Puheenvuoro-blogit
LVV:n sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa Niina Oresmaa huolehtii sotepalveluiden järjestäjien laillisuusvalvonnasta
—
Tiesitkö Sinä, että – – ”Sote-ammattilaisella on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta. Tästä huolimatta työnantaja voi kohdistaa ilmoituksen tehneeseen jonkinlaisia vastatoimia. Tällaisessa tilanteessa Oresmaa neuvoo ilmoittajaa olemaan yhteydessä LVV:n työsuojeluosastoon.” – –
—
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
–
Kysyin AI:ltä ”millaisista epäkohdista pitää ilmoittaa tai miten työsuojeluviranomainen voi auttaa asiassa?”
AI vastaisi:
”Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki velvoittaa sote-ammattilaiset ilmoittamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista. Jos ilmoituksesta seuraa työnantajan vastatoimia, työsuojeluviranomainen puuttuu asiaan työturvallisuus- ja työsyrjintälainsäädännön nojalla.
Millaisista epäkohdista sote-alalla pitää ilmoittaa?
Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus ei koske pieniä arjen haittoja, vaan vakavia ja olennaisia riskejä:
Asiakasturvallisuuden vaarantuminen:
Esimerkiksi jatkuva, hälyttävä alimitoitus henkilöstössä, joka johtaa hoidon laiminlyöntiin.
Kaltoinkohtelu:
Asiakkaiden tai potilaiden epäasiallinen kohtelu tai heidän oikeuksiensa loukkaaminen.
Vakavat vaaratilanteet:
Tapahtumat, vahingot tai ilmeiset uhat, jotka voivat vahingoittaa potilasta.Korjaamattomat puutteet: Sellaiset toiminnan ongelmat, joita yksikkö ei ole kyennyt omavalvonnan keinoin korjaamaan.Ilmoitus tehdään salassapitosäännösten estämättä kirjallisesti omalle esihenkilölle tai yksikön vastuuhenkilölle.
Miten työsuojeluviranomainen auttaa vastatoimitilanteessa?
Jos työnantaja kohdistaa sinuun luvattomia vastatoimia (kuten varoituksia, työvuorojen heikennyksiä, eristämistä tai kiusaamista) ilmoituksen tekemisen vuoksi, Työsuojeluhallinto voi auttaa seuraavasti:
Neuvonta ja ohjaus:
Voit ottaa yhteyttä työsuojelun puhelinneuvontaan nimettömänä kysyäksesi, onko työnantajan toiminta laillista.
Valvontapyynnön käsittely:
Voit tehdä virallisen, kirjallisen valvontapyynnön epäasiallisesta kohtelusta tai syrjinnästä.
Työsuojelutarkastus:
Viranomainen voi tehdä työpaikalle tarkastuksen ja velvoittaa työnantajan korjaamaan laittoman menettelyn sakon uhalla.
Rikosilmoitus poliisille:
Jos työnantajan vastatoimet täyttävät työsyrjinnän tai työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit, työsuojeluviranomainen tekee asiasta ilmoituksen poliisille.
Työsuojeluviranomainen käsittelee ilmoittajan henkilöllisyyden luottamuksellisesti, eikä työnantajalle kerrota, kuka tarkastuspyynnön on tehnyt.
Haluatko, että teen sinulle muistilistan asioista, jotka kannattaa dokumentoida, jos kohtaat työpaikallasi vastatoimia ilmoituksen tekemisen jälkeen?”
(Tekoälyn antamat vastaukset saattavat sisältää virheitä).
Ilmoita asiaton viesti
–
741/2023
”Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta” Ajantasainen
”29 § Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.
30 § Palveluntuottajan velvollisuus tiedottaa henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 27 §:ssä tarkoitettuun palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan.
31 § Asetuksenantovaltuus ja määräykset
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omavalvontaohjelman yleisestä sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta.
Lupa- ja valvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. (27.6.2025/766)”
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/741
Ilmoita asiaton viesti
–
Tuore 21.8.2026 Taloustaito-lehden verkkoartikkeli:
”Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen leviää vauhdilla – miten se toimii?”
”Yhteisöllinen asuminen on ikäihmisten hoivapalveluiden uusi, nopeasti kasvava muoto. Yhteisöllisyyden lisäksi se voi tuoda asukkaille lisää itsenäisyyttä, ehkä myös lisää maksettavaa. Onko se yhtä houkuttava asiakkaan kuin hyvinvointialueiden näkökulmasta?” – –
– – ”Löysempi henkilöstömitoitus helpottaa
Etelä-Savossa lakia on tulkittu niin, että kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi, katsotaan, tarvitseeko hän raskasta ympärivuorokautista hoivaa vai riittävätkö vähemmät palvelut. Asiakastarpeen mukaan on sitten muutettu ympärivuorokautisia paikkoja yhteisöllisen asumisen paikoiksi.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta yhteisöllisen asumisen taika on siinä, että sitä eivät koske yhtä tiukat henkilöstömitoitussäännöt kuin ympärivuorokautista asumista.
”Kun henkilöstömäärä perustuu asiakkaiden palvelutarpeeseen, pystytään tarjoamaan enemmän paikkoja samoilla resursseilla. Rajoja voi loiventaa esimerkiksi niin, että yhteisöllisessä asumisessa tehdään yksittäisiä hoitokäyntejä yöllä, vaikka ympärivuorokautista valvontaa ei ole tarjolla”, Kauppinen sanoo.
Yhteisöllinen asuminen on lisääntynyt hyvää vauhtia parissa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomessa oli kaikkiaan noin 4 500 yhteisöllisen asumisen asiakasta.
Asiakasmäärä oli vielä pieni suhteessa ympärivuorokautisen asumisen yli kymmenkertaiseen volyymiin, mutta yhteisöllisen asumisen kasvuvauhti jatkuu ripeänä.
Etelä-Savon hyvinvointialueen omista noin 1 000 hoivapaikasta yhteisölliseen asumiseen on tähän mennessä siirtynyt noin 400. Suurin osa paikoista sijaitsee hybridiyksiköissä, joissa on sekä ympärivuorokautisen että yhteisöllisen asumisen paikkoja.
Muita yhteisöllistä asumista nopeasti kasvattaneita hyvinvointialueita ovat Kymenlaakso, Pirkanmaa, Helsinki ja Varsinais-Suomi. Esimerkiksi Varsinais-Suomen Varhassa asiakkaita on jo lähemmäs 600.
”Yhteisöllisen asumisen asiakasmäärä kasvoi vuoden 2025 aikana 172 asiakkaalla ja kasvua tavoitellaan edelleen vuonna 2026”, kertoo Varhan vt. asumispalvelujohtaja Susanna Kaunisto.
Asiakkaat eivät Kauniston mukaan vielä kovin hyvin tunnista yhteisöllistä asumista eivätkä aina osaa kysyä siitä vaihtoehtona.
”Poikkeuksena ovat kunnat ja kaupungit, joissa on ollut vahva ’perinne’ kevyempien asumispalveluiden tuottamisesta jo ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä.” – –
Lähde: Taloustaito 21.8.2026
https://www.taloustaito.fi/koti/ikaihmisten-yhteisollinen-asuminen-lisaantyy-vauhdilla–miten-se-toimii/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko#b34beb09
Ilmoita asiaton viesti
–
Takaisin blogin varsinaiseen aiheeseen:
Uutinen
Julkaistu 21.8.2026
”Kainuun hyvinvointialueelle kehotus korjata kehitysvammaisten yksikössä ilmenneet epäkohdat ja lainvastaisuudet
Lupa- ja valvontavirasto kehottaa Kainuun hyvinvointialuetta korjaamaan omavalvonnallisin toimenpitein kehitysvammaisten Rajamiehentien yksikön toiminnassa esille tulleet asiakkaiden epäasialliseen kohteluun johtaneet epäkohdat ja lainvastaisuudet.” – –
Lähde: Juridiikan ajankohtaiset
https://www.juridiikka.almainsights.fi/sis%C3%A4lt%C3%B6/a30beac9ac5e4155909504d8911013e7
–
Ks. myös alla lvv.fi:
– – ”Lupa- ja valvontavirasto kiinnittää hyvinvointialueen asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelualueen palvelualuepäällikön huomion ilmoitusvelvollisuuteen.
“Hyvinvointialue ei noudattanut lainmukaista ilmoitusvelvollisuuttaan, jonka mukaan sen tulee ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle palveluntuottajan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat. Kainuun hyvinvointialue teki ilmoituksen asiasta Lupa- ja valvontavirastolle vasta pyyntömme jälkeen”, kertoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Jaana Tihinen Lupa- ja valvontavirastosta.” – –
https://lvv.fi/-/kainuun-hyvinvointialueelle-kehotus-korjata-kehitysvammaisten-yksikossa-ilmenneet-epakohdat-ja-lainvastaisuudet
Ilmoita asiaton viesti
–
”Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun valvonta”
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 1/2023
Ks. myös ”Asiakasaloitteinen valvonta”
”Neuvonta ja valvontatarpeen arviointi
Kun asiakas ottaa yhteyttä, tarkastaja selvittää, kuuluuko asia työsuojeluviranomaisen toimivallan piiriin ja onko asiakkaan kertoman perusteella kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä. Tarkastaja selvittää häirinnäksi koetut teot, tekijän ja tapahtuma-ajan siinä laajuudessa kuin se on aiheellista valvontatarpeen arvioimiseksi.
Jos tarkastaja katsoo, ettei kyse ole työturvallisuuslain tarkoittamasta terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä, se kerrotaan asiakkaalle. Hänelle kerrotaan myös perustelut, miksi viranomainen ei voi toimia asiassa. Jos asiassa on kyse muusta työhön liittyvästä epäkohdasta, neuvotaan asiakasta ilmoittamaan siitä työnantajalle.” – –
https://tyosuojelu.fi/tietoa-meista/toiminta/valvontaohjeet/hairinnan-ja-muun-epaasiallisen-kohtelun-valvonta
AI-yhteenvetona sama:
”Työsuojeluviranomaisen prosessi häirintäasioissa
1. Yhteydenotto ja toimivallan arviointi
Ensiarviointi:
Tarkastaja selvittää, kuuluuko asia työsuojeluviranomaisen toimivaltaan ja onko kyseessä työturvallisuuslain mukainen häirintä.
Käsittelyn epääminen:
Jos kyseessä ei ole lakisääteinen häirintä, asiakkaalle annetaan perusteltu, kirjallinen käsittelyratkaisu säädösviitteineen.
Muissa epäkohdissa asiakasta neuvotaan kääntymään työnantajan puoleen.
2. Asian vireilletulo ja edellytykset
Näyttövelvollisuus:
Asiakkaan on esitettävä selvitys tapahtumista, joiden katsoo vaarantavan terveyttään.
Vireillepano:
Asia pannaan vireille ensisijaisesti kirjallisella valvontapyyntölomakkeella (suullisesti vain poikkeustapauksissa).
Nimen julkisuus:
Häirinnän valvonta vaatii käytännössä asiakkaan nimen kertomisen työnantajalle, johon asiakas antaa luvan allekirjoituksellaan.
Nimen salaaminen rajoittaa viranomaisen toimintamahdollisuuksia.
Rajoitukset:
Valvontaa ei yleensä aloiteta, jos:
Asia on rikosoikeudellisesti vanhentunut tai vanhentumassa.Työsuhde on päättynyt ja käsittely jäi kesken sen vuoksi, tai työnantaja sai tiedon häirinnästä vasta työsuhteen päätyttyä.
3. Työnantajan tietoisuus ja ensisijaiset toimet
Ilmoitus työnantajalle:
Viranomainen ei toimi ennen kuin häirintä on selvästi saatettu työnantajan tai ylemmän johdon tietoon.
Poikkeus:
Erillistä ilmoitusta ei vaadita, jos häiritsijä on työnantaja itse ja tekojen terveysvaara olisi pitänyt aseman perusteella ymmärtää.
Keskeneräinen käsittely:
Jos työnantaja selvittää asiaa parhaillaan käytettävissä olevin keinoin, viranomainen ei ryhdy toimiin tässä vaiheessa.
4. Viranomaisen valvontatoimenpiteet
Selvityspyyntö:
Jos työnantaja ei ole toiminut tiedon saatuaan, tarkastaja pyytää tältä määräajassa selvitystä. Samalla harkitaan työsuojeluvaltuutetun kuulemista.
Tutkimuksen laajuus:
Häirintätekoja tutkitaan vain sen verran, että saadaan käsitys työnantajan toimintavelvollisuuden täyttymisestä – yksityiskohtaista tapahtumakulkua puidaan vain poikkeustapauksissa.
Työnantajalta vaadittavat tiedot:
Tarkastaja selvittää, milloin työnantaja sai tiedon, miten ja millaisin tuloksin asiaa selvitettiin, mihin toimiin ryhdyttiin häirinnän lopettamiseksi ja onko niistä kerrottu työntekijälle.
Tarvittaessa pyydetään riskien arvioinnit ja työterveyshuollon raportit.
Vastine:
Asiakkaalle varataan mahdollisuus antaa näkemyksensä työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun selvityksistä.
5. Toimenpiteiden riittävyyden arviointi ja ratkaisu
Arviointikriteerit:
Tarkastaja arvioi, selvittikö työnantaja asian huolellisesti ja viivyttelemättä. Toimien on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia, oikeasuhtaisia ja johdonmukaisia.
Tiedotusvelvollisuus:
Tarkastaja valvoo, että työnantaja on kertonut ilmoittajalle tehdyistä tai tulevista toimenpiteistä.
Päätöksenteko:
Kun tiedot ovat riittävät, tarkastaja ilmoittaa alustavista velvoitteista työnantajalle sekä työntekijöiden edustajille ja kuulee heidän näkemyksensä ennen lopullista ratkaisua.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää”
–
Ilmoita asiaton viesti