Amerikkalaisuuden ydintä etsimässä

Marko Maunula

Arvoitus nimeltä Amerikka – Yhdysvaltojen tie siirtokunnista supervallaksi

© Marko Maunula ja Kustannusosakeyhtiö Otava 2026

Jos haluaa mennä Yhdysvalloissa amerikkalaisimpaan Amerikkaan, on syytä mennä länteen.  ”Länsi on niin fyysisesti kuin mielikuvissakin Amerikka korotettuna toiseen potenssiin,” Marko Maunula luonnehtii länsirannikkoa. Hän hehkuttaa aiheellisesti sitä, miten länsi muokkaa edelleen amerikkalaisten arkea ja ajattelua ja miten voimallinen asema länsirannikolla on uusien ajatusten ja luovuuden keskuksena ja samalla taloudellisen ja teknologisen edistyksen pontimena.

Marko Maunula on vuodesta 1992 Yhdysvalloissa asunut historian professori. Miten hän kuvaa ja arvioi Yhdysvaltoja 35 vuoden amerikkalaisen historian tutkimuksensa ja kokemustensa perusteella?  Maunula painottaa Yhdysvaltojen historiaa ja amerikkalaisuuden monimuotoisuutta, joka pitää oivaltaa, jos haluaa ymmärtää edes vähän paremmin nykypäivän Yhdysvaltoja.

Päivittäinen uutisointi Yhdysvaltojen sisäpolitiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä operaatioista on hektistä ja monenkirjavaa. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin julkisten ulostulojen ja tiheään muuttuvien kantojen seuranta on arkipäivää suomalasillekin uutisfriikeille.

Kuvamme Yhdysvalloista voi kuitenkin olla hieman yksipuolinen tai jotenkin rajoittunut.  Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä on hyvinkin tuttu, mutta puolueiden sisäiset ja koko poliittisen ajattelun jakolinjat ovat vaikeammin hahmotettavissa.

”Yhdysvaltoja ei voi ymmärtää tuntematta sen alueellisia eroavuuksia”, Maunula kirjoittaa.  Alueelliset eroavuudet, heimorakenne, maaseudun ja kaupunkien vastakkaisuudet, etninen kirjavuus ja vastaavat ilmiöt ovat niitä, joiden merkitystä Maunula pyrkii kirjassaan selittämään.  Hän avaa Yhdysvaltojen monimuotoisuutta ja taustoittaa asioita aina 1600-luvulta alkaen.

Länsirannikon amerikkalaisuus on vain yksi niistä teemoista, joita kirjan yhdessätoista luvussa käsitellään.  Pohdiskelu kattaa muun muassa keskeiset Yhdysvaltojen syntyvaiheet, muuttoaallot Amerikkaan, orjuuden, sisällissodan ja jälleenrakennuksen, rasismin, uskonnon, heimot, väkivaltaisuuden ja amerikkalainen busines-ajatteluun. Yhdysvaltojen vaikutusta maailmanlaajuisesti samoin kuin  sisäpolitiikkaa arvioidaan myös.

Jos ihmettelee Yhdysvaltojen vaalikampanjoiden räikeyttä, on paikallaan lukea Yhdysvaltojen vaalijärjestelmästä ja vaaleista pidemmällä aikavälillä.  Pyrkimyksiä tai ainakin epäilyjä vaalitulosten manipuloinnistakin monet muistavat viime vuosikymmeniltä ja lähimenneisyydestä.  Miltä tilanne näyttää pidemmällä aikavälillä?  Maunulan asteikolla amerikkalaisen politiikan syntyvaiheessa vuonna 1800 käyty vaalitaistelu oli rumin Yhdysvaltojen historiassa.

Yhdysvaltojen väestön etninen kirjo perustuu mittavaan maahanmuuttoon eri maanosista ja maista, joista suomalaisillakin on osuutensa.  Mielenkiintoista eivät ole ainoastaan suuret muuttoaallot ja niiden merkitys Yhdysvaltojen kulttuurin rakentumisessa, vaan se miten maahanmuuttoon on Yhdysvalloissa suhtauduttu.

Maunula toteaa kirjassaan, että maahanmuuttokriittisyys on palannut amerikkalaisen politiikan keskiöön.  Tämän olemme toki voineet todeta seuraamalla Yhdysvaltojen tapahtumia, joissa maahanmuuttokriittisyys näyttäytyy ajoittain hyvinkin rankasti.  Tämä kaikki antaa lukijalle pohtimista, kun mietitään ratkaisuja akuutteihin tilanteisiin Euroopan ulkorajoilla ja Suomessa kansallisen maahanmuuttopolitiikan päivittämistä.

Maahanmuutto ja tulokkaiden etninen kirjo selittävät osaltaan erilaisten uskonnollisten yhdyskuntien muodostumisen ja olemassaolon Yhdysvalloissa.  Maunula mainitsee, että amerikkalaista uskontoa leimaa vahva demokraattinen impulssi ja ihmiset liikkuvat seurakunnista toiseen. Perinteisestä eurooppalaisesta vinkkelistä katsottuna tämäkin on seikka, joka pitää ottaa huomioon, kun arvioidaan uskonnon, kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien roolia amerikkalaisessa elämänmenossa.

Euroopassa on viime vuosina harmiteltu heikkoa talouskasvua verrattuna Yhdysvaltoihin, jonka talous on maailman suurin.  Kirjan mukaan Yhdysvalloissa asuu 5 % maailman väestöstä, mutta Yhdysvallat muodostaa 15 % maailman bruttokansantuotteesta. Teknologinen innovatiivisuus, jatkuva pyrkimys tuotannon tehostamiseen ja kasvun pitäminen yritysten tärkeimpänä tavoitteena, ovat Maunulan kirjasta tunnistettavia menestystekijöitä.

Taloudellinen vauraus ei ole Yhdysvalloissakaan jakautunut tasaisesti. Suuriakin tuloeroja on syntynyt.  Maunulan kirja vahvistaa sitä näkemystä, että amerikkalaiset ovat valtaosin valmiita hyväksymään suuret tuloerot. Edellytyksenä kuitenkin on, että ihmiset näkevät mahdollisuutensa edetä taloudellisesti ja sosiaalisesti. Hyvä periaate, mutta toisaalta liikkuvuus sosiaaliluokkien välillä on hidastunut, mikä hankaloittaa tietä ”ryysyistä rikkauksiin”.

Ilman talouskriisejä Yhdysvallatkaan ei ole selvinnyt, mutta maa on niistä toipunut.  Euroopassa keskustellaan sääntelyn vähentämisestä yritystoiminnan vauhdittamiseksi.  On kiintoisaa havaita, miten Yhdysvalloissa tartuttiin asiaan useita vuosikymmeniä sitten, kun talouskasvu oli heikentymässä.  Demokraattipresidentti Jimmy Carter aloitti sääntelyn purkamisen 1970-luvulla ja republikaani Ronald Reagan jatkoi sitä omalla kaudellaan.

Euroopasta arvioituna Yhdysvaltojen suhde Eurooppaan ja muuhun maailmaan on erityisen mielenkiinnon kohteena. Yhdysvaltojen politiikka on ymmärrettävästi muuttunut historian saatossa ja oleellisesti ihan lähimenneisyydessä.  Euroopan kannalta Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa ja vaatimus eurooppalaisten valtioiden suuremmasta vastuusta omasta puolustuksestaan on ajankohtainen puolustuspoliittinen kysymys.

Kirja ei laajemmin käsittele tämän päivän puolustuspolitiikkaa, mutta se taustoittaa Yhdysvaltojen julkistamia linjauksia.  Useat eurooppalaiset NATO-maat arvatenkin laskivat viime vuosikymmeninä  paljon sen varaan, että Yhdysvallat vastaa niiden turvallisuudesta. Suomi oli tästä poikkeus. Suomi ei NATOn ulkopuolella eikä perinteisesti muutoinkaan ole laskenut maanpuolustuksessaan Yhdysvaltojen tuen varaan.

Yhdysvaltojen politiikan tuloksellisuuden, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointi on oma alueensa, jonka syvällinen analyysi ei suoraan sisälly Maunulan kirjaan.  Onnistumisia ja epäonnistumisia toki mainitaan. Yhdysvaltojen maailmanpolitiikka ja sotilaalliset operaatiot panevat kirjaa lukiessa miettimään, millä hinnalla tavoitteet saavutetaan.

Mihin amerikkalainen demokratia on menossa? Liberaali demokratia on se, jonka ei toivoisi murenevan, vaikka kehitys Yhdysvaltojen ja osin muunkin maailman poliittisessa elämässä on mennyt autoritaariseen suuntaan.  Toisaalta, muutoksia tapahtuu ja kehityksen suuntaa on vaikea ennustaa, mutta päättelen kirjasta, että demokraattisessa järjestelmässä on myös omintakeista kestokykyä.  Tätä takaamaan tarvitaan kuitenkin vastuulliset poliittiset päättäjät, jotka eivät pyri murentamaan demokraattisia käytänteitä.

Hyvä syy tarttua Maunulan kirjaan on saada enemmän tietoa Yhdysvalloista uutisoitujen asioiden taustoista ja siitä, miten kansakunnan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen nykytilaan on päädytty. Laaja aihekokonaisuus on tiivistetty 272 sivuun. Kirjan lopussa Maunula tekee lukijalle palveluksen vinkkaamalla eri lukuihin liittyvää lisälukemista aiheesta enemmän kiinnostuneille   Kirjaa lukiessa päivänpolitiikan tapahtumien miettimisen voi hetkeksi unohtaa ja paneutua pidempien kehityskaarien tarkasteluun.