Puheenvuoro-blogit
Elä kuin Arnold.
https://youtu.be/z6iar-wFX3g?is=YTM2nt5u1OJUp_Fg
Tämä ei tietenkään tarkoita, että käytä hormoneja tai riko paikkasi liian suurilla painoilla, vaan onko suunnitelmasi kyetä olemaan aktiivinen ihminen kasikymppisenä kuten Arnold on, vai liikkua rollaattorilla ja odottaa, että joku tulee autamaan peseytymisessä ja arjen askareissa.
Tapasin salilla pari vuotta sitten terässeniorin, joka harjoitteli lihasvoimaa vaimonsa kanssa. Juttelimme siinä hieman ja hän kertoi fillaroivansa 3000km vuodessa. Bodaava lääkäri Jan Sundell näytti perjantai dokkarissa, että vanhan ihmisen tärkein asia on kyetä nousemaan tuolista. Liikuntakyvyn menettäminen tarkoittaa ensin ihmisarvolle sopimatonta elämää joka todennäköisesti päättyy ennen aikaiseen kuolemaan.
Oma velipuoleni veti katkokävelyä rollaattorilla minun iässäni kun olimme siskon hautajaisissa, molemmat olivat valitsemansa tien päässä.
En perehtynyt tarkasti Purran smoothie-kohuun, mutta käsittääkseni köyhä piti ikävänä asiana sitä, että menestynyt esittelee miten tehdään kalliita terveysjuomia, vaikka köyhällä on varaa vain minttuviinaan. Paljonko maksaa nykyisin marjat kilo kun poimii niitä metsästä ja käyttää niitä smoothien raaka-aineena?
Oikeasti kun kuuntelee suomalaisten valitusvirsiä on köyhyys hallituksen vika kuten myös se, ettei omat kanankoivet jaksa nostaa valtavaa ruhoa tuolilta ja kun seuraavakaan hallitus ei tuota sitä henkilökohtaista palvelijaa ulkomailta on se edellisen hallituksen syytä eikä hyvinvointivaltion kansalainen yhäkään tee asialle itse mitään. No osa tietysti tekee, mutta taidamme olla yksi maailman lihavimmista kansoista.
Tämä melko tyly blogi poiki täällä esiintyvän vihreäksi itseään kutsuvan blogistin kysymyksen johdosta, että ”kuka pesee sinun perseesi vanhana jos maahanmuuttoa ei olisi”
En tiedä, mutta näen huomattavaa vaivaa sen eteen, että tekisin sen itse ja etten jäisi muille taakaksi.
Tietysti on ihmisiä, joilla kaikki on mennyt syyttään päin helvettiä ja heitä varten pitää olla hoitohenkilökuntaa jota taatusti löytyy suurtyöttömyyden vaivaamasta kotimaastamme.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Liike on lääke.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä siihen tarvita kelakorvausta.
Edit: Nyt pääsin ihan hemmetin kovista vasemman polven leposäryistä eroon jalkaprässillä kuten ennen myös oikean. Kävin paremman luokan ortopedin juttusilla ja hän evästi, että painoa saa laittaa reilusti, mutta polvikulma saa olla max 90 astetta. Molemmista polvista on nyt kierukat entisiä, mutta eipä enää haittaa, mutta kivut kyllä palaavat jos luistelen treeneistä. En oikeastaan pidä jalkatreeneistä enää, mutta pakko on jaksaa.
Olin ampumaradalla parin muun ikämiehen kanssa ja molemmilla oli polvet paskana ja leikkausta odoteltiin. Yritin selittää mikä voisi auttaa, mutta huomasin ettei äijiä kiinnostanut yhtään omatoimikuntoutus. Leikkauksia ei vaan enää juuri tehdä kierukkavikojen takia, eikä pidäkään jos potilasta ei kiinnosta tehdä itse mitään asian eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka jumpataan muistia? Se kun on tärkein kyky, jopa tuolilta nousua tärkeämpi. Sitten kun se menee niin menee kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Liikunta, terveellinen ruokavalio ja pään käyttäminen koska aivotkin ovat eräänlainen ”lihas”
Ilmoita asiaton viesti
”Pääntoiminnan” suhteen taitaa ”varominen/välttäminen” olla tehokkainta.
Runsas tupakointi, monipuolinen ja runsas päihteidenkäyttö yhdistettynä tapaturmaisiin päävammoihin edesauttaa muistisairaaksi päätymistä.
Tiivistäen:
Pään kannalta päihteettömyys ja kypärä ovat hyvää ennaltaehkäisyä, kännissä tupakkaa sytyttäessä fillarilla kaatuilu ilman kypärää pahasta
Ilmoita asiaton viesti
No, itse jumppaan ristikoilla, sudokuilla, erilaisilla sanapeleillä.
Ilmoita asiaton viesti
Esim. kirjoittelemalla ja kommentoimalla tänne Puheenvuoroon. Aivot pysyvät virkeinä kun joutuu argumentoimaan ja perustelemaan omia mielipiteitään. Toki Karin mainitsema fyysisen kunnon ylläpitäminenkin on tärkeää.
Keväällä päätin lähteä Puheenvuorosta, mutta niinhän siinä kävi että Puheenvuoro ei lähtenyt minusta. Olin kesän poissa mutta nyt taas aloittelen. Yritän kuitenkin olla työntämättä lusikkaani jokaiseen Puheenvuoron kuumaan soppaan. Tännehän saa kirjoitella lähes mitä tahansa kunhan ei mollaa tyyppiä joka nimittelee muita punaviherstalinisteiksi. Viimeksi kun taas mainitsin hänet niin heti tuli pari viikkoa bannia 😀
Ilmoita asiaton viesti
Uusin viritys näyttää olevan muslimiksi epäileminen. Jään odottamaan, josko pian minua epäillää satanistiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Epäiltäisiinköhän Laveylaiseksi satanistiksi vai joksikin muunlaiseksi satanistiksi?
Suurin osa ihmisistähän ei osaa edes erottaa satanismia ja saatananpalvontaa toisistansa. Käytännössähän ovat aivan eri maailmankatsomuksia tai uskontoja.
Satanismihan on tavallaan sekoitus egoismia, libertarismia, eksistentialismia sekä radikaalia humanismia yhdistettynä jonkinlaiseen magiaan (joka taitaa olla vaan rituaalinen tapa harjoittaa itsesuggestiota). Saatananpalvontahan on käänteistä kristinuskoa joka pilkkaa kristinuskoa.
Kohdallasi muslimiksi ”väittäminen” on aika raju veto. Ehkä vielä yliampuvampi voisi olla salaliittoteoriitikko.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä yhtään haittaisi jos käyttäisi aivojaan kommentointiin ja blogeihin. Itse yritän taas pitää kieleni kurissa kun tuli pari varoitusta ja tosiaan tämä on sellainen pirun piironki jonka laatikoita tulee availtua vaikka järki sanoo ettei pitäisi.
Iänikuiset huume, ilmasto ja hallituksen haukkumis blogit ovat kyllä loputon suo tarpoa matkalla ei mihinkään. Paras neuvo olisi kai välttää fanaatikkoja ja oman elämänsä kaikkien alojen erikoisasiastuntijoita.
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vinettoa/havisiko-se-viesti/
Ilmoita asiaton viesti
Pidetäänkö aiheet siinä mistä blogissa on kyse?
Ilmoita asiaton viesti
No yritetään, mutta kun tuossa Räihän tänne jakamassa ketjussa kerrotaan rikosilmoituksesta, niin ymmärsinkö oikein että Räihä teki minusta rikosilmoituksen? Ainakaan poliisit eivät ole noutaneet kuulusteluihin …
Kuten tiedät keskusteluilla on tapana rönsyillä😀
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla toisaalla Karinen väittää minun loukanneen hänen kunniaansa ja olevansa puolustuskyvytön vanhus, sekä Ilmeisesti ottanut kommenteistani kuvankaappauksia ja luulee minun poistavan aina vanhat juttuni oikeustoimien pelossa. Olisi itseasiassa hauskaa katsella kuulustelijan ilmettä kun hän lukee vastauksiani Karisen ilmasto-ja kaksoistorni teorioihin.
Jos pöksyt eivät kestä kuumaa on syytä nousta pois hellan levyltä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika mautonta, Helstamo. Puolustuskyvyttömyys liittyi kirjoituskieltooni jonka aikana katsoit aiheelliseksi yrittää halventaa persoonaani.
Jos ihan haluat tämänkaltaista mielipiteenvaihtoa niin miehenä voisit tehdä sitä silloin kun minulle on mahdollista vastata kunniaani loukkaaviin kommentteihisi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä jos jatkaisit niitä juttujasi omassa blogissasi ja minä omassani? Jos jatkat tuota blogini pilaamista on minun pakko poistaa ne. Tämä aihe kun on oikeasti tärkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäpä siinä jos jaksat käyttäytyä kuin mies. Kannattaa muistaa että kunnianloukkaus on rikos joka viime kädessä punnitaan käräjäoikeudessa.
Aiheeni ovat toki merkittävämpiä, mutta voit pitää käsityksesi.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma on läpeensä paska paikka, joten ihmeellistä sinänsä, että täällä oloa yritetään jatkaa kaikin mahdollisin keinoin, vaikka kaikilla lopputulos, eli kuolema on vuorenvarma.
Toki kuntoilulla siirretään kuolemaa, mutta vain vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Näkisin tämän enemmän elämänlaadun parantamisena.
Ilmoita asiaton viesti
Olin vuoden verran ilman koiraa ja liikkuminen väheni. Ei paino noussut siihen aikaan, mutta kunto varmasti laski.
Nyt on ollut terrieri talossa 6 kuukauden ajan ja vyöhön on saanut tehdä kaksi uutta reikää, kun paino on pudonnut 10%.
Ei tuolla metodilla tulla Arnoldiksi, mutta rollaattori vaihe toivottavasti lykkääntyy.
Jostain syystä liikkumisen halu on myös lisääntynyt, auton sijaan kauppareissut tulee nykyään usein tehtyä polkupyörällä.
Ilmoita asiaton viesti
En käynyt ennen käytännössä koskaan kävelylenkeillä, mutta viimeiset kahdeksan vuotta on ollut pakko.
Ilmoita asiaton viesti
Otettiin koira, kultainen noutaja ihan sitä vasten, että muistaisin käydä lenkillä ja liikkua luonnossakin, proteesileikkauksen jälkeen. Tulee muuten paljon sosiaalisia kontakteja samalla, kun on koiran omistaja.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisillehän pitäisi myydä viinaa alennuksella, jotta huoltosuhde paranisi, alkoholiverokin helpottaisi valtion taloutta. Alkon seinälle juliste: ”Älä välitä työikäisille!”
Ilmoita asiaton viesti
Viinan liikakäyttö on eräs tehokkaimmista keinoista invalidisoida itsensä loppuiäkseen
Ilmoita asiaton viesti
Tai edistää vanhuuden tuloa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen nyt elänyt vanhemmaksi kuin puoli sisarukseni tai äitini ja isäni, joilla oli ankara jano, joskin isäni oli kyllä lopettanut, mutta brenkku oli tehnyt entiselle kovakuntoiselle äijälle jo tehtävänsä. isoäidit elivät kaikkein vanhimmiksi, eikä heitä vaivannut jano.
Ilmoita asiaton viesti
Ne polvet….myös itselläni tuottavat tuskaa ja toukokuun puolivälin jälkeen en ole numeroa rintaan kiinnittänyt. Mieli tekisi, kun nyt kuntoutus on ilmeisesti auttanut ja reilun kuukauden on päässyt ”normaalisti” juoksemaan.
Mutta oikeassa olet, liikuntakyky ja erityisesti reisien voima on ratkaisevaa sille, miten vanhuus sujuu, jos lähdetään siitä, pää pysyy terveenä. Omille sinänsä hyväkuntoisille vanhemmille olen tuota alaraajojen voimatreenin tarvetta koettanut tolkuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä kannattaisi vaihtaa juoksu pyöräilyyn tai uintiin. Kuten olen huomannut kaikella on aikansa ja parasta ennen päivät. Kamppailu-urheilu tai siis harrastaminen piti jättää koska ymmärsin, että saatan loukkaantua siten, ettei tärkeä peruskuntoilu enää onnistuisi koska vanhana parantuminen on niin hidasta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi ittellä tuo kuntoilu sujuu työn puolesta. Jakeluauton kuskina kun tulee askeleita riittävästi, myös kannettua kampetta ja pumppukärryt roikkuu kädessä eri painoisten lavojen seuralaisina päivät toisensa jälkeen. Ei oo punttisalilla ollut tarvetta käydä..:)
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on vaarana, että rikkoo itsensä jos ei pidä huolta työasentojen ergonomiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, rapiat 40 vuotta työtä on kyllä opastanut toimimaan oikein, se vaan ei aina ole mahdollista. Testasin muuten äsken tuon puristusvoiman, oikee 78 ja vasuri 71. Eli pitkää ikää sen mukaan luvassa..:)
Ilmoita asiaton viesti
Ihan huipputulos👍
Ilmoita asiaton viesti
Joo…maantiepyörä löytyy ja cyclocross-mankeli, mutta jos on reilut 40 vuotta juossut kilpa, niin fillari on vähän sellainen, ettei tule samaa fiilistä. Ja kun pitäisi se lappu, jolla hullut laitetaan järjestykseen, saada rintaan, niin fillarilla tuskin onnistuu.
Joskus kuvittelin, että meikäläisestä on pyöräilijäksi. Ei ole. Ja se vie pirusti aikaa. Jos juoksen vaikka vajaan kympin, niin fillarilla olisi ajettava ainakin 50 km, jotta olisi sama hyöty.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli työkaverina entinen huippubodari joka on nyt ikääntyneenä hyväkuntoinen ”tavis” Totesi sen olleen silloin se. Kyky luopua on myös tärkeää ja katsoin kerran dokkarin +80:stä bodareista jotka eivät osanneet sovittaa treeniään iikäänsä sopivaksi ja pumput sitten tilttailivat. itse tiputin tämän vuoden aikana kympin painostani ja samalla tiputin penkkituloksenikin jota olen pitänyt tavoitteenani. Harmitti, mutta viskeraalirasvasta eroon pääseminen on tärkeänpää.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimukset osoittavat, että kovempi puristusvoima lisää todennäköisyyttä pidempään elinikään.
Ilmoita asiaton viesti
Vasen oli viimeiksi 68 kiloa ja oikea 70, joten sen pitäisi ennustaa aika pitkää elämää. Tuo on vain yksi juttu joka ei ratkaise mitään, mutta puristusvoimaa tarvitaan jo normaalissa elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Rutiinitreeni päättyi tragediaan: 47-vuotias lääkäri kuoli kuntosalilla https://share.google/8UJ0jWzcOcETNYU8Y
Yleensä nuo johtuu dopingin käytöstä, mutta ei välttämättä nyt. Joka tapauksessa helppo tapa poistua elämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin kanssa samaa mieltä…apaut kaikesta.
Tässä kun itsekin alkaa vanhenemaan, ja ensimmäinen numero iässä on vitonen, niin alkaa tulee jänniä ajatuksia mieleen, eli loppuuko tämä surullinen taivallus joku päivä, ja/tai loppuuko tämä jo melko äkkiä?
Eihän sillä isossa kuvassa ole mitään merkitystä, että elääkö yksittäinen ihminen 23 vai 102 vuotiaaksi. Molemmissa tapauksissa kuitenkin sata vuotta tuosta eteenpäin, niin kukaan ei muista sinua millään tavalla.
MUTTA. Sen aikaa kun täällä ollaan, niin ihmettelen suuresti ihmisiä jotka eivät halua pitää huolta ainoasta kropastaan. Miten hel..tissä aikuiset ihmiset haluavat lihottaa itsensä nuoruus -vuosien jälkeen.
Selityksiä on aina kuunneltu: Isot luut, huono/hyvä ravinto ja mitänäitänytolikaan.
OIKEASTI:
Tunti liikuntaa päivässä tekee 7 tuntia liikuntaa viikossa. Viikossa on tunteja kaikkejaan 168.
Miten ihmeessä kenelläkään ei olisi aikaa liikkua tuota aikaa???, ja pitää kropastaan huolta?
En vain ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset vain tahtovat olla ”itsetuhoisia”, ”laiskoja” ja tahtovat elää helposti ”dopamiinikoukussa” (päihteet, some,).
Ei kai se ole yllättävää että 50-vuotiaat ovat ”väliinpitämättömiä” elämänsä suhteen. Lastenkodeissa on tolkuttomat määrät nuoria jotka eivät edes halua tai usko elävänsä 20-vuotiaiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Gus Amatoa tarvittaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja eikös ole niin että sen tunninkin päivässä voi jakaa osiin ja silti saavuttaa terveyshyötyjä tai kehitystä.
Esimerkisi.15 min aamulla lihaskuntoharjoittelua, 1/2h reipas kävely vaikka ruokatunnilla tai töiden jälkeen ja 15 min illalla vaikka tanssii musiikkivideoiden tahdissa. Tavoitteellinen harjoittelu vaatii tietenkin aikaa enemmän ja yhtämittaisesti mutta peruskuntoa ja peruslihaskuntoa pystyisi aika vähällä pitämään yllä jos vain hyödyntää vähänkään aikaansa ja mielikuvitustansa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin, että treenaamisen aloittaminen nuorena kohtuu tiukasti on tärkeää, koska kroppa toimii ja ottaa vastaan treeniä ja sitten vanhenpana kun tehot tippuu riittää vähempikin heiluminen. Jos nyt haluaa antaa esimerkin, niin sain lahjattomana naturaali puurtajana penkistä 155kg nelikymppisenä ensi kertaa ja saman viime vuonna 62-vuotiaana aika vähällä repimisellä. Nyt ne tulokset voi unohtaa ja keskittyä pysymään terveenä. Jonkinlainen tavoite olisi aina hyvä olla ja minun mittarini oli tuo klassinen penkkitulos, joka nyt ei ole välttämättä paras mittari.
On muuten huomattavaa, että jos tavis on ylpeä vaikkapa tuosta penkkituloksesta, niin sitä pidetään usein tyhmänä itsekehuna, mutta jos kilpaurheilija tuo mitalin tärkeistä kisoista on kansa toreilla koska silloin koko Suomi on saavuttanut jotakin, vaikka oikeasti Suomi voittaisi jos kaikki miehet saisivat satasen penkistä ja naiset vaikkapa 60kg.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama päivä sitten katsoin tuon. Arskalla on mahtava elämänasenne ja tuo positiivisuus+ huumori tsemppaa monia. Alla myös erään toisen elämänviisaan lausahduksia:
https://youtu.be/OW2z3pMILm8?si=3K6M7bGmJIfm6h86
https://youtu.be/mLuiruce9qE?si=D1IW0OObDULeTwWp
Ilmoita asiaton viesti
Hopkins oli armoton juoppo, mutta laittoi korkin kiinni 1975.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli tuosta avauksesta mieleeni eräs teräsvaari. Meillä on kesäisin jonkinlainen pyöräilymaaottelu naapurikunnan kanssa.
Viime elokuussa hän sattui samaan aikaan kanssani postilaatikolle. Kun totesin hänen olleen paljon tienpäällä pyörällään, niin hän kertoi pyörän olevan keväällä ostetun. Mittarissa oli 8450 km.
Tänä keväänä hän kertoi ajavansa vain oman kuntonsa takia, koska ei pidä siitä, että ajomäärät pitää rekisteröidä.
Tien päällä hän on kuten ennenkin. Kyseessä on toki sähköpyörä, mutta tänä vuonna hänelle tuli 90 v. täyteen.
Ilmoita asiaton viesti