Minä olen Alfa ja omega – Täydellinen ympyrä?

Tavantallaajaa rajaa sen elämä, se syntyy, se oppii, se pettyy, ponnistelee ja onnistuu. Valtio, kuningas – ja keisarikunnat, faaraot ja heimopäälliköt kokosivat ympärilleen uskottuja, joiden tehtävä oli suurempi kuin heidän elämänsä.

Pelastajaksi kutsuttiin häntä, joka opetti seuraajiaan olemaan uhrautuvaisia. Suuri kuva oli tärkeämpi kuin hänen elämänsä ja sitä kutsuttiin jaloksi : Pyyteetön ihminen, joka alentaa itsensä palvellakseen suurempaa tarkoitusta, on kaikkivoipaisen silmän jalokiviä – he sanoivat. Ja kun panokset kasvavat niin kasvaa myös kaikkivoipaisuuden harhat, joita tavoittelevat rajoistaan irtipyristelevät mielipuolet, jotka kuvittelevat suurempaa valtakuntaa ja ikuisuutta.

Itsekäs ihminen ajattelee omia lähtökohtiaan ja siksi on alhainen, mutta suuri johtaja maalailee suuria ja tavoittelee ikuisuutta – silti vain toinen näistä tapattaa kansakuntia. Satunnainen mielenvikaisuus johtaa kuolemaan kadulla, joka luo kansalaisissa turvattomuutta, suuri johtaja hävittää kansakuntia, mutta häntä kutsutaan vapahtajaksi eikä kirotuksi ja mielenvikaiseksi joukkomurhaajaksi.

Voit todistaa monta kaatumista, mutta kun kuulet yhden hevosen raastavan kiljaisun ennen haudanhiljaisuutta, silloin vasta voit todella katsoa sitä mielettömyyttä, missä kohtaloita ratkeaa siksi, että on valtakunta.