Hallitus päätti olla päättämättä

Elokuun kuudentena päivänä pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisivat tiedotteen, jossa on yksi lause, joka pitäisi lukea ääneen jokaisessa puoluetoimistossa. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan vielä 8–11 miljardin euron sopeutus. Se ei ole oppositiopuolueen laskelma eikä ajatuspajan skenaario. Se on hallituksen oma luku, hallituksen omassa tiedotteessa.

Samassa tiedotteessa kerrotaan, ettei syyskuun budjettiriihessä tehdä uusia päätöksiä, jotka heikentäisivät julkista taloutta — mutta ei myöskään uusia sopeutuspäätöksiä. Talouspolitiikan arviointineuvosto oli juuri suosittanut päinvastaista: että hallitus päättäisi vielä joistakin toimista tänä syksynä.

Aloitetaan siitä, missä hallitus on oikeassa. Ennakoitavuus on talouspolitiikan raaka-ainetta. Yritys, joka suunnittelee investointia, ja kotitalous, joka harkitsee asuntolainaa, tarvitsevat sen, että isot päätökset valmistellaan huolella eivätkä muutu kesken kaiken. Jo päätetyn yhteisöveroratkaisun peruminen olisi juuri sellainen liike, joka syö luottamusta enemmän kuin tuo euroja. Ja jos kasvu on vihdoin lähdössä liikkeelle, sitä ei pidä sammuttaa hätäisellä kiristyksellä. Tämä argumentti kestää.

Mutta ennakoitavuus ja siirtäminen ovat eri asioita. Ennakoitavuus tarkoittaa, että kerrotaan hyvissä ajoin, mitä tehdään. Siirtäminen tarkoittaa, ettei kerrota lainkaan. Tässä tiedotteessa tehdään jälkimmäinen ja perustellaan se edellisellä.

Luvut ovat kohtuullisen selvät. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon ja velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan toimeen lähes miljardin edestä. Työtä on siis tehty, eikä sitä kannata vähätellä. Arviointineuvoston arvion mukaan nettomenopolulla pysytään vuosina 2024–2026, mutta 2027 ja 2028 tavoitteet ovat vaarassa. Suomi on ollut EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä tammikuusta 2026. Ja jäljelle jää se 8–11 miljardia.

Yksi yksityiskohta samasta tiedotteesta kannattaa poimia erikseen: ministeriöt toivat riiheen uusia menoesityksiä 0,6 miljardin euron edestä. Hallitus ilmoittaa, ettei niitä pääosin hyväksytä. Hyvä niin. Mutta se kertoo, mikä on hallinnon oletusasento silloinkin, kun julkinen talous on alijäämämenettelyssä: uusia menoja ehdotetaan, kunnes joku sanoo ei. Menokuri ei ole rakenne, se on yksittäinen ihminen, joka jaksaa sanoa ei.

Seuraava hallitus aloittaa keväällä 2027. Arviointineuvoston mukaan se pystyy vaikuttamaan kunnolla vasta vuoden 2028 budjettiin. Se perii siis kaksi asiaa yhtä aikaa: vajeen ja kiireen. Kiire on paras tunnettu tapa tehdä huonoja sopeutuspäätöksiä — juuri niitä hätäisiä leikkauksia, joita hallitus aivan oikein varoittaa tekemästä.

Tästä seuraa se, mitä minä pyytäisin jokaiselta puolueelta ja jokaiselta ehdokkaalta, itseni mukaan lukien, jo ennen kevään 2027 vaaleja: näyttäkää se luku. Ei iskulauseita kasvusta tai tehokkaammasta hallinnosta, vaan jakauma. Kuinka monta miljardia menoista, kuinka monta veroista, kuinka monta kasvusta — ja mihin kasvuoletus perustuu.

Minun lähtökohtani on tiedossa: julkisen talouden korjaus tehdään ensisijaisesti menopuolelta ja rakenteista, ei kiristämällä sen pienyritysjoukon verotusta, joka tuottaa uudet työpaikat. Byrokratian purku on sopeutustoimi siinä missä leikkauskin, mutta vain jos se lasketaan euroina eikä luvata julistuksina. Se on kanta, ja se on avoin arvostelulle.

Vastakkainen näkemys on rehellisesti sanottuna vahva sekin. Moni ekonomisti pitää pelkkää menokuria riittämättömänä 8–11 miljardin kokoluokassa ja katsoo, että veropohjaa on väistämättä laajennettava. Sitä keskustelua kannattaa käydä nyt, kun luvut ovat pöydällä ja hallituksen omat, eikä vasta hallitusneuvotteluissa suljettujen ovien takana.

Hallitus julkaisi luvun. Se oli oikein tehty. Nyt on vaalikentän vuoro kertoa, mistä se otetaan.

Lähteet:
– Valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia, tiedote 6.8.2026: Uskottava finanssipolitiikka perustuu ennakoitavuuteen ja pitkäjänteiseen sopeutustyöhön — https://vm.fi/-/194055633/uskottava-finanssipolitiikka-perustuu-ennakoitavuuteen-ja-pitkajanteiseen-sopeutustyohon
– Talouspolitiikan arviointineuvosto: Arvio nettomenopolun noudattamisesta ja korjaavista toimista, 5.8.2026 — https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wp-content/uploads/2026/08/Talouspolitiikan-arviointineuvoston-arvio-nettomenopolun-noudattamisesta-ja-korjaavista-toimista.pdf
– Yle 6.8.2026: Talouspolitiikan arviointineuvosto: Nykyinen hallitus asettaa seuraajansa hankalaan tilanteeseen heti vaalikauden alussa — https://yle.fi/a/74-20239552