Energiakeskustelusta puuttuu tärkein luku

Energiakeskustelusta puuttuu tärkein luku – sähkön kulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä

Suomen energiamarkkinasta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Julkisessa keskustelussa puhutaan vesivarannoista, ydinvoiman huoltoseisokeista, futuurihinnoista ja geopoliittisista riskeistä. ESS 17.08, muut mediat sekä Energiavirasto, että Fingrid ovat kaikki nostaneet esiin tulevan talven haasteet ja sähkön hinnan nousupaineet.

Mutta yksi asia puuttuu lähes kokonaan julkisesta keskustelusta: sähkön kulutus kasvaa Suomessa noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tämän luvun on tuonut esiin vain Fingrid. Silti se on koko energiamarkkinan kannalta tärkein yksittäinen tieto.

Kun kulutus kasvaa näin nopeasti, talvihuippujen tarve nousee 12–14 gigawatista jopa 15–18 gigawattiin. Samaan aikaan tuotanto ei kasva vastaavasti: tuulivoimainvestoinnit ovat pysähtyneet, uutta ydinvoimaa ei ole tulossa ennen 2030‑lukua, vesivoima ei kasva ja aurinko ei ratkaise talvitehoa. Tämä tarkoittaa, että talven riskit eivät johdu vain säästä tai geopoliittisista jännitteistä — ne ovat rakenteellisia.

Suomi sähköistyy vauhdilla. Teollisuus, liikenne, vetyhankkeet ja datakeskukset lisäävät kulutusta, ja tämä on talouden kannalta hyvä asia. Mutta jos tuotanto ei kasva samaa tahtia, hinnat nousevat väistämättä. Tätä ei voi korjata poliittisilla julistuksilla, vaan vain investoinneilla.

On myös tärkeää todeta, että säästöt, kulutusjoustot, tuontisähkö ja muut lyhyen aikavälin keinot eivät ratkaise tätä vajetta. Ne voivat lieventää yksittäisiä huippuja, mutta ne eivät korvaa kymmeniä terawattitunteja uutta tuotantoa. Lopputulos on selvä: yksittäinen kuluttaja jää maksumieheksi, kun rakenteellinen kulutus kasvaa mutta tuotanto ei.

On ongelmallista, että julkinen keskustelu keskittyy lyhyen aikavälin hintavaihteluihin, mutta sivuuttaa sen tosiasian, että Suomi tarvitsee kymmeniä terawattitunteja uutta tuotantoa jo tämän vuosikymmenen aikana. Ilman tätä talven hintapiikit eivät ole poikkeus, vaan uusi normaali.

Energiapolitiikan on tunnustettava tämä muutos. Tarvitsemme nopeampia lupaprosesseja, investointivarmuutta ja markkinan, joka kannustaa rakentamaan uutta kapasiteettia. Muuten 40 prosentin kulutusnousu muuttuu hintakriisiksi, joka olisi ollut täysin ennakoitavissa — ja vältettävissä.

Suomen energiajärjestelmä ei ole kriisissä siksi, että kulutus kasvaa. Se on kriisissä siksi, että tuotanto ei kasva mukana.