Puheenvuoro-blogit
Ukrainan iskut Venäjälle ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia
Katkelman lähde: Reuters 24.08.2026
Suomen Tasavallan Presidentti Stubb on ilmaissut tukensa taloudellisesti perustelluille iskuille syvälle Venäjälle, halukkaiden koalition kokouksessa Kiovassa 24.08.2026. Kyseessä lienee harkitsematon lausunto, sillä Stubb on säännönmukaisesti pyrkinyt kannattamaan sopimuksiin ja lakiin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, ja lausunto on epäsuoraan ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, joskin asia on hieman tulkinnanvarainen.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova on 27.8.2026 tuominnut Stubbin lausunnon kovin sanankääntein, painottaen iskujen kohdistuvan siviili-infrastruktuuriin.
Venäjän siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut ovat sotarikoksia, eli kansainvälisen oikeuden vastaisia. Wildberries ja Ozon ovat käytännössä ns. ”Venäjän Amazon”. Ukrainassa iskuja on perusteltu taloudellisilla ja psykologisilla vaikutuksilla, ja niitä on kutsuttu esimerkiksi ”pitkän kantaman sanktioiksi”. Sanktiot ovat legitiimi keino taloudelliseen vaikuttamiseen, sillä niiden pohjalla on sopimusvapaus. Keskinäiseen kaupankäyntiin ei ole velvollisuutta. Liike-elämään kohdistetut ilmaiskut eivät ole sanktioita, vaan sotarikoksia.
Geneven yleissopimuksen I. lisäpöytäkirjan mukaan, johon kansainvälinen oikeus osaltaan nojaa, on että sotilaalliset iskut täytyy perustella selkeillä sotilaallisilla tavoitteilla, osoittaa kohteita käytettävän selkeästi sotilaallisiin tarkoituksiin, tai niiden tuhoutumisesta seuraavan selkeää sotilaallista etua (Artikla 52-2, sitaatti 01). Venäjän öljyteollisuuteen ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut eivät palvele sotilaallisia tavoitteita. Mikäli on epäselvää osallistuuko siviilikäyttöön tarkoitettu sijainti merkittävästi sotilaalliseen toimintaan, ei voida olettaa niin(Artikla 52-3, sitaatti 01).
Lukijat voivat arvioida itse vaikuttaako todennäköiseltä, että nämä yritykset täyttäisivät yllä olevan Geneven yleissopimuksen mukaisen määritelmän sotilaallisesta kohteesta: Ozon: https://www.ozon.ru/ Wildberries: https://www.wildberries.ru/
Taloudellisilla vaikutuksilla ei voida perustella sotilaallisia iskuja, koska tämä tekisi kaikesta siviili- ja liike-elämästä sallittavan kohteen. Jokainen yksittäinen henkilö, ja yritys, toiminnallaan tukee valtiontaloutta. Kansainvälisen oikeuden perusajatuksena taitaa olla että sotilaallinen konflikti ratkaistaan asevoimien välillä. Siviili-infrastruktuuri voi kuitenkin olla legitiimi kohde, jos se on sotilaallisesti merkittävässä kaksoiskäyttöroolissa. Esimerkiksi öljynjalostamo, joka tuottaa polttoainetta sotavoimille, voi olla legitiimi kohde. On kuitenkin absurdia väittää, että 1000km etulinjasta sijaitseva jalostamo tuottaisi polttoainetta suoraan sotavoimille.
Historiallisesti, ja käytännössä, monessa sodassa osapuolet ovat pyrkineet vaikuttamaan siviiliväestöön ja vihollisvaltioiden talouteen sotilaallisin keinoin, ikävä kyllä. Myös Yhdysvaltain sotilasdoktriini sallii taloudellisin perustein tehtävät iskut siviili-infrastruktuuria vastaan, mutta tämä doktriini on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden konseksuksen kanssa (West point, Michael Schmitt, sitaatti 02). Periaatteessa näin ei pitäisi olla. On ymmärrettävä, että sotaa käyvät valtiot eivät pysty toimimaan puolueettomina kansainvälisen oikeuden tulkitsijoina, mutta Suomi ei ole sodan osapuoli, eikä periaatteellista tekosyytä poiketa kansainvälisen oikeuden tulkinnasta ole.
Kun ilmahälytyssireenit huutavat Kiovassa, ei liene Venäjälläkään legitiimejä sotilaallisia tavoitteita, vaan ilmaiskujen tavoitteena lienee vaikutuksen ulottaminen siviiliväestöön.
Sitaatti 01, lähde: Yhdistyneet Kansakunnat, Geneven yleissopimusten I. lisäpöytäkirja (1977)
Sitaatti 02, lähde: 20.10.2022, West Pointin artikkeli, Michael Schmitt
Sitaatti 03, lähde: 27.8.2026, West Point, David Khachatryan (Huom. eri artikkeli kuin edellinen)
Huom. En selvästikään ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija, mutta kirjoituksessa olevat näkemykset perustuvat ainakin suurelta osin luotettaviin lähteisiin. On kuitenkin mahdollista että maallikkona olen ymmärtänyt asian hieman virheellisesti, ja mikäli osoittautuu näin olevan, niin palaan korjaamaan sisältöä.
Henkilökohtaisesti toivon että kamala ja traaginen sota loppuu mielummin aikaisemmin kuin myöhemmin, ja toivoisin että myös Euroopassa yritettäisiin diplomatiaa hieman rohkeammin kuin tähän asti on tehty.
Lähteet:
https://lieber.westpoint.edu/attacking-power-infrastructure-under-international-humanitarian-law/
https://lieber.westpoint.edu/wildberries-unit-analysis-targeting-law/
https://tass.com/politics/2178443
https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-308216
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Kommentit (26)
Kommentoi
Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.Uutiset/Nostot
”Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova on 27.8.2026 tuominnut Stubbin lausunnon kovin sanankääntein, painottaen iskujen kohdistuvan siviili-infrastruktuuriin.”
Kuuluuko tämä niihin luotettaviin lähteisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Herra Salonen,
Arvelisin TASSin olevan luotettava lähde ainakin sen tarkistamiselle mitä tiedottaja Maria Zakharova on asiasta sanonut?
Ilmoita asiaton viesti
Zaharova valehtelee minkä ehtii asuasta kuin asiasta, samoin Lavrov. On sinulla lähteet…
Ukraina ei pääsääntöisesti riko kansainvälistä oikeutta iskiessään syvälle Venäjän alueelle, sillä sillä on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan 51. artiklan mukainen itsepuolustusoikeus jouduttuaan laittoman hyökkäyksen kohteeksi.
Ukranahan iskee sotilaallisiin kohteisiin tai kohteisiin, jotka tukevat suoraan Venäjän sotakoneistoa. Tällaisia ovat esimerkiksi lentokentät, ammusvarastot, komentokeskukset sekä sotilaita palveleva energiainfrastruktuuri, kuten öljynjalostamot ja polttoainevarastot.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen lain mukaan lakeja saa rikkoa pakkotilanteessa Eiköhän Ukraina ole sellaisessa.
Ilmoita asiaton viesti
So so. Suomen laki ei koske Ukrainaa. Eikä se taida koskea kansainvälisiä sopimuksia ja käytäntöjäkään. Vaikka Suomen laki sallisi jotain ja kansainvälinen laki ei, Suomi jää siitä liriin, koska emme ole USA.
Ja helppohan tuo on todeta:
– Ukraina, Venäjä, USA ja moni muu on rikkonut kansainvälistä oikeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ”pakkotila” tunnetaan ja tunnustetaan myös kv. oikeudessa.
Pakkotila eroaa ylivoimaisesta esteestä (force majeure) ja hädästä (distress) siten, että pakkotilassa kyse on tietoisestä ja harkitusta valinnasta rikkoa kansainvälistä sopimusta tai sääntöä suuremman pahan torjumiseksi. Sitä tulkitaan käytännössä hyvin tiukasti, jotta valtiot eivät väärinkäyttäisi sitä verukkeena sopimusrikkomukselleen.
”suuremman pahan torjumiseksi”
Ilmoita asiaton viesti
On hieman outoa, että Ukraina olisi ainoa syyllinen sodan aloittaneen maan pommittamiseen siviilikohteisiin. Näinhän on tehnyt sodan aloittanut jo heti alkumetreiltä saakka.
Oman tuilkintani mukaan kansainvälistä sopimusta ei voine tässä sodassa huomoida muut osapuolet kuin mahdollisesti myöhemmin kansainvälinen oikeus itse. Näin maallikon mielestä suurin syyllinen on laittoman sodan aloittanut osapuoli ja Ukrainaa puolustavat maat johtajineen tukevat kukin omalla tavallaan.
Siis ei kai Venäjällä ole yksinoikeutta pommittaa siviilikohteita Ukrainaa vaan myös nyt myöhemmin Ukrainan ottanut käyttöön samansuuntaiset sotatoimet on hyväksyttävissä vai kuinka?
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni sopimus lakkaa olemasta sillä hetkellä kun sen osapuoli rikkoo sitä.
Kun Venäjä alkoi pommittamaan Ukrainaa ja hyökkäsi Ukrainaan niin sen jälkeen eivät Ukrainan tekemät sopimukset koske toimintaa Venäjällä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt ihan noin ole. Itsepuolustuksen keinot on sopeutettava tilanteeseen. Ei pakenevaa murtovarasta saa ampua selkään, ts. rikollisellakin on nykyään lain suoja. Tahalliset Ukrainan hyökkäykset vaikka sairaaloihin olisivat edelleen sotarikos.
Ilmoita asiaton viesti
Eli siis joku tulee ja vetää sinua ”turpaan” ja lähtee pakoon niin et saa ottaa kiinni ja antaa takaisin?
Ilmoita asiaton viesti
Rantasen kuvaama tapahtuma ei mahdu enää hätävarjelun piiriin.
X
Ilmoita asiaton viesti
Enhän niin väittänytkään.
Tarkoitus olisi tietenkin ottaa roisto kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
”antaa takaisin”
X
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ei kai se nyt vapaahetoisesti antaudu.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat ”Eli siis joku tulee ja vetää sinua ”turpaan” ja lähtee pakoon niin et saa ottaa kiinni ja antaa takaisin?”
Kyllä minä ymmärrän sen ”käännettynä” näin: ”Eli siis joku tulee ja vetää sinua ”turpaan” ja lähtee pakoon niin et saa ottaa kiinni ja vetää häntä ”turpaan”?”
X
Ilmoita asiaton viesti
Kiinni saa pitää, kunnes poliisi tulee, mutta et saa lyödä takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Sota-aktien ja eskalaation sekoittaminen: Politiikassa ja debatin tiimellyksessä laillisuus ja poliittinen tarkoituksenmukaisuus sekoittuvat usein. Länsimaat ovat saattaneet rajoittaa aseidensa käyttöä Venäjän alueella eskalaatiopelon vuoksi, ei siksi, että kansainvälinen oikeus kieltäisi sen.
Venäjän narratiivi: Venäjän johto ja propakanda pyrkivät esittämään Ukrainan iskut ”aggressiona” tai ”terrorismina”, vaikka Venäjä itse tekee järjestelmällisiä iskuja Ukrainan siviilikohteisiin.
Siviiliuhrit: Jos yksittäisessä iskussa kärsii siviilejä, kyseisen yksittäisen iskun laillisuutta voidaan arvioida sotarikoksena suhteellisuusperiaatteen valossa, mutta se ei tee Ukrainan yleisestä oikeudesta iskeä sotilaallisiin kohteisiin Venäjällä lainvastaista.
Yhteenveto: YK, EU-maat, Nato-maat sekä valtaosa kansainvälisen oikeuden juristeista katsovat, että Ukrainalla on kansainvälisen oikeuden nojalla täysi laillinen oikeus tehdä sotilaallisia iskuja Venäjän alueelle itsepuolustuksekseen.
Ukraine’s Attacks on Oil Infrastructure and the “War-Sustaining” Debate – https://lieber.westpoint.edu/ukraines-attacks-oil-infrastructure-war-sustaining-debate/
International Humanitarian Law in Focus: Russia’s Violations and Ukraine’s Legitimate Use of Force against Energy Targets – https://www.publicinternationallawandpolicygroup.org/lawyering-justice-blog/2025/11/3/international-humanitarian-law-in-focus-russias-violations-and-ukraines-legitimate-use-of-force-against-energy-targets
Ukraine’s targets in Russia are fully justified – https://www.theguardian.com/world/2026/jun/28/ukraines-targets-in-russia-are-fully-justified
Kansainvälinen oikeus – erityisesti kansainvälinen humanitaarinen oikeus eli sodankäynnin säännöt (kuten vuoden 1977 Geneven sopimusten I lisäpöytäkirja) – tekee selvän ja juridisen eron Ukrainan ja Venäjän tekemien energiainfrastruktuuri-iskujen välillä.
Vaikka molemmat osapuolet iskevät energiaan liittyviin kohteisiin, sodankäynnin säännöt eivät arvioi pelkästään iskukohdetta, vaan iskun tarkoitusta, kohdentamista sekä seurauksia siviiliväestölle.
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ja sotaoikeuden tutkijat (kuten West Pointin Lieber Institute) erottavat nämä iskut toisistaan kolmen keskeisen periaatteen avulla:
1. Kohteen sotilaallinen merkitvyys (Erotteluperiaate)
Sodankäynnin sääntöjen (Geneven sopimuksen 52 artikla) mukaan iskut saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin. Infrastruktuuri, jolla on sekä siviili- että sotilaallista käyttöä (ns. dual-use), voi olla laillinen maali vain, jos sen tuhoaminen tarjoaa selkeän ja välittömän sotilaallisen edun.
Ukrainan iskut Venäjän öljyinfraan (Laillinen sotilaskohde):
Ukraina on iskenyt öljynjalostamoihin, polttoainevarastoihin ja logistiikkaan. Ne tuottavat suoraan polttoainetta (dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia) Venäjän panssarivaunuille, sotilasajoneuvoille ja taistelukoneille. Jalostamon tai varaston tuhoaminen katkaisee suoraan rintamajoukkojen huollon.
Venäjän iskut Ukrainan sähköverkkoon (Laiton kohde):
Venäjä on hyökännyt järjestelmällisesti Ukrainan voimalaitoksiin, sähköalaliasemille ja kaukolämpöverkkoihin. Nämä verkot palvelevat valtaosin siviiliväestön perustarpeita (valaistus, lämmitys, vesi, sairaalat). Sähköverkolla ei ole sellaista suoraa ja keskitettyä sotilaallista roolia, että koko valtakunnallisen verkon tuhoaminen tarjoaisi suoran sotilaallisen edun rintamalla.
2. Suhteellisuusperiaate (Proportionaalisuus)
Suhteellisuusperiaate kieltää hyökkäykset, joiden arvioidaan aiheuttavan siviileille vahinkoa, joka on kohtuuton saavutettavaan suoraan sotilaalliseen hyötyyn nähden.
Ukrainan iskut Venäjällä:
Iskut öljynjalostamoihin ja -varastoihin aiheuttavat pääasiassa taloudellisia ja logistisia menetyksiä. Ne aiheuttavat äärimmäisen vähän suoria siviiliuhreja tai siviilien perustarpeiden (kuten juomaveden tai lämmön) katkeamista. Sotilaallinen hyöty (hyökkääjän tankkien pysähtyminen) on suuri suhteessa siviilihaittoihin.
Venäjän iskut Ukrainassa:
Sähkö- ja lämpöverkkojen tuhoaminen talvella vaarantaa miljoonien siviilien hengen, aiheuttaa humanitaarisen kriisin, katkaisee sairaaloiden toiminnan ja estää puhtaan veden pumppauksen. Sotilaallinen hyöty rintamalla on vähäinen nähden siviiliväestölle aiheutuvaan valtavaan inhimilliseen kärsimykseen.
3. Iskun tarkoitus (Siviilien suojelu vs. terrorisointi)
Kansainvälinen oikeus kieltää jyrkästi hyökkäykset, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kylvää pelkoa ja terroria siviiliväestön keskuudessa.
Ukraina: Iskee operatiiviseen sotakonetta ylläpitävään ketjuun (polttoainejärjestelmään ja sotatalouteen) heikentääkseen Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaa.
Venäjä: Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräyksiä Venäjän sotilasjohdolle juuri sähköverkkoon kohdistuneista iskuista. ICC katsoo iskujen täyttävän sotarikoksen tunnusmerkistön, koska niiden ensisijainen tavoite on ollut siviiliväestön elinmahdollisuuksien tuhoaminen ja painostaminen terrorin keinoin.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kv. oikeuden vastainen. Venäjä raiskaa, haavoittaa ja murhaa siviiliväestöä päivittäin. Sen ilmaiskut keskittyvät siviilikohteisiin, sairaaloihin, kouluihin, jne.
Kirjoituksesi on aivan älytön.
Ilmoita asiaton viesti
”Ukrainassa iskuja on perusteltu taloudellisilla ja psykologisilla vaikutuksilla, ja niitä on kutsuttu esimerkiksi ”pitkän kantaman sanktioiksi”
Tässä on kyllä asiavirhe. Ukraian on perustellut hyökkäyksiä Wildberries-varastoihin sillä, että Willdberries myy suoraan sotilaallisiin käyttöön tarkoitettuja tuotteita ja ns. kaksikäyttötuotteita, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön..
Ilmoita asiaton viesti
Herra Iivari,
Ozonin ja Wildberriesin tuotevalikoimassa on samanlaisia tavaroita kuin esimerkiksi Amazonin tuotevalikoimassa. Amazonistakin löytyy kameroita ja droonien komponentteja. Näiden kaksoiskäyttötuotteiden merkitys kaikkien mainittujen yritysten valikoimassa on vähäinen.
Kansainvälinen oikeus sekeästi kieltää iskut sellaisia kaksoiskäyttökohteita vastaan, pelkästään sen mahdollisuuden perusteella, että joku sotilas saattaisi niitä myöhemmin hankkia. Mikäli tämä hyväksyttäisiin, se eliminoisi tarpeen perustella iskuja sotilaallisin tavoittein, ja veisi pohjan kv oikeudelta. (Katso David Khachatryanin West Pointin artikkeli lähdemateriaalista)
Todellisuudessa julkisuudessa ei ole ollut lähimainkaan uskottavaa näyttöä siitä, että jokainen näiden yritysten varastoista olisi osallistunut asevoimien toimintaan. Lisäksi tämä pitäisi jokaisen kohteen suhteen pystyä osoittamaan erikseen.
Ukrainalaiset ovat tosin kehystäneet iskut puoliksi tämän kaksoiskäyttö ajatuksen varaan, mutta samalla ovat kuitenkin perustelleet niitä ensisijaisesti taloudellisilla ja psykologisilla vaikutuksilla. Mutta kannattaa nyt ymmärtää, että Ukrainlaiset eivät tietenkään tarkoituksella esitä perusteluita siten, että ne olisivat selkeästi kv oikeuden vastaisia. Kaksoiskäyttötuotteiden löytyminen noiden yritysten tuotevalikoimasta on ensisijaisesti tekosyy tehdä sotilaallisia iskuja liike-elämän kohteita vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus on koottu huolella, ja kirjoitettu asiapohjalta. Kiitos siitä. Tätäkin asiaa on hyvä tutkia. Mutta kirjoitus on aika vino siinä mielessä, että antaa Ukrainalle varman tuomion jo otsikossa, eikä tutki oikeastaan lainkaan sitä mahdollisuutta, että Ukrainan iskut varastoihin olisivat kansainvälisen oikeuden mukaisia. Kirjoitus tunnustaa pienen epävarmuuden tulkinnoissa, mikä on sentään hyvä asia, ja rehellistä.
Ukrainasta on kuulunut myös sen suuntaisia argumentteja, että nuo varastot liittyisivät myös sotilaskäyttöön menevien tavaroiden kuljettamiseen. Jos noin on, niiden pommittaminen on kai ok samassa mielessä, kuin sekä sotilas- että siviililiikennettä välittävän rautatiesillan pommittaminen.
Kirjoituksessa vihjattiin myös siihen suuntaan, että ensimmäisenä iskettiin sellaisiin varastoihin, joilla on taloudellisia yhteyksiä korkeimpaan johtoon. Jos noihin varastoihin on oikeus iskeä yleisesti, en moiti Ukrainaa siitä, että iskevät ensin johtoa lähellä oleviin kohteisiin. Länsimaatkin ovat asettaneet sanktioita Venäjän johdolle, joten tuossa mielessä tuo järjestely on kai ok.
Sekin pitää tietenkin muistaa, ja on hyvä tuoda esiin (enemmän kuin yhden virkkeen verran), että Venäjä on ilmeisesti kohdistanut iskujaan siviilikohteisiin jokseenkin surutta jo pitkään, ja nyt puhumme Ukrainan yhdestä operaatiosta, jonka vaikutuksia sotilaalliseen toimintaan on tavallista hankalampi mitata.
Ukrainalla saattaa tosiaan olla myös sellaisia psykologiseen vaikuttamiseen liittyviä ajatuksia, että näin sodan vaikutukset näkyvät hieman myös Moskovan ja Pietarin vauraalle väelle. Kyse ei ole siviilien tarkoituksellisesta tappamisesta, eikä edes ruokahuollon, tai kotien ja elinmahdollisuuksien tuhoamisesta, vaan enemmänkin muun (ylellisen?) kaupankäynnin haittaamisesta.
Vaikka oletettaisiin, että varastojen tuhoaminen vaikuttaa vain siviileihin, eikä sillä ole mitään vaikutusta sotilaallisiin kykyihin, tai sodankäynnin rahoittamiseen, tuo olisi kai varsin pieni rike, jos sitä vertaa Venäjän tekemisiin. Hyvä huomioida tuokin mahdollisuus, mutta ehkä voisi puhua myös siitä, kuinka vahvasti Ukraina on pitänyt sodankäyntiään kansainvälisten lakien mukaisena, vaikka on joutunut sotimaan itseään paljon suurempaa hyökkääjää vastaan, joka ei näytä välittävän sodan sovituista laeista juuri lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä Stubbin lausunnossa (videolla) olisi mahdollisesti ”epäsuoraan ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa”? En tunnistanut siinä tuollaista. Se ei ehkä ole ongelma, että iskut vaikuttavat Venäjän sotilaallisiin toimiin myös talouden kautta (esim. pysäyttämällä öljyn viennin). Vai oliko tarkoitus sanoa (ehkä Schmittin artikkeliin nojaten), että jo varjolaivaston pysäyttäminen olisi kansainvälisen lain vastaista?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä keskustelussa olisi hyvä mainita se, että WHO:n mukaan Venäjä helmikuusta 2022 tähän päivään iskenyt yli 3000 kertaa Ukrainan terveydenhuollon kohteisiin:
https://news.un.org/en/story/2026/05/1167468
Jos tuota ei mainita, niin aloituskirjoituksesta saa helposti sen kuvan, että sillä pyritään syyllistämään Ukrainaa laittamatta asioita oikeaan kontekstiin, sillä hyökkäyksiä terveydenhuollon kohteisiin pidetään sotarikoksina.
Ilmoita asiaton viesti
Herra Luosto,
Lienee jo yleisesti hyväksytty käsitys, ettei Venäjä ole liiemmin piitannut kansainvälisestä oikeudesta aloitettuaan hyökkäyksen Ukrainaan
(Katso esimerkikisi Michael Schmittin West Pointin artikkeli vuodelta 2022, lähdemateriaalista: ”…It would seem clear that at least some of the Russian power infrastructure attacks violate IHL. Sadly, this comes as little surprise in light of the rampant (and tragic) Russian practice of ignoring this body of law.”).
Sen sijaan ei ole yleisesti ymmärretty myös Ukrainan siviili- ja öljyinfrastruktuuriin kohdistamien iskujen olevan laittomia.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainaa sokeasti palvovat ovat eräänlaisia uskovaisia. Heidän mielestään Ukraina on pyhä, Ukrainassa vallan kahvaan jumittunut suuri johtaja on pyhä, joka ei tee virheitä. Mitään muuta ei saa ajatella. Kaikki eri mieltä olevat leimataan Venäjän agenteiksi. Pitää myös hyväksyä se, että kaikki mitä Ukraina ja länsi tekee on yleisesti hyväksyttävä eikä koskaan rikollista toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin näennäisjuridinen argumentointi ontuu täysin ja asettaa käsittämättömällä tavalla raa’an hyökkääjän sekä puolustautujan samalle viivalle. YK:n peruskirjan mukainen itsepuolustusoikeus, hätävarjelu ja pakkotila antavat Ukrainalle täyden oikeuden lamauttaa Venäjän sotakonetta rahoittavaa ja huoltavaa infrastruktuuria. Kyse voi paikoittain korkeintaan olla lievästä hätävarjelun liioittelusta tilanteessa, jossa valtion koko olemassaolo on uhattuna, kun taas Venäjä tuhoaa Ukrainan siviilikohteita järjestelmällisesti ja tarkoituksella. Ukraina toimii huomattavasti tiukemmin modernin sotaoikeuden puitteissa kohdistaessaan iskunsa tarkasti Venäjän sotatalouteen ja logistiikkaan. Jos historian valossa liittoutuneiden pommitukset Saksan yllä – Hiroshimasta puhumattakaan – olisivat tehneet puolustautujista rikollisia, natsit ja fasismi olisivat voittaneet. Jollain konstilla paha on nujerrettava, ja Ukrainan iskut ovat täysin oikeutettua toimintaa tämän oikeudettoman aggression pysäyttämiseksi.
Presidentti Stubbin lausunnon mollaaminen ja hyökkääjän kauppajättien ”siviililuonteen” puolustelu on pelkkää Kremlin narratiivin myötäilyä ja suhteellisuudentajuista irtautumista sodan juridisesta todellisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti