Kahnemann: Nopea ajattelu – hidas ajattelu vai tunneajattelu – pohtiva ajattelu

Monelle on tuttua Kahnemannin jako nopeaan ajatteluun ja hitaaseen ajatteluun.  Kahnemannin valitsemissa termeissä on mielestäni sitä vikaa että nopea ajattelu voi olla hyvin pitkäkestoista.

Kahnemann itse kyllä luokittelee nopeaksi ajatteluksi muunkin kuin vaistovaraisen nopeasti tapahtuvan ajattelun, mutta sen huomaamiseen tarvitsee jo lukea muukin kuin pelkkä kirjan otsikko.

Nopean ajattelun malliesimerkki on liskoajattelu.  Vaistomaisesti pienempi lisko väistää isompaa liskoa.  Siihen ei isoja aivoja tarvita eikä syvällistä pohdintaa.

Liskoajattelun lisäksi nopeaa ajattelua tarvitaan tilanteissa missä on paljon muuttujia ja tilanteet kehittyvät nopeasti.  Näin vaikkapa liikenteessä.

Mutta sitten ”nopeaa ajattelua” on myös tunnepitoinen ajattelu joka ei pohdi syntyjä syviä vaan reagoi monimutkaisiin tilanteisiin ihan selkärangasta.  Vaikkapa poliittinen ajattelu voi olla hyvin tunnepitoista ja nopeaa (ja samalla hyvin sitkeää ja pitkäkestoista).

Somen käyttö suosii nopeaa reagointia, näppäriä sormia ja selkärangasta lähteviä käskyjä.  Henkilöön kohdistuva argumentointi on tässä avainasemassa.

Tunneajattelulle on ehdottomasti aikansa ja paikkansa.  Mutta niin on pohtivalla ajattelullakin.  ”Fundeeraaminen”, kuten presidentti Koivisto sitä nimitti, on suuritöistä ja hidasta mutta ehdottomasti vaivan arvoista.  Tätä ei voi korvata antamalla muiden ajatella puolestaan.

Tunneajattelussa on se heikkous että tunneseikat vaikuttavat johtopäätöksiin.  Niin ei pitäisi olla jos halutaan saada aikaan kestäviä ja järkiperäisiä päätöksiä.

Tunneajattelu on vaikutukselle altista

Tunneajatteluun voidaan helpommin vaikuttaa.  Nälkäinen afrikkalaislapsi löyhyttää kukkaronnyörejä ja aikaansaa myönteisen päätöksen antaa kehitysapua omasta pussista.  Mutta annapas olla, jos samassa kuvassa olisikin sata itkuista afrikkalaislasta, puhumattakaan tuhannesta, alttius antaa apua saattaakin laskea nopeaan.

Koska yksi itkuinen lapsi vetoaa tunteisiin, mutta tuhat käsi ojossa olevaa kakaraa vetoaakin vastakkaisiin tunteisiin.

Tunneajattelu on altista hypnoositekniikoille

Hypnoosin menetelmät ovat nykyään aivan arkea yhteiskunnassa.  Tunnetun hypnotisoijan mielestä televisio on yksi suuri hypnoosilaatikko.  Tik Tok-videot ovat sitä vielä suuremmassa määrin.  Algoritmit räätälöivät jatkuvasti viestiä juuri kyseiselle yksilölle sopivaksi.

Mainoksissa ei myydä autoja eikä hajuvesiä vaan menestystä, vaikutusvaltaa ja viehätysvoimaa.

Erilaiset ideologiat toistamalla jatkuvasti omaa viestiään saavat ihmiset uskomaan ties mitä puppua tahansa.
Hitler käytti taitavasti hypnoositekniikoita mutta ovat niitä muutkin onnistuneesti soveltaneet ja ehkä onnistuneemminkin jos sitä ei ole edes huomattu.  Ja hypnoosia voi toteuttaa ihan silläkin että on riittävä määrä puhuvia päitä jotka toistavat samaa viestiä.

Paras propaganda on sellaista mitä ei edes tunnisteta propagandaksi.