Ristien ja muiden symbolien kasvava näkyvyys ei heijasta kristinuskon elpymistä

Tutkimukset haastavat käsityksen, että ristien ja muiden symbolien kasvava näkyvyys heijastaisi kristinuskon elpymistä. Näkyvyys perustuu kristillisen nationalismin aggressiivisyyteen.

Kun Englannissa ristejä on kannettu Unite the Kingdom -mielenosoituksissa ja väkijoukot ovat huutaneet ”Kristus on kuningas”, tutkimus haastaa ajatuksen, että kristillisen nationalismin kasvava merkitys Britanniassa heijastaisi kristinuskon elpymistä. Sen sijaan havainnot viittaavat siihen, että kristinuskoa käytetään yhä enemmän brittiläisen identiteetin mittarina laajempien huolien keskellä maahanmuutosta, islamista ja kulttuurimuutoksesta.

Sama kehitys näkyy etenkin perussuomalaisuudessa. Jos siellä oltaisiin aidosti kristittyjä, ei puolueessa voisi olla rasismia, ei islamfobioita eikä päälle käyvää maahanmuuton vastaisuutta. Raamatun keskeinen teema on rakastaa muukalaista, outoa, vierasta, toisuskoista, kuin itseään.

Eikä sovi unohtaa Trumpin MAGA-sotajoukkoja. Nämä ajautuvat aina syvemmälle mielettömyyksiin, mikä näkyy MAGA-messias Trumpissa. Heidän häpeänsä on heidän kunniassaan.

Pastori tohtori Helen Paynter, teologi, joka on tutkinut äärioikeiston kristinuskon käyttöä, kertoo: ”Kirkko on ja on ollut perustamisestaan lähtien monietninen, monikansallinen ryhmä, eikä sitä välttämättä oikein rinnasteta mihinkään kansallisuuteen tai etnisyyteen. Itse asiassa maailman ’keskiverto’ kristitty on nykyään köyhä, nainen ja musta.”

Apostolin sanoin: ”maailman hulluudet Jumala valitsi, jotta viisaat häpäisisi saattaaksensa viisaat häpeään, ja heikot maailmassa Jumala valitsi, jotta häpäisisi voimakkaat, ja maailman alhaissyntyiset ja halveksitut ja ei olevat Jumala valitsi, jotta mitätöisi olevat…”

Jos konteksti kiinnostaa, kannattaa lukea lainauksen seuraava jae, joka sopii mainiosti johdantona pelastusoppiin.