Suur-Suomen ja Ison-Britannian ratahankkeista

Sekä Suomessa että Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian saarella on vireillä suuria ratahankkeita. Isossa-Britanniassa HS2:n (Lontoo – Birmingham/Manchester)[1] ensimmäistä vaihetta (pituus 225,0 kilometriä, josta tunnelissa 51,0 kilometriä[2]) jo rakennetaan. Välivaihe 2a:n 58,0 kilometristä 2,5 on tunnelissa[3] ja Manchesteriin ulottuvasta 85,0 kilometrin vaiheesta 2b[4] tunnelin rakennetaan 19,0 kilometriä[5]. Radan yhteispituus on siis 368,0 kilometriä, josta 72,5 kilometriä kulkee tunnelissa.

HS2 sijaitsee Englannissa, mutta sen vaikutukset ulottuvat Ison-Britannian saaren muihin osiin Skotlantiin[6] ja Walesiin[7]. Meikäläisten ratahankkeiden vaikutukset ulottuvat myös muualle maahan, vaikka ne sijaitsevat Etelä-Suomessa. Siksi vertailen tässä Iso-Britannian saarta ja Suomen valtiota.

Meillä erilliset ratayhtiöt suunnittelevat Turun oikorataa (95,0 km[8]), Lentorataa (30,0 km, josta 28,0 km tunnelissa[9]), Suomi-rataa (177,5 – 186,5 km, josta 22,0 – 49,0 km tunnelissa[10]) ja Itärataa (106,0 km[11]). Niiden yhteispituus on 408,5 – 417,5 kilometriä eli enemmän kuin Englannissa. Tunneleidenkin maksimipituus 77 kilometriä ylittää HS2:n maanalaisen rakentamisen määrän.

Lontoossa asukkaita on pyöreästi 8 800 000[12], Birminghamissa 1 150 000[13] ja Manchesterissa 600 000[14]. Turun oikoradalla väestöä on päätepisteissään Helsingissä 650 000[15] ja Turussa 200 000[16] sekä Suomi-radalla Tampereella 250 000[17]. Kolmion Lontoo – Birmingham – Manchester asukasmäärä on yhteensä 10 550 000 kun taas Helsingin, Turun ja Tampereen asukasmäärä on 1 100 000. Englannissa ratojen päätepisteissä väestöä on siis suunnilleen kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.[18]

Ison-Britannian saaren pinta-ala on 229 848 neliökilometriä[19] ja Suomen vastaava maapinta-ala 338 440 neliökilometriä[20]. Väestöä saarella on pyöreästi 65 200 000[21] ja meillä 5 550 000[22]. Ratahankeen maksajien sekä potentiaalisten junankäyttäjien määrä on siis lähes kaksitoistakertainen Suomeen verrattuna.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on aiheellisesti epäillyt oikoratojen taloudellista mielekkyyttä jo ennen tämänvuotisten selvitysten julkaisemista:

”Majanen muistuttaa, että yhtiömalli ei sinällään tuo automaattisesti yhtään lisää kannattavuutta.

Hän sanoo, että nyt suunniteltujen hankeyhtiöiden toiminta-alueet suhteutettuna väkilukuun ja liikennemääriin ovat haastavia.

– Tähän mennessä on ollut vaikea nähdä uskottavasti kannattavaa liiketoimintaa, Majanen toteaa.”[23]

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom selostaa liikennehankkeiden mittatikkuna käytettävää H/K-suhdetta:

”Hankearvioinnissa tuotetaan kannattavuuslaskelma, jossa noudatetaan yhteiskuntataloudellisen hyötykustannusanalyysin periaatteita. Hankkeen hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten liikennöintikustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Kannattavuuslaskelmalla tuotetaan hyötykustannussuhde (h/k-suhde), joka on kannattavuuden perustunnusluku. Hyöty-kustannussuhde saa arvon 1 silloin, kun hankkeen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat yhtä suuret kuin investointikustannus. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jos hyöty-kustannussuhteen arvo on suurempi kuin 1.”

Samalla Traficomin sivulla mainitaan kolme toteutettavaa väyläverkon kehityshanketta: valtatie 6 Hevossuo – Nappa (kustannusarvio 12 miljoonaa euroa, H/K-suhde 0,7), maantie 8155 Poikkimaantie (kustannusarvio 40 miljoonaa euroa, H/K-suhde 2,34) sekä valtatie 9:n parantaminen ja seututie 562 (kustannusarvio 47 miljoonaa euroa, H/K-suhde 0,21). Lisäksi päätettynä kehittämishankkeena mainitaan Vihdintien raitiotie (kustannusarvio 160 miljoonaa euroa, H/K-suhde 0,6).[24]

Nykytietämyksellä Suomiradan H/K-suhde on 0,15 – 0,18, Lentoradan 0,30 (Suomiradan ja Lentoradan kokonaiskustannusarvio nykyarvossa 6,10 miljardia euroa), Itäradan Porvoon linjauksen 0,13 (kokonaiskustannusarvio 2,19 miljardia euroa) ja Turun oikoradan 0,44[25] (kokonaiskustannusarvio 3,72 miljardia euroa).[26] Hankkeiden yhteinen kustannusarvio on 12,01 miljardia euroa.

Toteutettavien väylähankkeidenkaan H/K-suhde ei välttämättä päätä huimaa, mutta havainto pätee myös niiden kustannusarvioihin. Esimerkiksi kehnon H/K-suhteen seututie 562:n kustannusarvio 47 000 000 euroa on lähes 47 kertaa pienempi kuin vielä kehnomman H/K-suhteen Itäradan 2 190 000 000 euroa.

Englannissa talouden realiteetit ovat iskeneet siten, että HS2:n suunnitelmista on karsittu itäinen haara[27]. Lisäksi muidenkin osuuksien aikataulut venyvät nousevien kustannusten vuoksi[28]. Myös Alankomaissa uudet (raide)liikennehankkeet on äskettäin pantu jäihin[29] kuten Ruotsissa, jossa halutaan kuroa umpeen olemassa olevan infran kunnostusvelkaa uusien suurnopeusratojen rakentamisen sijasta[30]. Meilläkin on olemassa olevan rauta- ja maantieverkon kunnostusvelkaa 2,83 miljardia euroa[31].

On yleisesti tiedossa, että maamme velkaantuu. Silti tänne halutaan rakentaa oikoratoja, joiden pituus ylittää meitä väestöllisesti paljon lukuisamman Ison-Britannian ja tunneliakin pitää porata ehkä enemmän kuin selkeästi ahtaampaan saareen. Mistä tarvittavat rahavirrat tulevat? Tuntuu siltä, että hyvin moni päättäjistämme elää eräänlaisessa taloudellisessa Suur-Suomi-illuusiossa, jonka ”ääriviivat” tuskin ovat heille itselleenkään selvillä eikä niitä ainakaan meille kansalaisille kerrota.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

[1] https://www.hs2.org.uk/;

kartta https://learninglegacy.hs2.org.uk/wp-content/uploads/2022/07/HS2_digital_Service-map_post-IRP.jpg

[2] https://infrastructuredeliverymodels.gihub.org/case-studies/hs2-phase-one-uk/ (viitattu 29.3.2023)

[3] https://bidstats.uk/tenders/2022/W03/767230415 (viitattu 29.3.2023)

[4] https://www.geplus.co.uk/news/hs2-bill-extending-route-to-manchester-goes-to-parliament-26-01-2022/ (viitattu 29.3.2023)

[5] https://assets.hs2.org.uk/wp-content/uploads/2022/06/CS1733-Tunnelling-information-for-property-owners_0822.pdf (viitattu 29.3.2023)

[6] https://www.hs2.org.uk/the-route/the-north-and-scotland/ (viitattu 29.3.2023)

[7] https://www.hs2.org.uk/why/capacity/ (viitattu 29.3.2023)

[8] https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata (viitattu 29.3.2023)

[9] https://suomirata.fi/lentorata/ (viitattu 29.3.2023)

[10] ”Suomiradan Suomi 2066” 30.9.2022 s. 12;

https://suomirata.fi/wp-content/uploads/2022/10/Suomiradan_Suomi2066_30092022.pdf

[11] Itärata Oy osakastiedote 30.8.2022; https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/joensuu/kokous/2022599-13-36921.PDF

[12] tarkka luku 8 796 628; https://data.london.gov.uk/dataset/londons-population (viitattu 29.3.2023)

[13] tarkka luku 1 144 900;

https://www.birmingham.gov.uk/info/20057/about_birmingham/1294/population_and_census (viitattu 29.3.2023)

[14] tarkka luku 586 100; https://www.manchester.gov.uk/info/200088/statistics_and_intelligence/438/population (viitattu 29.3.2023)

[15] tarkka luku 658 457; https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaesto/vaestonmuutokset/vaeston-kehitys (viitattu 29.3.2023)

[16] tarkka luku 198 221; https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOTUyOTU5YTYtNzAwOS00ZDI2LTg5MDEtOWIzZTM2YTEyMWVlIiwidCI6IjZjNWUyYzhhLWQzZjAtNGEwYi05NjU4LTQyNTAyYzczZTE3YiIsImMiOjl9 (viitattu 29.3.2023)

[17] tarkka luku 244 223; https://www.tampere.fi/tampere-tietoa (viitattu 29.3.2023)

[18] Lukuihin sisällytän vain päätepisteiden kunnat. Ympäryskunnat (kuten esimerkiksi Espoo ja Vantaa sekä suunnilleen Lontoon kaupungin väestömäärää vastaava Suur-Lontoon alue) ja väliasemat jäävät laskelmistani pois samoin kuin Itäradan päätepiste Kouvola selkeänä pitempien matkojen välietappina.

[19] https://www.newworldencyclopedia.org/entry/Great_Britain (viitattu 29.3.2023)

[20] https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/lehdet-ja-julkaisut/positio/suomi-neidon-pinta-ala-heittelee (viitattu 29.3.2023)

[21] tarkka luku 65 185 724; https://populationdata.org.uk/ (viitattu 29.3.2023)

[22] tarkka luku 5 567 868; https://stat.fi/tilasto/vamuu (viitattu 29.3.2023)

[23] YLE 22.8.2022 ”Suomeen on vireillä uusia rautateitä yli 15 miljardin arvosta – ministeriö pelkää, että kannattamattomat yhtiöt kaatuvat veronmaksajien niskaan”; https://yle.fi/a/3-12583982

[24] https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/paatettyjen-liikenneinvestointien-yhteiskuntataloudellinen-kannattavuus (viitattu 29.3.2023)

[25] ”Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys” (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:5) s. 60; https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164565/VM_2023_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[26] Oikoratahankkeiden kustannusarviot edellisen alaviitteen sivulta 10

[27] BBC 18.11.2021“HS2 rail extension to Leeds scrapped amid promise to transform rail”;

https://www.bbc.com/news/business-59334043

[28] Sky News 9.3.2023 ”HS2: Parts of rail project to be delayed for two years”;

https://news.sky.com/story/government-set-to-announce-construction-of-parts-of-hs2-will-be-delayed-in-bid-to-cut-costs-12829415

[29] RailFreight.com 20.3.2023 “ No new railway lines in the Netherlands for the time being”; https://www.railfreight.com/policy/2023/03/20/no-new-railway-lines-in-the-netherlands-for-the-time-being/?gdpr=accept

[30] Lehdistötiedote 23.12.2022 ”Regeringen lägger om växlarna för järnvägsinfrastrukturen”; https://regeringen.se/pressmeddelanden/2022/12/regeringen-lagger-om-vaxlarna-for-jarnvagsinfrastrukturen/

[31] ”Rataverkon keskeisiä peruskorjaustarpeita” 30.1.2023; https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/rataverkon-keskeisia-peruskorjaustarpeita, ”Maantieverkon kunto” 1.2.2023; https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/maantieverkon-kunto