Jokaisella puolueella oma tilannekuva julkistalouden tilannekuvasta?

Onko julkistalouden tilannekuva kaikilla sama. Puolueet alkavat  kilvan julkistaa ehdotuksia, miten Suomen julkistalouden velkaantuneisuus saadaan  tasapainoon.

SDP haluaa “5  mrd:n” puolustusveron. Vasemmistoliitto hoitaisi asiaa 9 mrd:n verojen korotuksella.  Ilmeisesti syyskuussa kaikki muutkin eduskuntapuolueet julkaisevat jo alustavia näkemyksiä julkistalouden tilan korjaamiseksi .

Ensimmäinen havainto on, ettei puolueilla taida olla yhteistä tilannekuvaa, missä Suomen julkistaloudessa mennään.

Mikä on se lähtötaso, josta julkistalouden korjaustoimenpiteitä ryhdytään tekemään.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta antoi 02.06.2026 mietinnön ( VaVM 14/2026 vp).    valtiontalouden suunnitelmasta  vv. 2027-2030.

Lainaan sieltä tekstiä:

”Euroopan unionin neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn (Excessive Deficit Procedure, EDP) tammikuussa 2026 ja hyväksyi suosituksen liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Suosituksen sisältämä korjaava nettomenopolku koskee vuosia 2026—2028. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomi noudattaisi vuonna 2026 korjaavaa nettomenopolkua, kun vuoden 2025 nettomenojen supistuminen ja vuosien 2025—2028 puolustuspoikkeuslausekeLauseke mahdollistaa väliaikaisen poikkeamisen nettomenopolulta siten, että jousto on rajoitettu puolustusmenoihin ja vuosittain enintään 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen (verrattuna vuoden 2021 menotasoon). otetaan huomioon, mutta vuodelle 2027 arvioidaan poikkeamariskiä. 

Liiallisen alijäämän korjaaminen edellyttää uusia julkista taloutta vahvistavia toimia. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että tarve puolustusmenojen lisäämiseen on pysyvä, joten näiden menojen rahoittamiseen on löydettävä ylivaalikautiset ratkaisut viimeistään puolustuspoikkeuslausekkeen päättyessä. 

Finanssipoliittisen lain 6 § 3 momentin mukaisesti valtioneuvoston tulee ryhtyä Suomelle annettujen EDP-suositusten mukaisiin tai niitä julkistaloudellisilta vaikutuksiltaan vastaaviin toimenpiteisiin suositusten mukaisessa määräajassa sekä antaa asiasta eduskunnalle selonteko. Selonteon tulee sisältää selostus tarvittavista lainsäädäntö- ja muista toimenpiteistä. Hallitus antoi kyseisen selonteon eduskunnalle 21.5.2026 (VNS 5/2026 vp), johon valiokunta ottaa kantaa myöhemmin laatimassaan mietinnössä.” 

Hallituksen budjettiriihi on ensi viikolla.

Valtiovarrainministeriön  vuoden 2027 valtion talousarvion pohjaehdotuksessa 

Velanotto vv. 2025-2027    → Valtiovarainministeriön ehdotus (6.8.2026)

→15.03.01  Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

Vaalien jälkeinen hallitus vuoden 2028 valtion talousarvioita  kootessaan  joutuu sen tosiasia eteen, että vuosialijäämä   onkin todellisuudessa  ainakin 16-17 mrd. Joten SDP:n ehdotus ei kerro, miten nykyiseen alijäämään puututaan.  Vasemmistoliiton ehdotus ei myöskään riittäisi alkuunkaan saamaan menoja ja tuloja taspainoon, mutta vahingoittaisi tuhoisin seurauksin talouskasvua.

Nykyiset  eduskuntapuolueet  ovat sopineet  aiemmin yhtä puoluetta lukuunottamatta velkajarrusta. Sopimuksessa ei  vielä julkituotu, miten  toteutus  ensi vaalikaudella tehdään. Mutta mikä on yhteinen tilannnekuva. Jokainen puolue taitaa lausua oman näkemyksensä ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.

****

Positiivistä sentään on, että talouden kasvussa ennusteet lupaa jo yli 2 prosentin kasvua (koostetaulukko  finanssialan sivulta).

Niin tai näin, puolueiden sopimuksella tai lailla ei Suomen velkaantuminen pysähdy  → tarvitaan aitoa päättämistä ja  sitten toteutusta.