Puheenvuoro-blogit
Ennallistamisen sijaan luontoa pitäisi tulevaistaa
Kauppalehdessä oli 25.08.2026 kirjoitus Luonnovarakeskuksen (Luke) arviosta, että soiden, turvepeltojen ja muiden luontotyyppien ennallistamisen kustannus voi nousta 13-19 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4067c4b3-c7a7-4aab-8110-1e69f5b16003).
Päivää myöhemmin Yle.fi sivustolla oli kirjoitus ”Saamenmaan ilmasto on pian kuin Jyväskylässä”, jossa ollaan huolissaan palsasoiden katoamisesta Suomen luonnosta ilmaston lämpenemisen seurauksena (https://yle.fi/a/74-20242263). Palsasuot ovat yksi Suomen uhanalaisimmista luontotyypeistä.
Ylen jutun mukaan palsasoiden sulaminen voi aiheuttaa lajistolle suuria muutoksia. Esimerkiksi monet pohjoisen kahlaajalinnut esiintyvät niillä. Kuitenkaan ei väitetä, että kyseiset linnut kuolisivat sukupuuttoon Suomessa saati koko maailmassa. Sen sijaan Ylen jutun mukaan yksi hämähäkkilaji esiintyy ainoastaan palsasoilla. Tietääkö kukaan, että miten sen sukupuutto Suomessa vaikuttaa luontoon laajemmin?
Nykyisen ilmaston lämpenemisen erityispiirre on sen nopeus. Se asettaa luonnolle haasteita sopeutua muutokseen. Suomessa ja erityisesti Lapissa lämpeneminen on myös suurta verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan.
Luonto kuitenkin sopeutuu jo nyt. Havupuut valloittavat Saamenmaalla vaivaiskoivumetsiä ja vaivaiskoivut vetäytyvät yhä korkeammalle tuntureiden rinteille. Ehkä sieltä löytyy elintilaa niille pidemmäksi ajaksi kuin muutamaksi vuosikymmeniksi. Luonto ei kuitenkaan Saamenmaalla voi paeta juuri pohjoisemmaksi, koska Pohjoinen jäämeri on muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Etelä-Suomessa lämpeneminen ei ole niin radikaalia kuin Lapissa ja luonto voi ilmaston lämpenemisen seurauksena siirtyä pohjoisemmaksi. Luonto kuitenkin muuttuu sielläkin. Päinvastoin kuin Saamenmaalla lehtipuumetsät tulevat valloittamaan tilaa havupuumetsiltä.
Näyttää siltä, että Brusselin herroille on vaikea ymmärtää, että kuinka suuria ilmaston muutoksen vaikutukset Suomessa ja erityisesti Pohjois-Lapissa. Mitä ennallistaminen tarkoittaa sellaisen muutoksen aikana ja kuinka järkevää se on? Ymmärtävätkö he, ettei palsasoita pelasta mikään muu kuin, että niihin asennetaan jäähdytysputket sopivaan syvyyteen? Toivottavasti EU ei vaadi sellaista Suomelta.
Palveleeko havupuumetsän ennallistaminen luontoa, jos ennallistettu metsä ajankuluessa muuttuu lehtipuumetsäksi? Eikö voida luottaa, että luonto osaa itse – ilman ennallistamista – sopeutua muuttuviin olosuhteisiin kuten nähdään tapahtuvan Saamenmaalla?
Jos ihminen haluaa olla tai kuvittelee olevansa viisaampi kuin muu luonto, eikö olisi järkevämpää tulevaistaa kuin ennallistaa? Katsoa tulevaisuuteen eikä vain menneeseen.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Maailmalla on useita tapauksia, joissa luonnonkohteelle on annettu oikeussubjektin tai oikeushenkilön asema.
Uudessa-Seelannissa esimerkiksi Te Urewera -metsäalueesta tehtiin vuonna 2014 lain mukaan oikeushenkilö, jolla on oikeushenkilön oikeudet, valtuudet, velvollisuudet ja vastuut. Whanganui-joelle annettiin vuonna 2017 vastaava oikeudellinen asema.
Ajatus on saapunut myös Suomeen. Vuonna 2025 jätetyssä kansalaisaloitteessa esitettiin, että luonto osineen olisi itsenäinen oikeussubjekti ja että luonnolla olisi oikeudessa edustaja tai puolestapuhuja. Aloite ei saanut eduskuntakäsittelyyn tarvittavaa kannatusmäärää, mutta itse ajatus on jo suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tästä syntyy erikoinen kysymys. Joki ei itse mene oikeuteen. Metsä ei palkkaa asianajajaa. Palsasuo ei laadi valitusta hallinto-oikeudelle. Joku ihminen joutuu aina tulkitsemaan, mitä luonto ”haluaa”.
Ja silloin palataan samaan ongelmaan kuin ennallistamisessa. Kuka päättää, millainen luonnon pitäisi olla? Kuka päättää, mikä on metsän oikea tila, mikä on suon oikea tila ja mikä on luonnon kannalta hyvä tulevaisuus?
Onko tarkoituksena antaa luonnolle oikeus elää ja muuttua omalla tavallaan – vai antaa ihmiselle oikeus päättää, millaisena luonnon tulee säilyä?
Jälkimmäisessä tapauksessa olemme päätyneet aika merkilliseen tilanteeseen: ihminen antaa luonnolle oikeudet ja ryhtyy sitten itse niiden tulkitsijaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin mielenkiintoista. Itse olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen on syytä olla nöyrä luonnon edessä. Senkin jälkeen, kun ihmiskunta häviää, elävä luonto jatkaa eloaan tällä telluksella kuinka pitkään lie. Luonto kyllä sopeutuu.
Niin, keillä olisi oikeus toimia luonnon asianajajina? Toivottovasti ei yksisilmäisillä dogmaatikoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni ennallistamisen taustalla on (asiantuntija)näkemys, jonka mukaan luonnontilassa oleva ympäristö tarjoaa parhaan resilienssin muuttuvassa ilmastossa. Kun taas ihmisen muokkaamassa ympäristössä tämä resilienssi on heikompi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai luonnontilassa olevia alueita tarvitsekaan ennallistaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, mutta luonnontilaisia – tai lähes luonnontilaisia – alueita ei ole riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös ymmärtänyt lämpenemisen olevan niin nopeaa, ettei luonto pysy perässä. Mutta se on eri asia.
Blogin pointti kai oli ihmisten muokkaamien alueiden ennallistamisesta ja siitä, pitääkö ne ennallistaa vastaamaan sellaista aikaa jonka ilmastoa meillä ei enää olisi. Jos kelit lämpenevät, pärjääkö luonnontilainen kuusivaltainen metsä sitten paremmin kuin ihmisen istuttama sekalehtimetsä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, kyllä tämä on sama asia. Luonnontilainen ympäristö sopeutuu lämpenemiseen parhaiten. Ennallistaminen ei tarkoita jalolehtipuiden ja pähkinäpensaiden istuttamista, vaan sitä, että luonto jätetään silleen. Prosessin nopeuttamiseksi jotain ihmisen tekemiä muokkauksia voidaan palauttaa, esimerkiksi suometsään kaivetut ojat tukkimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tieteellistä evidenssiä, että ”luonnontilainen ympäristö sopeutuu lämpenemiseen parhaiten”? Millä mittareilla parhaiten?
Ilmoita asiaton viesti
Näin olen asiantuntijoilta eri yhteyksissä ymmärtänyt. Asia on selitetty myös ennallistamisasetuksen perusteluissa. Olettaen sen perustuvan asiantuntijoiden suositukseen, tieteellinen evidenssi tulee sitä kautta.
https://mmm.fi/ennallistamisasetus
Ilmoita asiaton viesti
Vakuuttavin tapa varmentaa väitettä ”Luonnontilainen ympäristö sopeutuu lämpenemiseen parhaiten” on empiirinen tutkimus. Ainakin minulle näyttää aika haastavalta järjestää empiirinen koeastelma, jossa verrattaisiin luonnollisen ja ei-luonnollisen (ihmisen muokkaaman) luonnon sopeutumista. En tiedä, että onko jossakin löydettävisssä luonnollinen koeasetelma, jossa asia voitasiin verrata.
Veikkaam, että väite – jos ”tieteellinen” – perustuu jonkinlaisen teoreettiseen päättelyyn, että luonnontilassa olevalla alueella on rikkaampi ekosysteemi, joka auttaa sopeutumaan. Mutta eikö asia voi olla päivastoinkin? Ekosysteemi voi estää sopeutumasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki kuulemani asiantuntijat kuitenkin puhuvat luonnon omien ekosysteemien ylläpitämisen tärkeydestä, vaikka asiaa muuttuvan ilmaston kontekstissa ei voidakaan empiirisesti tässä ja nyt tutkia. Luontaisessa ekosysteemissä on suuri määrää lajeja. Ihmisten ylläpitämissä systeemeissä päinvastoin pyritään siihen, että lajeja on vähän, jolloin tuon yhden lajin tuhoutuminen vaikkapa hyönteisvaurioiden seurauksena on vaikutukseltaan paljon dramaattisempi.
Itselleni jossain määrin tutumpi konteksti on ennallistamisasetuksen vaikutus kaupunkiympäristöön. Siellä se tarkoittaa mm. viherkattoja, huleveden imeytysalueita, lisää vihreyttä ja katupuita. Tällä tavoitellaan parempaa mikroilmastoa, resilienssiä äärisäitä vastaan ja ihan suoria terveysvaikutuksia vaikkapa päiväkodin pihalla leikkiville lapsille. Vaikka kaupunkiympäristö ei ole luonnonympäristö, pyritään sinne tuomaan lisää luontoa. Sama periaate pätee maa- ja metsätalouden piirissä.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pertti-niemi/yksi-tapa-luoda-linkki-kirjoitukseen/
Ilmoita asiaton viesti
Tähän ”ennallistamiseen” ei voi muuta kuin esittää yhden kysymyksen:
Mille tasolle ennallistaminen pitää tehdä?
Jääkaudelle, kivikaudelle, vuoteen 0. vuoteen 1000, vuoteen 1800, vuoteen 1900, vuoteen 1950? Vai?
Ilmasto ja luonto sen mukana on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan, halusimme tai emme.
Välillä lämpenee ja välillä jäähtyy.
Ilmoita asiaton viesti