Ceutassa ratkaistaan nyt paljon enemmän kuin Espanjan rajaturvallisuus

Ceutan tapahtumia on helppo pitää Espanjan sisäisenä ongelmana tai uutisena laittomasta maahanmuutosta. Se olisi virhe. Todellisuudessa Ceutassa mitataan parhaillaan koko Euroopan kykyä puolustaa omia ulkorajojaan ja toimia tilanteessa, jossa turvallisuus, politiikka ja muuttoliike kietoutuvat yhteen. Tämän testin lopputulosta seurataan tarkasti myös Euroopan ulkopuolella.

Kun kymmenettuhannet ihmiset pyrkivät lyhyessä ajassa Euroopan unionin ulkorajan yli, kyse ei ole enää maahanmuuttopoliittisesta kysymyksestä. Kyse on myös siitä, pystyykö Eurooppa hallitsemaan omia rajojaan, tekemään nopeasti päätöksiä ja osoittamaan, että sen yhteiset pelisäännöt pitävät myös kriisitilanteessa.

Turvallisuuspolitiikassa ratkaisevaa ei ole pelkästään se mitä tapahtuu, vaan mitä muut näkevät tapahtuvan. Juuri nyt Moskovassa, Pekingissä ja monissa muissa pääkaupungeissa arvioidaan tarkasti Euroopan toimintakykyä. Kun Euroopan ulkorajalle syntyy vakava kriisi, kuinka nopeasti jäsenmaat reagoivat? Pystyykö EU toimimaan yhtenäisesti vai ajautuuko se jälleen sisäisiin ristiriitoihin? Missä vaiheessa poliittinen paine alkaa murentaa yhteistä linjaa?

Nämä eivät ole teoreettisia kysymyksiä. Ne ovat turvallisuuspoliittisia mittareita, joiden perusteella arvioidaan Euroopan kestävyyttä myös muissa kriiseissä.

Viime vuosina turvallisuuden keinovalikoima on muuttunut perusteellisesti. Sotilaallisen voiman rinnalle ovat nousseet kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen, sabotaasi, taloudellinen painostus ja muuttoliikkeen hyödyntäminen poliittisena vaikuttamisen välineenä. Tarkoituksena ei aina ole murtaa valtiota vaan pakottaa se tekemään poliittisia myönnytyksiä tai horjuttaa sen päätöksentekoa. Ceuta on tästä kehityksestä konkreettinen esimerkki.

Suomella on tähän keskusteluun erityinen syy osallistua. Olemme jo nähneet, kuinka muuttoliikettä voidaan käyttää osana valtiollista painostamista. Siksi Ceutan tapahtumia ei pidä tarkastella vain Espanjan näkökulmasta. Ne ovat ennakkotapaus siitä miten Eurooppa toimii silloin, kun ulkorajoihin kohdistuu samanaikaisesti suuri ja nopeasti kehittyvä paine.

Jos Eurooppa osoittaa päättäväisyyttä, se vahvistaa pelotettaan myös muita turvallisuusuhkia vastaan. Jos se sen sijaan näyttää epäröivältä tai jakautuneelta, viesti leviää nopeasti myös niille valtioille, jotka etsivät jatkuvasti uusia tapoja testata Euroopan yhtenäisyyttä. Turvallisuuspolitiikassa heikkous harvoin jää huomaamatta, ja vielä harvemmin se jää hyödyntämättä.

Siksi Ceuta ei ole vain rajakriisi. Se on Euroopan uskottavuuden testi. Sen lopputulos vaikuttaa paljon laajemmalle kuin Välimeren etelärannalle. Se vaikuttaa siihen, millaisena Eurooppa nähdään tulevien kriisien keskellä myös Suomen näkökulmasta.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa. Hän on Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu