”Jokainen köyhä on liikaa”

Otsikon lainaus on Arto Satosen (kok.) A-studiossa pitämästä puheenvuorosta.
Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä. Etenkin mitää tulee kansanedustajien sopeutustoimiin.

Eihän kansanedustajan sopeutumisrahan pitäisi olla mikään lopullinen ratkaisu, raha-automaatti, vaan väliaikainen apu auttamaan kansanedustajaa sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan? Ei voi olla niin että neljän vuoden jälkeen laitetaan hanskat tiskiin ja elellään vaan leveästi veronmaksajien rahoilla? Meitä jokaista tarvitaan pitämään Suomen talous kunnossa, joten tuloksiakin pitäisi voida odottaa, tai koko kustannus on todettava tehottomaksi, ja sen on katsittava vaativan toimenpiteitä.

Tuensaaja tulisi olla velvoitettu, vaikkapa työmarkkinatorin kautta, osallistumaan sopeutumista edistäviin toimiin ja olemaan aktiivisesti yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Jos ei maistu, niin pari kuukautta karenssia. Ja jos ei mitään sopeutumista tapahdu vaikkapa vuoden aikana, niin tuen saajaa tulee kannustaa esim. leikkaamalla tukea. Jos tuen saaja ei silti sopeudu/työllisty, tai edelleen laiminlyö velvollisuuksiaan, niin hänet siirettäisiin työmarkkinatuelle. Mikäli hän edelleen laiminlyö velvoillisuuksiaan, puoli vuotta karenssia.

Heikoimmassa asemassa olevienhan on Suomessa lopulta jokatapauksessa mahdollista hakea toimeentulotukea joka ”… on viimesijainen ja tarveharkintainen taloudellinen tuki, joka turvaa henkilön tai perheen välttämättömän toimeentulon, kun muut tulot ja varat eivät riitä.” (google) Suomi on hyvinvointivaltio, ja täällä aivan kaikista kansalaisista pidetään huolta. Vain yhdessä tämän laivan suunta saadaan käännettyä.

Mielestäni tämä olisi hyvin kustannustehokas toimi jonka vaikutuksia olisi suhteellisen helppo seurata.
Tällaista kannattaisi ainakin kokeilla. Vaikkapa 20 vuoden ajan. Kyllähän asiasta voidaan sitten keskustella, ja jos niikseen tulee, järjestelmää voidaan kehittää, mikäli tilanne on silloin olennaisimmilta osin selvästi muuttunut, tai kokeilujakson tulokset eivät anna viitteitä sopeutumisen tehostumisesta.

Varsin kohtuullista mielestäni?

Jukka-Pekka Kupi

omat ajatukseni ja mielenkiinnon kohteeni eivät enimmäkseen ole keskusteltavissa. olen siinä mielessä hengen despootti. kannattaa suhtautua niihin kuitenkin vain mielipiteinä. ja mielipiteet ovat kuin varpusparvi. mitä ikinä tahdot sen tarkoittavankaan.
aiheet joita ajattelen sen sijaan ovat hyvinkin vapaata riistaa, enkä katso kieroon hyviä avauksia, tai informatiivisia lopetuksia, vaan itseriittoista länkytystä. katsokoon kieroon ken tahtoo.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu