Söpö robotti-mihin tarvitaan ihmistä?

Kuvalähde: Figure AI / Figure 02

Kylällemme ovat ilmestyneet Marketin ruokaostoksia kuljettavat pienet robotit. Niissä huomio kiinnittyy teknologian lisäksi ihmisten suhtautumiseen: niitä pidetään söpöinä, väistetään ja halutaan auttaa. Niihin suhtaudutaan melkein kuin pieniin eläimiin, jotka ovat eksyneet liikenteen sekaan. Tämä ei todennäköisesti ole sattumaa. Kuluttajille tarkoitetut robotit suunnitellaan helposti lähestyttäviksi. Pieni koko, hitaat liikkeet ja harmiton ulkonäkö tekevät koneesta vähemmän uhkaavan. Emme näe laitetta, joka voisi tulevaisuudessa korvata ihmisen työtä, vaan söpön ja hyödyllisen apuvälineen. Se kuljettaa ruokaostoksia, helpottaa arkea ja voi vähentää raskasta tai yksitoikkoista työtä. Juuri siksi on kuitenkin syytä pysähtyä hetkeksi.

Ensin yksi tärkeä asia: se on kone

Ruokarobotti ei ole jalankulkija, lapsi tai eläin, vaan automaattinen kone, jolla on omat liikennesääntönsä. Sille on annettava sille kuuluva tila ja liikennesääntöjä on noudatettava, mutta robottia ei tarvitse ryhtyä erityisesti ”auttamaan” liikenteessä. Ruokarobotti on ohjelmoitu väistämään ja välttämään riskejä. Jos autoilija esimerkiksi pysähtyy suojatielle tai muuten jää odottamaan robottia tilanteessa, jossa hänen ei kuuluisi pysähtyä, hän voi itse aiheuttaa turhan pattitilanteen tai vaarantaa muuta liikennettä. Myöskään suojatiesääntöjä ei sovelleta robottiin samalla tavalla kuin jalankulkijaan.

Totumme robotteihin yksi kerrallaan

Tänään robotti tuo ruokaostoksia. Huomenna toinen siivoaa, kolmas kuljettaa tavaroita ja neljäs työskentelee varastossa. Myöhemmin robotteja voi tulla vanhustenhoitoon, ravintoloihin, tehtaisiin, rakennustyömaille, logistiikkaan ja koteihin. Jokainen käyttötarkoitus voidaan perustella järkevästi:

• se helpottaa työtä
• auttaa vanhuksia
• tekee tehtäviä, joita kukaan muu ei ehkä halua tehdä
• säästää kustannuksia (kenen?)
• lisää tehokkuutta ja turvallisuutta.

Kaikki nämä voivat olla totta. Samalla yhä useampia ihmisten aiemmin tekemiä tehtäviä siirtyy koneille. Siksi on tarkasteltava yksittäisten hyötyjen lisäksi kokonaisuutta.

Kuka hyötyy automaatiosta?

Tekoälyn ja robotiikan kehitys ei tarkoita vain sitä, että yksi robotti korvaa yhden työntekijän. Kun koneista tulee erittäin tehokkaita, suhteellisen pieni määrä robotteja voi tehdä työt, johon aiemmin tarvittiin miljoonia ihmisiä. Nykyinen yhteiskunta perustuu pitkälti siihen, että ihminen tekee työtä, saa palkkaa ja käyttää sitä asumiseen, ruokaan, palveluihin ja kulutukseen. Jos robotit tekevät yhä suuremman osan työstä, mistä ihmisille tulee toimeentulo?

Vielä tärkeämpää on kysyä, kuka robotit omistaa. Jos niiden tuottama vauraus keskittyy pienelle omistajajoukolle, teknologian hyödyt eivät automaattisesti jakaudu koko yhteiskunnalle. Robotit voivat tehdä elämästä helpompaa, mutta samalla ne voivat vähentää ihmisten tarvetta työntekijöinä. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Söpöys tekee muutoksesta huomaamattoman

Saatamme hyväksyä teknologian helpommin, koska se on mukavaa, kätevää ja jopa söpöä. Yksittäinen robotti ei tunnu uhkalta. Näemme kuitenkin vain yhden laitteen kerrallaan, emme miljoonia robotteja emmekä niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksittäinen robotti helpottaa elämää. Miljoonat robotit muuttavat koko yhteiskunnan.

Tämä ei ole kaukaista tulevaisuutta:

Tämä ei ole Hollywood tuotannon scifiä, vaan muutos ei välttämättä ole kovinkaan kaukana 100 vuoden päässä. Jos tekoälyn ja robotiikan kehitys jatkuu nykyisellä nopeudella, jo vuonna 2040 koneet voivat tehdä suuren osan työstä, jonka vielä nyt ajattelemme kuuluvan ihmisille. Siksi keskustelua on käytävä jo nyt. Ei ainoastaan siitä, kuinka älykkäitä robotteja rakennetaan tai kuinka paljon yritykset säästävät, vaan myös siitä, miten niiden tuottama vauraus jaetaan ihmisille, joiden työtä ei enää tarvita.

Ihminen tarvitsee edelleen kodin, ruokaa, terveydenhuoltoa, läheisiä ihmissuhteita, mielekästä tekemistä ja kokemuksen siitä, että hänellä on yhteiskunnassa paikka ja merkitys. Teknologia voi vapauttaa ihmiset työn pakosta ja olla yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. Jos omistus kuitenkin keskittyy harvoille, seurauksena voi olla aivan toisenlainen maailma. Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole:

”Kuinka älykkäiksi robotit tulevat?” Vaan:

”Kenen ja missä maailmassa elämme, kun robotit pystyvät tekemään työmme?”

Ehkä tätä pitäisi pohtia jo silloin, kun näemme pienen ruokarobotin ylittämässä katua.

Lähteet ja lisätietoa

• Ajoneuvolaki (82/2021), 29 a § – kevyt automaattinen tavarankuljetin. Laissa määritellään kyseinen ajoneuvoluokka ja sen keskeiset vaatimukset. Finlex – Ajoneuvolaki
• Tieliikennelaki (729/2018), 52 § – kevyt automaattinen tavarankuljetin. Kuljetusrobotilla saa ajaa jalkakäytävällä, mutta jalankulkijalle on annettava esteetön kulku, jalkakäytävällä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja nopeus on sovitettava niin, ettei jalankulkijalle aiheudu haittaa tai vaaraa. Finlex – Tieliikennelaki
• Traficom – Ajoneuvoluokat. Käytännöllinen kooste kuljetusrobottien teknisistä vaatimuksista ja liikennesäännöistä, mukaan lukien vaatimus siitä, että robotin on kyettävä pysähtymään esimerkiksi törmätessään ihmiseen tai esteeseen.
• Traficom – Pienet kuljetusrobotit saivat tarkemmat tekniset vaatimukset. Taustaa sille, miksi kuljetusrobotit muodostavat Suomessa oman ajoneuvoluokkansa ja millaisia turvallisuusvaatimuksia niille on asetettu.
• Traficom – Tieliikenteen automaation nykyisiä käyttötapauksia. Taustaa automaattisten kuljetusrobottien käytöstä Suomessa ja siitä, miten uusi ajoneuvoluokka mahdollisti niiden käytön liikenteessä.
• Traficom – vuoden 2026 sääntelyn kehitys. Traficom on vuonna 2026 ehdottanut pienten kuljetusrobottien massarajojen muuttamista, jotta niiden käyttöä voitaisiin laajentaa ilman liikenneturvallisuuden heikentämistä.
• https://yhteishyva.fi/elama/ruokarobotti-pulassa-pitaako-sita-auttaa-jos-se-ju/1dp02Eh9bv0PKlu2I53n97/a?utm_source=chatgpt.com