Tämä kuva nostaa Suomen sotilaallisen kyvyn uskomattomaan lyömättömään ulottuvuuteen

Kyselin vähän Geminiltä:

1. Miksi potilaita kuoli Suomessa?Pienemmät ruoka-annokset: Mielisairaalapotilaiden viralliset korttiannokset asetettiin sota-aikana kolmanneksen pienemmiksi Pitkäniemen sairaala kuin muun väestön. Heidät priorisoitiin säännöstelyssä alimmalle sijalle, sillä heitä ei pidetty ”yhteiskunnallisesti tuottavina”.Äärimmäinen nälkätalvi 1941–1942: Koko Suomea koetteli vaikea elintarvikekriisi. Joissakin laitoksissa, kuten Sipoossa sijaitsevassa Nikkilän sairaalassa, jopa neljännes potilaista menehtyi nälkään ja sen seurauksena helposti levinneisiin tauteihin, kuten tuberkuloosiin ja lavantautiin.Ylikansoitus ja henkilökuntapula: Sairaaloihin tuotiin rintamalta psyykkisesti sairastuneita sotilaita, ja samaan aikaan hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä otettiin armeijan palvelukseen.Ideologiset puheet vs. käytännön teotVaikka Suomessa ei tehty aktiivisia surmia, maassa käytiin sota-aikana akateemista keskustelua natsien rotuhygieniasta.Esimerkiksi Mustasaaren sairaalan ylilääkäri Yrjö K. Suominen julkaisi vuonna 1945 (mutta kirjoitti jo lokakuussa 1943) artikkelin Sota ja rotuhygienia, jossa hän avoimesti pohti ”elinkelvottomien” eli vaikeasti kehitysvammaisten ja parantumattomasti mielisairaiden ”armahduskuolemaa” eli eutanasiaa. Suomisen kaltaisten lääkäreiden radikaalit ajatukset jäivät kuitenkin vain teoreettiselle tasolle ja kirjoituksiksi, eikä niitä koskaan viety käytäntöön tai poliittiseen päätöksentekoon.Suomen sota-aikainen säädösperusta rotuhygienian saralla rajoittui vuonna 1935 säädettyyn pakkosterilointilakiin, jota sovellettiin tiettyihin mielisairaudesta tai kehitysvammasta kärsiviin potilaisiin, mutta askeleita kohti fyysistä likvidointia ei otettu.

2. Ylen MOT-ohjelman vuonna 1998 esittämä kaksiosainen dokumentti Lääketieteen musta historia käsitteli Suomen lääketieteen ja natsi-Saksan välistä yhteistyötä, josta oli vaiettu pitkään sodan jälkeen. Olli Ainolan toimittama ohjelma perustui arkistotutkimuksiin Saksassa ja Suomessa.Ohjelman keskeiset aihepiiritIhmiskokeet: Suomalaislääkärit olivat todistamassa eettisesti kyseenalaisia ihmiskokeita saksalaisissa tutkimuslaitoksissa.Tutkimustulokset: Suomi sai käyttöönsä natsilääkäreiden epäeettisesti tuottamia tutkimustuloksia.Kokeet Suomessa: Vastaavia kokeita tehtiin myös Suomessa psyykkisesti sairastuneilla sotilailla.Poliittiset kytkökset: Osa lääkäreistä oli mukana suunnittelemassa poliittista toimintaa ja vallankaappausta Suomeen.

3. Suomalainen gynekologi Mies Reenkola ei työskennellyt varsinaisella keskitysleirillä, mutta hän työskenteli vuonna 1941 saksalaisen professori Carl Claubergin tutkimusklinikalla Sleysiassa (Puolassa).Carl Clauberg oli natsilääkäri, joka tunnetaan erityisesti myöhemmistä massasterilointikokeistaan Auschwitzin keskitysleirillä. Reenkolan vierailun ja työskentelyn suhde natsien ihmiskokeisiin on herättänyt paljon keskustelua:Reenkolan toiminta Claubergin klinikallaSterilointitutkimukset: Reenkola tutki Claubergin klinikalla menetelmää, jossa sulaa parafiinia ruiskutettiin naisen munajohtimiin tarkoituksena aiheuttaa pysyvä lapsettomuus.Klinikan potilaat: Clauberg käytti tutkimustensa koekaniineina puolalaisia naisvankeja. Ylen MOT-ohjelman käsikirjoituksen mukaan Reenkola näki naisten tylyn kohtelun klinikalla, nousi Claubergin suosioon ja toimi jopa tämän sijaisena.Eläinkokeet vs. ihmiskokeet: Reenkola kirjoitti myöhemmin muistelmissaan tehneensä kokeita ainoastaan eläimillä. Ohjelmassa haastateltujen saksalaistutkijoiden mukaan on kuitenkin vaikea tietää varmasti, mitä eläinkokeilla kulloinkin tarkoitettiin.Paluu SuomeenReenkolan komennus natsi-Saksan tutkimuslaitoksessa päättyi kesken, kun Suomen sotilasviranomaiset kutsuivat hänet takaisin kotimaahan rintamapalvelukseen jatkosodan alettua kesällä 1941. Reenkola itse olisi myöhemmin halunnut palata Claubergin luokse jatkamaan tutkimuksia, mutta tämä ei enää onnistunut.Clauberg siirsi myöhemmin massasterilointitutkimuksensa suoraan Auschwitziin, ja häntä odotti sodan jälkeen sotarikostuomio. Reenkola puolestaan teki pitkän uran gynekologina Suomessa, muun muassa Rauman seudun aluesairaalan ylilääkärinä.

Eiväthän nämä asiat mitään salaisuuksia ole olleet, mutta kuten sanottu, Suomihan on puhdas pulmunen.