaa, ettei hän pelkää haastaa entistä pomoaan ja iskeä kenties suurimman kotimaisen heikkoutensa kimppuun.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajoi äänestyslippua viime vuonna jännittyneiden suhteiden keskellä Zelenskyin kanssa. Hän saattaa nyt nähdä tilaisuuden uudistaa tämän vaatimuksen.
Ukrainan perustuslaki kieltää vaalit sotatilalain aikana, joka otettiin käyttöön Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen helmikuussa 2022. Fedorov myönsi, että etulinjan joukkojen sekä miljoonien maan sisällä ja ulkopuolella siirtymään joutuneiden ukrainalaisten äänestysmahdollisuudelle olisi valtavia esteitä.
On vaikea kuvitella kampanjointia jatkuvien Venäjän ilmaiskujen alla. Ja presidentti Vladimir Putin tarttuisi tilaisuuteen lietsoa sosiaalisia jakolinjoja ja vaalikaaosta.
Sosiaalisen median reaktiot havainnollistavat haasteita. Ukrainalaiset jakautuivat kahteen ryhmään: niihin, jotka taputtivat Fedorovia, ja niihin, jotka syyttivät häntä Putinin hyväksikäytöstä sodan kriittisenä aikana.
Ukraina juhlii maanantaina 35-vuotista itsenäisyyttään Neuvostoliitosta. Fedorov on samanikäinen kuin maansa.
Kysymys kuuluu, asettuuko hän parhaaksi mahdolliseksi henkilöksi johtamaan sitä.” <>A new wartime challenge – veikko.huuska@gmail.com – Gmail
*
Miksi Zelenskyi erotti voimakkaassa nousukiidossa olleen puolustusministerin, ja samaan aikaan suurta populariteertia nauttineen ”Ukrainan ilmapuolustuksen gurun? Sisältääkö kysymys jo suoran vastauksen? Selkeitä syitä potkuille esitetty. Ilmatila täyttyi kysyksistä: uhkasiko ”oppopoika” peitota oppi-isänsä, vai löikö vauhtisokeus Fedorovin?
Tiedämme vähän, aivan liian vähän. Sotilasavun määrä ja sitoutumisen syvyys edellyttää parempaa tietoa siitä, ”mitä Ukrainassa tapahtuu todella”?
Zelenskyi on pitänyt Ukrainaa ”järjestyksen kourissa” jo pitkään. Vaalit olivat viimeksi – ennen koronaa – eli 2019. Aika on pitkä. Zelwnskyi on erottanut viljalti väkeä, ilman konkreettisia näyttöjä, ilman tutkintaa ja ilman laillisten tuomioistuinten tuomioita. >Eräin osin vallankäyttö on ollut ohuen näytön toimintaa, pelkän luottamuksen varaan viritettyä. Pidemmän päälle semmoinen on omiaan syömään sitä ainutta elementtiä, jonka varassa niin moni Ukrainan sodankäynnistä on riippuvainen, – nimittäin luottamus. Voiko luottamus jatkua ja alati uusiutua, ilman näyttöjä, ilman avointa hallintomallia. Jollemme olisi niin sitoutuneita sellaiseen futuuriin, kuin ”Ukrainan ja sen demokratian pelastaminen”, kysyisimme ensimmäisten joukossa: Missä on krainan demokratia? Ja toinen vielä vaikeammin vastattava kysymys: Mikä on Ukraina?
*
Mitä, jos tuo raketuin tavoin kuuluisuuteen ja nykyaikaisen ilmasodan sankariksi noussut Mikhailo Fedorov todella haastaa ja tavalla tai toisella voittaa Zelanskyin? Mitä sitten? Kuinka sitten asiat nähdään?
Näyttää nim,ittäin siltä, että Mikhalo Fedorov ei todellakaan aio tyytyä noiden kymmenien eri lohkoilta ja eri tasoilta erotettujen lumpusten joukkoon, jotka ovat saaneet kukin ajallaan sen kahdeksan sekunnin julkisuuden, jonka on tuottanut presidentin ilmoitus fuduista sen erityisempää perustelua a iln´man tutkintaa, johon sen pitäisi tukéutua?
Fedorovilla näyttää olevan nyt ”kovat piipussa”. Jotenkin on vaikea ihan noinvain uskoa, että tämä hanke tussahtaisi kuin märkä koiranpommi. Sen, kapinan, takana näyttäisi olevan poikkeuksellisen paljon voimaa?
*
Mikä oli erotetun puolustusministeri Mikhalo Fedorovin potkujen todellinen syy?
Tässä on yksi versio kärhämän syistä ja seurannaisista:
-
- Ristiriidat asevoimien ylipäällikön kanssa: Fedorovilla oli syvä ja avoin konflikti Ukrainan armeijan silloisen komentajan Oleksandr Syrskyin kanssa. Miesten näkemykset sodankäynnin strategiasta erosivat jyrkästi. Teknologiaorientoitunut Fedorov vaati armeijalta nopeaa siirtymistä tekoäly- ja lennokkipainotteiseen sodankäyntiin, mikä rikkoi perinteistä sotilasdoktriinia. [1, 2, 3, 4]
- Korruption kitkeminen ministeriöstä: Toimiessaan puolustusministerinä Fedorov alkoi puhdistaa ministeriön hankintaketjuja ja taistella korruptiota vastaan. Ulkopoliittisen instituutin ja muiden asiantuntija-arvioiden mukaan tämä laaja puhdistus herätti suurta hermostuneisuutta ja vastustusta presidentti Volodymyr Zelenskyin sisäpiirissä, joka koki asemansa uhatuksi. [1, 2]
- Kasvava poliittinen uhka ja suosio: Vain puolessa vuodessa Fedorov nousi valtavaan kansansuosioon. Elokuussa 2026 julkaistujen mielipidemittausten mukaan Fedorov oli noussut niin suosituksi, että hän olisi kyennyt voittamaan presidentti Zelenskyin mahdollisten presidentinvaalien toisella kierroksella. Järjestelmän näkökulmasta hänestä oli tulossa liian itsenäinen ja voimakas toimija. [1, 2, 3]
-
- Sotilaallinen innovaatio ja droonisota: Fedorov perusti Ukrainan vapaaehtoisen ”IT-armeijan” ja johti erittäin menestyksekästä Army of Drones (Lennokkiarmeija) -hanketta. Hän toi sodankäyntiin pelillistämistä ja painotti ”epäsymmetriaa ja innovaation nopeutta” perinteisen kulutussodan sijaan. [1, 2]
- Julkisen hallinnon digitalisointi: Ennen puolustusministeriön johtoa hän loi Ukrainaan laajasti kiitetyn Diia-mobiilisovelluksen (”valtio älypuhelimessa”), joka siirsi viranomaispalvelut digiaikaan ja vähensi merkittävästi byrokraattista korruptiota. [1, 2]
- Tehokas resurssienhallinta: Puolustusministerinä hän käynnisti laajat auditoinnit, paljasti miljardiluokan ylikulutuksen ja siirsi asehankinnat avoimeen tarjouskilpailujärjestelmään, mikä laski esimerkiksi tykistökranaattien hankintahintoja noin 16 prosentilla. [1]
-
- Teknokraattinen tehokkuus: Fedorov on todennut olevansa ”manageri, joka rakentaa monimutkaisia järjestelmiä”. Hän vastustaa nepotismia ja vaatii, että virkanimitysten on perustuttava tuloksiin ja ammattitaitoon, ei ”henkilökohtaiseen lojaaliuteen järjestelmälle”. [1, 2]
- Avoimuus ja demokraattinen prosessi: Fedorov katsoo, että hallintokriisiä ja korruptiota ei voida piilottaa sodan taakse. Hänen mukaansa ”demokratia ei voi olla Venäjän panttivanki”, minkä vuoksi hän vaatii sota-ajan vaalimekanismin luomista. [1, 3]
-
- Nuorekas ja dynaaminen teknokraatti: Fedorov nauttii erityisesti nuorten ukrainalaisten, it-alan ja modernien rintamaupseerien suosiosta. Hän edustaa täydellistä pesäeroa Neuvostoliiton aikaiseen ja sitä seuranneeseen oligarkkivetoiseen hallintomalliin. [1, 2, 3]
- Kova korruptionvastainen linja: Hän todennäköisesti puhdistaisi valtionhallintoa kovalla kädellä datan ja algoritmien avulla. [1]
- Riski poliittisesta kokemattomuudesta: Koska Fedorov kokee itsensä ensisijaisesti järjestelmäjohtajaksi, perinteinen poliittinen kompromissien teko ja diplomaattinen tasapainottelu puolueiden välillä voisi tuottaa hänelle vaikeuksia. Hänen presidenttiytensä voisi johtaa uudenlaiseen, hyvin keskitettyyn ”johtosuhdeteknokratiaan”. [1]
-
- Volodymyr Zelenskyi: Zelenskyi on Fedorovin tärkein poliittinen löytäjä ja suojelija. Fedorov johti vuonna 2019 Zelenskyin digitaalista vaalikampanjaa, ja Zelenskyi nosti hänet historian nuorimmaksi ministeriksi. Miesten välit kuitenkin rikkoutuivat kesällä 2026 armeijan sisäisen linjakiistan vuoksi. [1, 2, 3]
- Piilaakson ideologia ja teknologiajättiläiset: Fedorovin henkiset ja toiminnalliset esikuvat löytyvät globaalista teknologiateollisuudesta. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa SpaceX-yhtiön Elon Muskin kanssa Starlink-verkkojen hyödyntämisessä. Hänen ajatteluaan ohjaa Piilaaksosta tuttu ”move fast and break things” -mentaliteetti (etene nopeasti ja murra vanhat rakenteet), mikä näkyy hänen tavoissaan muuttaa sodankäyntiä ja valtionhallintoa. [1]
*
Ukrainalaisessa shakissa on nyt ratkaisevien siirtojen aika. Kenties Fedorovin haaste on vai esilämmittelyä oikeisiin vaaleihin. On sitä sodan aikana ennenkin vaaleja pidetty. Jos pidetään kiinni vaalien funktiosta, siitä, että valta on lainassa kansalta, joka määräajoin ilmaisee tahtonsa. Ellei tätä tapahdu, mikä on kansanvallan sis demokratian merkitys ja voima? Vaalien legitimiteetti edellyttää toimintakykyistä puoluerakennetta ja vapaata mielipiteenilmaisua. On luonnollista ja väistämätöntä, että totaalisen hävityssodan oloissa kaikkia ihanteita ei ole järkevää täyttää, mutta jokin minimi on syytä edellyttää. Ellei tietoisuus tästä toteudu, on koko järjestelmä tuuliherkkänä vailla ankkuria monien ei-toivottujen voimien vaikutukselle.
*
Mitkä ovat vaihtoehdot ja menetelmät, joilla demokratia Ukrainassa pelastetaan,
ajatellen vaikkapa sitä Venäjän ja Kiinan ilmentämää intressitilaa vasten, että niille sopii hyvin, että sota Ukrainassa jatkuu vielä vaikkapa viisi vuotta . tai vielä huomattavasti pidempäänkin
- Kansallisen puolustusteollisuuden omavaraisuus: Ulkopuolisen avun varassa olemisen vähentäminen perustamalla yhteisyrityksiä länsimaisten asevalmistajien kanssa Ukrainan sisälle.
- Pitkäaikaiset turvallisuussitoumukset: Kahdenvälisten ja monenkeskisten turvallisuussopimusten vakiinnuttaminen, jotka takaavat ase- ja talousavun jatkuvuuden suhdanteista huolimatta.
- Asymmetrinen sodankäynti: Teknologisen etumatkan (kuten lennokkien ja tekoälysovellusten) kehittäminen Venäjän materiaalista ylivoimaa vastaan.
- Hajautettu hallinto (Decentralization): Paikallishallinnon roolin vahvistaminen, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä, vaikka keskusjohtoon kohdistuisi iskuja.
- Korruptionvastainen taistelu: Erityistuomioistuinten ja virastojen (kuten NABU) riippumattomuuden takaaminen, mikä on edellytys länsimaiselle tuelle ja EU-jäsenyydelle.
- Sotasensuurin rajoittaminen: Median moniäänisyyden ja kriittisen journalismin asteittainen palauttaminen poikkeustilasta huolimatta, jotta vallan väärinkäytöksiä voidaan valvoa.
- Digitaalinen hallinto (DiiA-alusta): Kansalaisten osallistaminen, äänestysvalmiuden ylläpito ja julkisten palvelujen tarjoaminen digitaalisesti, mikä vähentää fyysisen infrastruktuurin tuhoutumisen vaikutuksia.
- Turvalliset vaalimenetelmät: Sähköisen äänestyksen ja ulkomailla asuvien miljoonien pakolaisten äänioikeuden turvaamisen suunnittelu, jotta vaalit voidaan järjestää heti turvallisuustilanteen salliessa.
- EU-integraatioprosessin jatkaminen: Lainsäädännön harmonisointi EU:n standardien kanssa toimii ankkurina, joka pakottaa Ukrainan pitämään kiinni demokraattisista uudistuksista sodankäynnin keskellä.
- Kansalaisyhteiskunnan tukeminen: Kansalaisjärjestöjen (NGO) rahoituksen ja toimintavapauden turvaaminen, sillä ne täyttävät valtion jättämiä aukkoja ja valvovat ihmisoikeuksia.
- Kriittisen infrastruktuurin hajauttaminen: Energiantuotannon ja talouden suojaaminen pitkäkestoisilta kulutussodan vaikutuksilta.
- Pakotepolitiikan tiukentaminen: Venäjän tulonlähteiden ja Kiinan kautta tapahtuvan pakotteiden kiertämisen tehokkaampi estäminen.
- Globaalin etelän sitouttaminen: Diplomatian ulottaminen länsimaiden ulkopuolelle (Afrikka, Latinalainen Amerikka, Aasia), jotta Venäjän ja Kiinan ajama narratiivi sodan oikeutuksesta murenee.
*
Jokseenkin runsas vuosi sitten kirjoitin Ukrainan korruptiota käsittelevät kaksi blogia (25.7.2025 ja 26.7.2025), joiden olennaisi kysymys juului;
”Eräitä kysymyksiä viime päivien tapauksien johdosta Ukrainassa
>Tavallaan nämä ovat jatkokysymyksiä tämän palstan blogini eilisessä (25.7.2025) esitettyihin kysymyksiin.
*
Vuosi sitten presidentti rajoitti UKRAINAN KORRUPTIONVASTAISEN TUTKINTAELIMEN VAltuuksia
”Mitä Ukrainan parlamentissa ja presidentinlinnassa tapahtui?” <<
”Eräitä kysymyksiä viime päivien tapauksien johdosta Ukrainassa”
Pikakatsaus parinviime päivän uutisiin,(Lue: klipit IS 25.7.2025: tämän listauksen alla).
Yhteenveto siitä, MITÄ on aivan äsken tapahtunut:
1.)Ukrainan parlamentti käsitteli, hyväksyi ja presidentti vahvisti pikavauhtia 1 vrk:n kuluessa korruptiota tutkivien viranomaisten toimintojen rajoitusta koskevan lain. Kansalaiskritiikki ja EU:n toimenpiteet saivat Zelenskyin lupaamaan pikaisia muutoksia lakiin: minkälaisia ne ovat (ks. eilisen blogini sisältö) on vielä lopullista sinettiä vailla: muutoslaki tullee parlamenttiin ensi torstaina 31.7.
2.)Ukrainan poliittinen johto, siis Parlamentti ja presidentti, hyvin tiesivät, että lainmuutos, oikeusvaltioperusteiden heikentäminen, kun niitä tulisi EU-avun ja EU-jäsenyysprosessin puitteissa vahvistaa, aiheuttaisi protesteja ja seuraamuksia. Ilmeisesti kansalaisyhteiskunnan näkyvät hyvin organisoidut katumielenositukset säikyttivät lain pikavauhtia nuijineet. Myös kansainvälinen reaktio oli vahva. Sitä paitsi EU:n tukivälineen 4,5 miljardin euron paketti jäissä siitä järeästä syystä, että Ukraina ole tehnyt keskeisiä EU:n edellyttämiä poliittisia uudistuksia.
3.)Nyt yhtäkkiä Ukraina teki päinvastaisen liikkeen, ”kravunkäyntiä” kesken kaiken: vuorokauden sisällä nuijittiin ohjelmaan taka-askeleita ottava laki!
4.)Keskeinen kysymys on: MIKSI? Mikä sai Ukrainan tekemään tämän? Jokin painava syy sillä on täytynyt olla. Äkkiä ja kenellekään kertomatta suorastaan leniniläinen taka-askel.
5.)Mikä riittävän vahva pakottava syy on tämän toimen takana? Joitain arvauksia:
5.1.:Epämiellyttävin syy voisi olla se, että korruptiotutkinta on osunut liian lähelle valtakeskittymää (ex-varapääministeri yms. vast.). Mikäli paljastus tai paljastuspaketti on ollut ”liian” merkittävä, päättäjät ovat voineet puntaroida kahden paha välillä:
Kumpi, A. vallan piirissä paljastuva korruptio vai
- laillisuusajattelun rintamalla tehty ideologinen taka-askel? Kumpi aiheuttaa enemmän vahinkoa, heti tai pitkällä putkella? Ilmeisesti järkeilyssä on päädytty vaihtoehtoon B.
5.2:Mikä aiheutti tulenpalavan kiireen? Oliko olemassa pelko, että paljastukset leviävät ja muuttuvat hallitsemattomiksi? Maailman 105:nneksi korruptoituneimman sotatilassa massiivista ulkomaista siviili- ja sotilasapua saavan valtion normaali hallintojärjestys ja sotatilatalous eivät ole omiaan etenemään korruption hallinnan suuntaa, vaan päinvastaiseen suuntaan. Sodan neljännen vuoden ollessa menossa on suoritettu (presidentti) joitakin näyttäviä ja ulkopuolisille jossain määrin ennakoimattomina tulleita potkuja ja muuta. Mutta tyydyttävää julkista seurantatietoa saati kylmiä tilastotietoja kahden sektorin, julkisen hallinnon ja sotilashallinnon sisällä havaituista epäsuotavista ilmiöistä ei ole annettu. Sama koskee myös siviilihallinnon ja kansalaisyhteiskunnan (avustusjärjestöt yms.) piirissä etsityistä, tutkituista ja tuomituista korruptiotapauksista. Kun pelkästään rakenteellisista uudistusvaatimuksista on tingitty – ja nyt oikein näkyvällä lainlaadintahosulla, niin mitä onkaan syvemmällä pinnan alla, yhteiskunnan ja armeijan arkisessa, sotasalaisuuksien verhoamassa todellisuudesssa? Ei tarvitse olla ennustaja jo arvioi että siellä sitä sattuu ja tapahtuu.
5.3.:Saadun tiedon mukaan Ukrainan parlamentti hyväksyi nopeutetussa järjestyksessä käsitellyn korruptiota torjuvien organisaatioiden toimivaltuuksia rajoittavan lain äänin 263 – 13.
Annettuja ja hyväksyttyjä ääniä annettiin tämän mukaan äänestyksessä siis 276 ääntä. Ukrainan parlamenttiin on valittu 450 kansanedustajaa. Mitä tekivät muut, 174 edustajaa. Eivät antaneet ääntään, koska hylättyjä ääniä ei mainita olleen. On pääteltävissä, että 174 (ehkä 173) edustajaa ei äänestänyt tai eivät lainkaan osallistuneet äänestykseen.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Tilaisuus tuppaa tekemään varkaan, maailmalta lapataan rahaa joiden käyttöä on erittäin hankala valvoa.
Mitä tuli mieleen vaalien järjestämisestä sodan aikana, Venäjä on osoittanut raakuutensa iskemällä jatkuvasti siviilikohteisiin, äänestyspaikkoihin iskeminen joissa on paljon ihmisiä jonottamassa antaisi isoja kohteita venäläisille että kyvyn vaikuttaa lopputulokseen pommittamalla alueita joissa suositaan venäjälle epäedullista ehdokasta.
Niin tai näin heikosti voipi käydä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Helppoja ratkaisuja ei olekaan.
Mutta mitä enemmän on hämäriä päätöksiä ja äkkiliikkeitä – joita ehkä piankin paikkalilaan, sitä enemmän on tiedossa tulevaisuudessa suuria perkuu-urakoita.
Rahankäyttö lähti jo kätelyssä väärille urille, mutta vuodet ovat vierineet eiväktä avustajat ole tehneet tikkua ristiin. Korruptoituneessa miljöössä korruptio ei ainakaan sodan ja tukivirtojen aikaan parane: asia joka on päättäväisesti peitottu.
Ilmoita asiaton viesti
Vakavia tietoja tihkuu.
Me emme voi suhtauuta välinpitämättömästi näihin enteisiin. VAikka kyseessä onkin myös sisäinen valtataistelu, ei savua ilman tulta.
Ja tuli lipoo entistä lähmepää presidentinhallinnon parketeilla.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/13b593a6-7e44-4274-830c-9ccfc3686c6d
Ilmoita asiaton viesti